Sellaisena kuin sinä minut halusit - arvostelu
24.7.2006
Jatkosodan jälkeen lokakuussa 1944 sodanrunteleman Suomen elokuvateattereihin ilmestyi suomalaisittain katsottuna uudentyyppinen elokuva. Se oli tyylilajiltaan melodraama, jonka tapahtumamiljöönä olikin synnin vertauskuvana pidetty kaupunki. Maalaismaisemiin tottuneet suomalaiset saivat näin kerralla katsottavakseen elokuvan, joka oli myös aiheeltaan koskettava ja erittäin surullinen. Elokuvan perustarina kohtalokkaasta naisesta ja taistelu elämässä selviytyäkseen oli kuitenkin tuleva tutuksi sodan takia harmittavan monille.
Sellaisena kuin sinä minut halusit (1944) alkaa kehyskertomuksella. Siinä varjoisella laivankannella nainen pyytää mieheltä rahaa. Alussa soinut vauhdikas musiikki on nyt muuttunut painostavaksi hautajaismusiikiksi. Nainen poistuu laivalta ja pysähtyy korjaamaan meikkiään. Seuraavaksi katsojalle näytetään groteskit, eleettömät ja ilottomat naisen kasvot. Elävän kuolleen naisen kasvot saavat ripauksen eloa, kun taustalta alkaa vähitellen laineiden lailla keinuvasti nousta hilpeä merimiesvalssi. Valssi toimii siirtymisessä menneisyyteen, jossa samainen nainen istuu kukkaniityllä vielä nuorena ja iloisena tyttönä. Teuvo Tulion seitsemäs pitkä elokuva ei voisi käynnistyä tunnelmaltaan suuremmalla intensiteetillä ja asettelultaan räikeämmällä vastakohdalla.
Esitelty nainen on Maija Kantola (Marie-Louise Fock). Maija on saaristolaistyttö, joka odottaa niityllä sulhasensa Aarnen (Ture Ara) paluuta meriltä. Kehyskertomuksen alun iloista ja romanttista tunnelmaa virittävät nuorenparin herttaiset ja siirappiset rakkaudentunnustukset sekä kuvat saariston maisemista. Elokuvan juonen kannalta tärkeitä käänteitä alkaa tapahtua, kun Maija ja Aarne päätyvät tanssiaisten jälkeen viettämään yhteistä yötä aittaan. Aarnen isä ei vanhojen sukuriitojen takia hyväksy Maijaa, mikä saa Aarnen kieltämään koko suhteen. Vihastunut Maija päättää lähteä tanssiaisissa tapaamansa Erkin (Kunto Karapää) mukana kaupunkiin. Näin vääriin miehiin rakastuvaa Maijaa onnistutaan ensimmäistä kertaa viettelemään.
Elokuvan yhtenä teemana on alistuminen elämän realiteetteihin ja eksyminen väärille poluille. Tehdäkseen tarinasta mahdollisimman vahvan ja tunnelmasta hartaan, käytti ohjaaja Tulio kaupunkiympäristöä eristäytyneen saariston kontrastina. Kaupunki edustaa päähenkilölle suuria mahdollisuuksia, mutta tiedostamatta alituista houkutusta ja vaaraa. Siksi kaupunki on kuvattu lähes pelkästään varjoisten katujen, hyväksikäyttävien miehien ja ankeiden räkälöiden näkökulmasta. Tässä pessimistisessä ympäristössä löytyy kuitenkin aina joku, joka on valmis tarrautumaan Maijaan. Yhtenä melodraaman tyylilajin perus tyylikeinona on viedä katsoja tarinan mukana suurien tunteiden äärelle. Kun koko elämä vaikuttaa toivottomalta, annetaan päähenkilölle aina lisää toivoa. Tästä erinomaisena esimerkkinä on jakso elokuvan keskivaiheilla. Jaksossa Maija saa aviottoman lapsen ja joutuu kadulle. Työn ja ruoan etsintä vauvan itkun dominoidessa taustalla on kuin kohtaus Charles Chaplinin elokuvasta The Kid (1921). Maija joutuu vakavaan epätoivoon ja ajautuu huoraksi rantakapakoihin. Päätöstä perustellaan suurella ahdingolla.
Elokuvan pääosan näyttelevän Marie-Louise Fockin ohjaaja Tulio löysi Svenska Teaternin riveistä. Hän oli täysin suomenkieltä osaamaton, mutta Tulio antoi näyttelijättärelle kaksi viikkoa aikaa valmistautua kuvauksiin. Pääosassa kokematon Fock pärjää yllättävän hyvin sensuellin ilmeikkyytensä ja muuntautumiskykynsä ansiosta. Hänen koko olemuksensa tekee paljon koko elokuvalle ja outo aksentti ei puheessa häiritse. Sivuosien rooleja olisi kuitenkin pitänyt kehitellä enemmän. Aarnen rooli on miesrooleista ainoa, joka saa enemmän syvyyttä. Miesroolit muutenkin ovat elokuvassa hieman tyypitelty joko vapaiksi merimiehiksi tai ärtyisiksi rahamiehiksi.
