Plaza

Dome

Coldplay: Viva La Vida Or Death And All His Friends (****)

19.6.2008

Death, Coldplay, albumit, levy-yhtiö, Chris Martin, orkesterit, maailmankaikkeus, sävellykset, metsästäjät, enkelit

coldplayvivalavidaColdplayn odotetaan sortuvan tai paisuvan liian suureksi. Vaan taas on yhtye onnistunut siinä mitä pidettiin mahdottomana eli tekemään hyvän levyn. Niin hyvän, että kyynisiä kiukuttaa.


Chris Martin orkestereineen on varmasti levy-yhtiönsä pelastava enkeli ja samalla, kun se tahkoaa rahaa itselleen se myös työllistää aktiivisena ollessaan satoja ihmisiä pitkin maailmaa. Lepotilassakin tilipussit paisuvat riemastuttavasti. Tällainenhan ei tietystikään ole kaikkien mielestä oikein, vaan Coldplayn levyjä on jo toisesta A Rush Of Blood To The Headista alkaen haukuttu etukäteen mahdollisimman väkevin sanoin. Tämä koettiin myös X&Y:n kohdalla ja Viva La Vida Or Death And All His Friends -uutukainenkin sai satsinsa.

Niinpä niin ja joopa joo. Viva La Vida Or Death And All His Friends ei ehkä ole maailmankaikkeuden suurin levy, mutta ei myöskään pienin. Tekipä yhtye mitä tahansa, niin aina jokin nurkkapöytä kitisee ja mouruaa, mutta kyllä Viva La Vida Or Death And All His Friends silti on hyvä levy. Chris Martinin ääni on yhä houkutteleva, yhtyeen soundi ennallaan, pianomelodiat hivelevät kuulijoita ja sävellykset ovat muutenkin kaikessa tavallisuudessaan onnistuneita.

Viva La Vida Or Death And All His Friendsin tuottajiksi pestatut Markus Dravs, Brian Eno ja Rik Simpson ovat luoneet hienon tuotteen. Kenenkään kädenjälki ei riko Coldplaylle ominaista kaihoisuutta ja kirkasta äänimaailmaa, mutta esimerkiksi Enon työskentelyn voi kuulla usvaisen kauniina äänimattoina pitkin albumia. Kenties juuri Enon avulla myös Jonny Bucklandin soitantaan sekä pianomelodioihin on saatu aikaisempiin tuotoksiin verrattuna lisää ilmavuutta.

Coldplay on tehnyt pelkistetyn levyllisen, joka ei tarjoa ylimaallisen suuria kappaleita, joita voisimme edes verrata universumin suurimpiin sävelteoksiin. Tiedossahan silti on, että Coldplay pystyisi siihenkin, mutta se saattaisi olla tämän tuhkimotarinan loppu. Coldplayn mielestä onkin ehkä parempi edetä levy kerrallaan, ottaa vastaan viiltävää etukäteiskritiikkiä, yllättää tavallisuudellaan, hurmata taas miljoonia ihmisiä, netota miljoonia puntia ja pysyä kuolevaisina.

Viva La Vida Or Death And All His Friendsin oudoin piirre on sen tasapaksuus eikä yksikään kappale jätä välitöntä tunnetta, että nyt on Martin miehistöineen tehnyt megaturbohitin. Tästä huolimatta albumi on kokonaisuutena harmoninen, kaunis ja pakottaa kuulijan kuuntelemaan itsensä puhki.

4

PlusMiinusNolla
+ Coldplay pidättäytyy paisuttelemasta itseään tarjoillen tasavarman tuotoksen
- Radiohittien metsästäjille Viva La Vida Or Death And All His Friends on pettymys
- Kolme vuotta albumien välissä on suhteettoman pitkä aika
+ Jos pidit edellisistä levyistä, niin tähän rakastut


www.coldplay.com


Lue myös Kaistan Coldplay: Live at the BBC-uutinen.


Anssi Järvinen

1.

Tylsä levy. Ostin sen heti perjantaina ja petyin pahasti.

2.

tuli vaan mieleen, ei sillä et tälle levylle olis pitäny 5 tähteä antaa, et plazan levyarvosteluissa en ole kertaakaan nähnyt, että levylle olisi annettu 5 tähteä.

Levystä ei oikein kommentoitavaa ku en oo kuullu..

3.

5 tähteä on saanut mm.

Portishead: 3 (*****)
diskJokke: Staying In (*****)
The Mars Volta: The Bedlam In Goliath (*****)
Kauko Röyhkä & Riku Mattila: Kauko Röyhkä & Riku Mattila (*****)

4.

Hyvä levy. Yhdyn arvostelijaan.

5.

Itse olin Parachutesin jälkeen niin sekaisin tästä yhtyeestä, ett mikään ei oikeen oo sen jälkeen toiminu niin hyvin, mut pitää sanoa tän levyn olevan toiseks paras. Ei oo mitään stadionrockia jota ei kukaan jaksais. Paitsi jos luulee, ett Bon JOvi on hyvä.

6.

Hyvä levy jälleen kerran Coldplaylta.

7.

kaluloita pakkasessa

8.

Hyvä ja hyvä…tavallaanhan tämäkin on hieno levy, mutta kun nää Coldplayt tuppaa olemaan niin kovin tylsiä, ja tää taas edeltäjäänsäkin tylsempi. Kumma sinänsä, pikku paloina todella hienoja biisejä, ja aivan hillittömän hienot soundit, niin ja laulaja aivan upea, mutta kun ei tahdo jaksaa pariakymmentä minuuttia pidempiä annoksia kerrallaan kun alkaa turruttamaan. Liian ykstoikkosta tai jotain kai…Keane on vähän sama juttu, niillä vaan on vielä pykälän verran enemmän ideaa mukana. Kun kuitenkin esim U2sta on pystyny kuunteleen koko tuotannon putkeen tai kuukauden putkeen ilman isompaa kyllästymistä, niin kyllä ne nuo parhaat kuitenki aika paljon edellä ovat. Äkkiseltään vois aatella, että yrittävät uudella levyllään nyt vähän liikaa…mut sellanenhan tää on, et takuulla myy! Mut hyvä kun on vaihtoehtoja, pääasiahan on kuitenkin, hyvä mieli!

9.

Ihan jees levy.. Ei huonoa biisiä.. Mutta niitä ”ällöromanttisia” rakkausbiisejä vähän jäin kaipaamaan.. Niitäkin olis kiva joskus tietyssä mielentilassa kuunnella…

10.

coldplayn paras levy.

11.

Kylmäleikki jättää joka kerta kylmäksi

12.

Kusen hunajaa joka kerta kun kuulen levyn alun ja lopun! Eli eka piisi ja viimeinen on hemmetin kovia!

13.

”Itse olin Parachutesin jälkeen niin sekaisin tästä yhtyeestä, ett mikään ei oikeen oo sen jälkeen toiminu niin hyvin, mut pitää sanoa tän levyn olevan toiseks paras.”

Yhdyn tähän täysin.

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

Takaisin ylös