Green Day: American Idiot
30.9.2004
Hüsker Dü, The Buzzcocks ja Blondie ovat perinteisiä hyviä singlebändejä. Näiden bändien lähes kaikki singlet ovat hyvää kamaa, mutta myös albumit kannattaa hankkia sillä ne laajentavat kuvaa bändistä.
Myös Green Day on hyvä singlebändi. Sillä on mainioita singlejä, mutta kaikki sen singlet eivät suinkaan ole hyviä. Eikä yhtyeen albumien hankkiminen ole millään muotoa suositeltavaa, sillä niillä on loputtomasti lähinnä sinisen hiusvärin levittämisen taustaksi sopivaa täytemateriaalia.
American Idiot on Green Day -mittapuulla varsin mukava kiekko. Täytebiisien lisäksi levyltä löytyy myös onnistuneita raitoja. Konseptilevyn ja peräti kahden viisiosaisen eepoksen tekeminen on toki koominen ajatus retropunk-ryhmältä, mutta molemmissa järkäleissä, Jesus Of Suburbiassa ja Homecomingissa on molemmissa näppäriä osia.
Brittipunkin apinoinnin rinnalle Green Day on ottanut vaikutteita klassisesta amerikkalaisesta rockista. Mieleen tulevat ainakin 70-luvun Springsteen, REO Speedwagon ja Cheap Trick. Jesus Of Suburbian City Of The Damned -osassa bändi on jostain syystä nähnyt tarpeelliseksi kirjoittaa uudellen Bryan Adamsin Summer Of 69:n. Holidayssa bändi tekee totuttuun tapaansa Clashin London Callingin. Boulevard Of Broken Dreams ei harmi kyllä ole Hanoi Rocks -coveri, eikä muutenkaan ihan niin hyvä biisi kuin hankkareiden kaima.
Teksti: Teemu Fiilin / Nöjesguiden





Kommentit
Keskustelut
Facebook