Elokuvan heikkous on tarinan ajoittain melkein ylilyönneiksi muuttuvat kehittelyt. Myös repliikit tuntuvat usein pitkiltä ja kömpelöiltä. Ylilyöntiä ei mielestäni kuitenkaan pääse tapahtumaan vaan juonen kuvio säilyy pelkistettynä, jota hyvällä tunnelmalla ja näyttelijöiden ilmaisun voimalla tuetaan. Näin elokuvalle siunautuu vanhoillista arvokkuutta. Tuliolla on käytössä muutamia elokuvallisesti oivallisia vihjeitä: mm. merimiesvalssi toimii linkkinä hyvään menneisyyteen, ajankulkua kuvataan leikkauksilla tupakan palaessa tuhkakupissa ja Maija ottaa asiakkaansa matkustajakoti ”Tulevaisuudessa”.
”Syksyisin kun myrsky ulvoo ja koillistuuli puhaltaa, tuntuu kuin yksinäisyys repisi minut kappaleiksi. Jossakin tuolla, tuon erottavan meren takana on itse elämä. Kiivaasti sykkivä, huumaava elämä”
Kuva
Nitraattifilmille kuvatun elokuvan kuvanlaatu on tyydyttävä. Suuria korjauksia printtiin ei ole tehty ja siksi kuva on paikoittain roskainen ja pehmeä. Pientä häntimistä on muutamassa tummemmassa kohdassa.
Ääni
Yksikanavainen monoääni tarjotaan alhaisella äänenlaadulla (96kb/s). Koko elokuvan ajan puheäänistä puuttuu kirkkaus ja niiden erottaminen muiden taustaäänien jai -musiikin seasta on työlästä. Katsoja on lähes pakotettu joko lisäämään volyymitasoa tai turvautumaan tekstityksiin. Heikkokuuloisille suunnattu suomenkielinen tekstitys osoittautuikin hyväksi ja informatiiviseksi.
Extrat
Teuvo Tulion esittely (18min)
Miesääninen kertoja kertaa lyhyesti Teuvo Tulion elämän ja elokuvauran. Featurettestä käy ilmi, että elokuvan käsikirjoittanut nimimerkki Filmimies on Nisse Hirn. Muuten filmistä kerrotaan pintapuolisesti ja vähän, joten tämän voi hyvin katsoa ennen elokuvaa.
Elokuvan esittely: Peter von Bagh (24min)
Peter von Bagh esittelee elokuvan omanlaatuisella ja asiantuntevalla tavalla. Puhuvan pään tarinointi on mielenkiintoista katseltavaa. Esittely kuitenkin kannattaa jättää katsottavaksi vasta elokuvan jälkeen.
Ruotsinkielinen elokuvaversio: Sådan du ville ha mig (1h39min)
Samanaikaisesti elokuvasta kuvattiin myös ruotsinkielinen rinnakkaisversio. Tässä versiossa pääosia näyttelevät samat näyttelijät kuin suomenkielisessäkin versiossa, mutta sivurooleissa Tulio käytti ruotsalaisia näyttelijöitä. Tiukan sensuurin takia suomiversiota pidetään näistä kahdesta elokuvallisempana. Ruotsiversion kuvan- ja äänenlaatu on heikompi, joten ilmeisesti versio on saatettu kiekolle esityskopiosta. Eniten ärtymystä aiheuttaa huonosti näkyvien poltettujen tekstien läsnäolo kuvassa. Valikon kautta on kuitenkin saatavana kunnon tekstitykset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Traileri (3min)
Trailerissa elokuvaa mainostetaan napakasti sanoilla: nuoruutta, romantiikkaa, idylliä, rakkautta, kevytmielisyyttä, rikos, mustasukkaisuutta, turmeltuneisuutta.
Yhteenveto
Kotimaisten elokuvien joukossa Sellaisena kuin sinä minut halusit on erinomainen sekä tarinaltaan että toteutukseltaan. Elokuva kannattaa katsoa jo pelkästään sen hyvän tunnelman takia. Sitä pidetään yleisesti myös Tulion uran onnistuneimpana melodraamana. Tulion seuraavassa elokuvassa, Rakkauden ristissä (1946) on hyvin paljon samankaltaisuuksia Sellaisena kuin sinä minut halusit kanssa.
Julkaisija Finnkino ja SEA julkaisevat yhteistyössä vuoden 2006 aikana kaikki Teuvo Tulion säilyneet elokuvat. Esimerkkitapauksesta huomaa, että vihdoin kotimaiseen julkaisuun on yritetty panostaa. Kiekon valikot ovat selkeät ja tyyliltään hienot. Extramateriaalia on mukana sopivasti ja se on hyvin valittua. Suurena lisänä pidän myös englanninkielistä tekstitystä.
Lue lisätietoja DVD-julkaisusta
Kuvat © Finnkino
Niiles / DVD Plaza
Kommentit
Keskustelut
Facebook