Il Divo: Siempre

5.12.2006

albumit, laki, äänenkäyttö, sävellykset, viihde, musiikki, ooppera, USA, Englanti, Espanja

Mikään ei pysäytä Il Divon hurmausvoimaa. Kvartetin kolmas albumi eli Siempre takaa saman nautinnon, kuin edeltäjänsäkin. Komeat miehet komein äänin ja sydämet murskaavat kappaleet ovat ne konstit, jolla Il Divosta on rakennettu parissa vuodessa uskomattoman suosittu. Niin suosittu, että Il Divoa tuskin uskalletaan muokata mihinkään suuntaan ja näitä ooppera- sekä musikaaliklassikoitahan riittää versioitavaksi.

Simon Cowellin kuunneltua Andrea Bocellin ja Sarah Brightmanin yhteistä musiikkia häneen iski salama ja herran oli pakko rakentaa Il Divo. Kultasormi-Cowell löysi Carlosin, Ursin, Davidin ja Sébastienin, joiden äänet soivat yhdessä lailla enkelikuoron. Il Divo lunasti heti paikkansa isoilla estradeilla ja lämmitteli juuri yhtä USA:n suurinta tähteä eli Barbra Streisandia. Yhteistyön tuloksia ei vielä Siemprellä kuulla, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa sekin tapahtuu.

Siempre ei eroa kahdesta edellisestä albumista juuri mitenkään eli kun kaikki on hyvin, niin miksipä sitä hyvää konseptia romuttamaan. Hardcore-fanit (kyllä, heitäkin on) voivat kuulla aavistuksen kehitystä herrojen äänenkäytössä sekä mikroskooppisia vivahde-eroja siinä, miten Siempren sovitukset on kvartetin jäsenille hiottu, mutta perustallaaja ei voi sanoa mikä näistä levyistä tehtiin ensin ja mikä on uutta Il Divoa.

Tämäkin levy on täydellistä ja täyteläistä viihdettä, joka tarjoaa turruttavankin tuttua materiaalia eivätkä edes uudet sävellykset parin kerran jälkeen kuulosta uusilta. Il Divo on siinä määrin toimiva ja artisteja rikastuttava, että asiaan tuskin puututaan. Siempre tarjoilee hedelmänsä osittain englanniksi ja italiaksi, mutta pääosin espanjaksi.

Lue myös Kaistan Il Divo haastattelu, jonka löydät klikkaamalla tähän.

Anssi Järvinen