Ashanti: The Declaration (***)

1.7.2008

albumit, rakkaus, tyyli, musiikki, hitit

Unelmalähdön uransa alkuun vuonna 2002 saanut Ashanti on pitänyt pehmeän ja sielukkaan linjansa kaikilla levyillään. Myös The Declaration on kuin rakkaudella täytetty hunajapurkki.

Ashantin ensimmäiset kaksi albumia eli Ashanti sekä Chapter IIo livat levyjä, jotka loivat täydellisen pohjan naisen uralle. Nämä kaksi yhteensä yli 10 miljoonaa myynyttä albumia tekivät Ashantista jättitähden, vaikka hän ei missään vaiheessa ole vienyt uraansa röyhkeän kaupalliseksi, kuten esimerkiksi Beyoncé tai Mariah Carey. Ashantin kohdalla on aina luotettu pehmeisiin arvoihin ja ikäänkuin aikuisempaan r’n’b-notkutteluun.

The Declaration on albumi, jolla kuullaan hienoäänistä, suloista ja seksikkäästi laulavaa Ashantia juuri siinä ympäristössä, johon hän sopii. Uusin albumi on vain niin kovin samaa sarjaa kuin edeltäjänsä tai jopa vieläkin pehmoisempi paketti. Tästä linjavalinnasta kertoo myös se, että singleksi on valikoitu hempeitä ja kevyen löysästi rullaavia biisejä. Ensimmäinen lohkaisu oli The Way That I Love You ja toinen yksi kesän puhtoisimmasta r’n’b-hiteistä eli Good Good. Mikäli Ashantia haluttaisiin esitellä muilla kuin omilla avuillaan, niin singleksi olisi varmasti poimittu Nellyn ja Akonin kera tehty Body On Me. Tosin tuo kappale julkaistaneen Nellyn singlenä myöhemmin tänä vuonna.

Ashantista tekee jääräpäisen se, että nainen itse on kirjoittanut suuren osan musiikistaan ja haluaa pitää lankoja käsissään, vaikka näyttääkin suuremman koneiston tuotteelta. Varsinkin, kun tuottajistossa vilisee nimiä, kuten Akon, Jermaine Dupri tai Babyface. Näistä nimistä huolimatta Ashantin levyllä vallitsee kauttaaltaan pehmoinen ja tasalaatuinen linja eikä nainen missään vaiheessa yritä olla diiva tai käyttää kyynärpääkikkoja puristautuakseen listojen kärkeen. Hienoa on myös, että Ashantin tuottajat eivät ole sortuneet will.i.am ja Timbaland-tyyliseen trancemelodiahöpötykseen.

The Declaration on hyvä albumi, vaikkakaan ei parasta Ashantia. Hienostuneesta ja sielukkaasta r’n’b:sta pitäville tällainen tasalaatuisen tunnelmarikas albumillinen varmasti maistuu. Mikäli siis pöyhkeä, uhmakas ja seksikkyydellä myytävä r’n’b häviää mielessäsi kisan puhtoiselle tyylille, niin valitse kaukalosta tämä levy. Ashantin luulisi maistuvan mm. Janet Jackson -faneille, sillä molemmat ovat hyväntuulisia ja tihkuvat rakkautta. Oli se sitten kaupallinen kikka tai ei, niin se tuntuu toimivan luonnollisemmin kuin esimerkiksi Mariah Careyn kohdalla.

www.ashantithisisme.com

Anssi Järvinen