HIM: Digital Versatile Doom: Live At the Orpheum Theatre XXXVII A.S. -cd/dvd (***)
18.5.2008
HIM:in ensimmäinen virallinen live-albumi Digital Versatile Doom: Live At the Orpheum Theatre XXXVII A.S. on taltiointi yhtyeen puolitoistatuntiselta keikalta Los Angelesin Orpheum-teatterista marraskuulta 2007. Kuulostaa hyvältä, mutta onko uudelle HIM-albumille todellakin tarvetta juuri nyt?
HIM:in uutuutta kuunnellessa mieleen hiipii väkisin yhtyeen debyyttilevy Sweetest Lovesongs Vol. 666:n (1997) ja kansainväliseksi läpimurroksi osoittautuneen Razorblade Romancen (2000) välinen ajanjakso. Nykyiseen verrattuna piskuinen, mutta sitäkin intohimoisempi fanikatras vartoi rakkausmetallin messiaiden uutta levyä kuukausikaupalla, ja voi sitä riemua, kun albumi Join Me -singlen saattelemana sitten vihdoin ilmestyi.
Nykyään HIM:in levyjen ilmestymistä ei enää odoteta. Niitä ilmestyy markettien hyllyihin ja verkkokauppoihin sellaisella tahdilla, etteivät fanit edes ehdi edellistä albumia kunnolla kuunnella.
Viimeisen viiden vuoden aikana HIM on julkaissut studioalbumeiden Love Metal (2003), Dark Light (2005) ja Venus Doom (2007) ohella kokoelmat And Love Said No (2004), Uneasy Listening Vol. 1 (2006) ja Uneasy Listening Vol. 2 (2007) sekä Uneasy-kokoelmien yhteispainoksen Uneasy Listening Vol. 1 & 2 (2007). Näiden päälle on kipattu vielä vino pino sinkkuja: The Funeral of Hearts (2003), Buried Alive By Love (2003), The Sacrament (2003), Solitary Man (2004), And Love Said No (2004), Wings of a Butterfly (2005), Vampire Heart (2005), Killing Loneliness (2006), Under the Rose -radiopromo (2006), In Joy And Sorrow/Pretending: Uneasy Listening Vol. 1 -versio (2006), The Kiss of Dawn (2007) ja Bleed Well (2007)…
Jep, on siinä aika pirusti materiaalia yhdelle bändille. Vähemmästäkin alkaa pohtia, onko mitään järkeä julkaista uutta HIM-albumia tässä vaiheessa - ja myös sitä, miten kauan fanien rahoja kassaan kilahtaa tällä julkaisutahdilla.
Älkää ymmärtäkö väärin. HIM on mielestäni mainio yhtye, jonka diskografiasta löytyy monta hienoa albumia. Digital Versatile Doom sijoittuu kuitenkin HIM-julkaisujen häntäpäähän, vaikka kyseessä ihan toimiva kokonaisuus onkin. Kappalevalikoima on laaja, bändi soittaa tasaisen hyvin ja Ville Valo keskittyy laulamiseen kiitettävällä intensiteetillä. Lisäpisteitä irtoaa vielä soundeista, jotka tuovat paikoin mieleen hieman liiankin tuotettujen uutuuslevyjen sijaan HIM:in ensimmäisen albumin rosoisuuden.
Ja sitten tulee ”mutta”…
Digital Versatile Doomin biisit ovat niin uskollisia alkuperäisversioille, ettei näitä samoja renkutuksia jaksaisi kuunnella läpi taas kerran vain koska ne on vaivauduttu pakkaamaan uusiin kuoriin. Live-albumin pitäisi tarjota kuulijalleen muutakin uutta kuin vain muutama välispiikki ja fanien kiljumista. Niinpä Digital Versatile Doomin cd:tä viihdyttävämpää antia edustaakin dvd, joka tarjoaa sentään jotain uutta. Yhtyeen lavatyöskentelyä katselee ilokseen, ja fanityttöjä (ja -poikia) miellyttänee etenkin se, että Ville Valo esiintyy Los Angelesin keikalla komeampana kuin vuosikausiin. Viinasta luopuminen on tehnyt hyvää herran sex appealille. Tämän miehen perään fanien pitääkin kiljua.
PlusMiinusNolla
+ Hyvä levy niille, joille HIM ei ole vielä kunnolla tuttu
- Julkaisuajankohta väärä
- Turhan yllätyksetön
+ Dvd on hyvä lisä pakettiin
Kilpailu: Voita HIM:in live-cd/dvd ”Digital Versatile Doom”
Tatu Junni
- 1.
-
HIM on paras :D ^^
- 2.
-
Musta toi DVD on aivan yhtä loistava kuin Venus Doomkin. Molemmat viiden tähden eepoksia raskaine kitara/basso rallatuksineen ja lisäksi pari kevyttä ja mukavaa ”tippa linssissä” biisiä. Mutta pääosinhan Heavytunnelmissa molemmat menee.
- 3.
-
Surkea arvostelu. Omasta mielestäni viiden tähden paketti. Ajankohtakin on hyvä sillä HIMin uudistettuaan soundinsa live albumi on enemmän kuin paikallaan. Ja HIM ei ole niitä bändejä jotka eivät fanejansa jatkuvasti rahasta. Esim Uneasy Listengit ovat bändin ex levy-yhtiön BMG:n idea lyödä rahoiksi kaivellessaan bändin vanhempien biisien eri versioita samalle levylle.
Ja onhan niitä bändejä/artisteja jotka latovat levyjä vuoden välein eikä siitä narista. Minä ja muut HIM fanit olisimme varmasti iloisia jos HIM julkaisisi albumeja tiuhempaan tahtiin(etenkin jos musiikin laatu olisi sitä normaalia huippu luokkaa)
Biisit on vedetty erittäin hyvin. Jos väität että biisit ovat vedetty saman kaavan mukaan kuuntele vaikka Its all tears niin tiedät kuinka väärässä olet.
Ennen kuin aletaan arvostelemaan albumia pitäsi olla edes hiukan asiantuntemusta.
PS. HIMin esikois albumi on nimeltään GREATEST Lovesongs Vol. 666 EIKÄ Sweetest Lovesongs Vol. 666!!!
Kommentit
Keskustelut
Facebook