Dome.fi:n valinnat vuodelta 2011: 10 levyä, joihin ei kannata aikaansa haaskata

30.12.2011

NKOTBSB, Metallica, Martina, Michael Jackson

Hienon musiikkivuoden päätteeksi on hyvä nostaa esille myös vuoden 2011 epäonnistujat. Dome.fi:n toimituksen mielestä ilman näitä maailma olisi ollut edes vähän parempi paikka.

Näille julkaisuille Dome.fi kikatteli vuonna 2011. Lista koostuu kymmenestä kritiikkiä saaneesta levystä eikä kata koko vuoden hirvityksiä. Munamiehiin emme edes kajonneet ja joistain näistäkin olisimme halunneet sanoa jotain kaunista siinä onnistumatta. Toisaalta hupaisaa on, että osa huonoistakin levyistä päätyi myös Vuoden 2011 olennaiset levyt -listaukseen.

Jos haluat lisätä jonkin oman epäsuosikkisi listaan, niin alhaalla oleva kommenttiosio on käytössäsi.

Michael Jacksonin Immortal on raivostuttava rahastuslevy



”Kuolema tekee taiteilijan” -lause ei päde Jacksonin kohdalla, kun suunta on tämä. Michael Jacksonin kuolemasta on kulunut kaksi ja puoli vuotta. Perikunta on tienannut satoja miljoonia miehen musiikilla ja tätä rahastusta jatketaan rumin keinoin.

New Kids On The Blockin ja Backstreet Boysin yhteislevy on vuoden 2011 turhin julkaisu



Mitä syntyy, kun Backstreet Boys ja New Kids on the Block yhdistetään? Ainakin vuoden turhin albumillinen ja vuoden turhin comeback. NKOTBSB:n yhteislevyn pitäisi olla Vuoden turhake 2011 -voittaja. Kyllä tämä yhden huuhdottavan wc-rullan Dome.fi:n mielestä päihitti.

Huipputuottaja David Guettasta tuli tanssihittien irvikuva



Ranskalaistuottaja David Guetta on taikonut vuosia hittiä hitin perään. Jokainen miehen teos on täyttänyt tanssilattiat ja saman saa aikaan Nothing But The Beat -levynkin raidat. Silti albumi on todella huono.

Red Hot Chili Peppersin paluulevy on paha pettymys



Viisi vuotta edellisestä albumista ja vihdoin uusi Red Hot Chili Peppers -albumi on valmis. Toivottavasti et odottanut ihmeitä, sillä Red Hot Chili Peppers teki popeimman levynsä, joka ei haasta sekunniksikaan.

Remixit tuhosivat Tron: Perintö -elokuvan upean soundtrackin



Kun Daft Punkin ex-manageri jyrähti, että Tron-soundtrackin remix-versio on kuraa, niin mies oli oikeassa. Täydellisestä soundtrackista ei ole pystyssä raunioitakaan.

Martina Aitolehden albumi on täydellinen, mutta miksi?



Martina Aitolehti on tehnyt pitkän päivätyön tullakseen artistiksi. Hänen kohdallaan tähän työhön on liittynyt pääasiassa ulkomusiikillisista syistä syntyneitä kohuotsikoita. Tälle voidaan kuitenkin antaa armoa samaan tapaan kuin annetaan Kata Kärkkäisen (niin) levylle vuosikymmenien jälkeen.

Eikö Arttu Wiskarille ole kerrottu, että Anssi Kela on yhä olemassa?



Arttu Wiskarin Mökkitie on puistattava esimerkki siitä millaiseen jamaan musiikki voi pahimmillaan ajautua. Kun lauluääni on kohdallaan, niin olisi kivaa, että jokin muukin olisi. Tässä ei ole. Myyntiluvut ovat komeat ja levy poiki toisenkin hitin. Tulos ei parantanut tunnelmaa.

Roxette on amerikkalaisempi ja tylsempi kuin koskaan



10 vuoden tauon aikana neljä erilaista kokoelmaa ja useita soololevyjä julkaissut Roxette on palannut. Charm School haiskahtaa 60-lukulaiselta sekä väkinäiseltä. Jopa kovimmat fanit ottivat Roxetten paluun vastaan ristiriitaisesti.

Samuli Edelmannin Pienellä kivellä lukeutuu vuoden latteimpiin levyihin



Samuli Edelmannin ensimmäinen yksin tehty pop-levy sitten vuonna 2006 julkaistun Voittolan on ajatonta, kaihoisaa ja harmaata suomalaisuutta. Wiskarin tapaan kansa nielaisi tämän suorituksen.

Metallica + Lou Reed -kombinaatio



Dome.fi oli niin ällistynyt levyn huonoudesta, että jätti koko levyn omaan arvoonsa. Kriitikkomme veti digitaalisen promon vahingossa roskikseen, kun luuli sitä ensin joksikin demoksi, joka oli virheellisesti päätynyt koneelle. Asia ei kaduttanut sekuntiakaan.