Jack Johnson: Sleep Through The Static (***)
15.2.2008
Havaijin poika Jack Johnson jaksaa näperrellä kitaraansa lempeästi ja suustansa hän tulostaa jokapäiväisiä tarinoita. Hitaasti, mutta varmasti ne näyttävät uppoavan eurooppalaisiinkin kansoihin.
Jack Johnsonille voisi olla kateellinen, sillä hän saa viettää mies ja kitara –iltansa Havaijilla ja katsella entistä työmaataan eli merta. Jack-poika kun on entinen surffaaja, niin ei ole ihmekään, että leppoisa ote toimintaan välittyy myös hänen musiikkinsa kautta pitkin maapalloa. Sleep Through The Staticilla hän on jopa niin rennossa mielentilassa, että kuulijaa alkaa pelottaa selviääkö mies hereillä oman levynsä loppuun asti.
Sleep Through The Static on 14 lyhyehköä laulelmaa sisältävä albumi, jolla Jack Johnson on akustisempi ja rauhallisempi kuin yhdelläkään aikaisemmalla albumillaan. Vaikka aikaisemminkaan ei ole liikoja revitelty, niin nyt ollaan jo niin ruohonjuuritasolle, että tästä leppoisammaksi mies tuskin enää pääsee. Tai jos pääsee, niin sitten hän varmasti limboaa vaikka maahan upotetun riman alta.
Albumillinen uutta Johnsonia ei ole rauhallinen vain tunnelmaltaan, vaan myös sanomaltaan. Vaikka onkin vaikea uskoa, että Havaijilla kukaan synkistelisi tai edes tietäisi millaista on elää kaamoksessa, niin kaiketi Johnson on näistäkin asioista perillä, sillä jollain tapaa hän onnistuu olemaan myös
alakuloinen realisti. Tunteita, maailman parantamista ja arkista asiointia riiittää jokaiseen viisuun, mutta mitään mullistavia tarinoita Johnson ei ainakaan vielä ole onnistunut rakentamaan. Eli Jack Johnson on hieman kuin meidän Humane, mutta jahka sanat saadaan John McGregorilta, niin johan alkaa kansat lakoamaan aivan tosissaan.
Vaikka Johnson on Suomessa vielä kovin tuntematon tapaus, niin kerrottakoon tämänkin albumin saavuttavan jättimenestyksen eli kun edelliset albumit ovat yltäneet platina-luokkaan, niin ei ole syytä epäillä Johnsonin epäonnistuvan nytkään. Siitä huolimatta, että levy myy, niin sen ei tarvitse olla jättihyvä. Riittää, kun on rehellinen, leppoisa ja raukea. Näissä osastoissa Johnson onnistuu hyvin.
PlusMiinusNolla
+ Leppoisaa tunnelmointia joka minuutti
- Uuvuttavan latteaa herkkyydestään huolimatta
+ Platinalevyjä on taas tiedossa tämän entisen surffaajan seinille
Anssi Järvinen
Kommentit
Keskustelut
Facebook