Kuha.: Tieteen puolesta – fiktiota vastaan (***)
31.10.2007
Kuha. vetää maton alta kaikilta, jotka epäilevät, että musiikki voi olla vain viihdettä. Yhtye osoittaa miten taide yhdistyy tieteeseen sulavasti, mutta musiikillisesti haasteettomasti.
Tieteen puolella uuden keksiminen ja oivallusten tekeminen on harvinaista. Olisi myös harvinaista, että tiedemies osaisi tehdä mullistavaa taiteen saralle, joten Kuha. onkin saanut uudella albumillaan rakennettua lähinnä kolmivarttisen hämmennyspaketin, mutta ei mitään uutta, ihmeellistä tai historiaamme mullistavaa taideteosta.
Kuha. on hauska tuttavuus ja uusin albumi vie yhtyeen alueelle, jossa on tilaa selvitellä osaamistaan. Raskasta rockia mallikkaasti mukaileva orkesteri soittaa hyvin ja tuotanto on pontevaa. Kun tällaisen runttauksen päälle on ladattu tieteellistä sananpartta, niin kilpailu kuulijoista onkin yllättävän helppoa. Suurin yleisö löytynee teekkariparvista, jotka ovat päässeet pahimman Ruoska-vaiheen ohi eivätkä ole löytäneet rakkautta pursuavista musiikkiesityksistä mitään tolkkua. Kuha. pelastaa kaavoihin kangistuneen fanin juuri sopivasti ennen ensilumia.
Samalla, kun Tieteen puolesta – fiktiota vastaan on erikoinen paketti latinaa, saksaa, suomea, kemiaa, fysiikkaa, biologiaa ja vaikka mitä, niin albumi on myös hyvää kertausta jo kaiken lukeneille tietäjille. Tarpeeksi haastavaa ja silmiä avaavaa sisältöä löytyy lisää kansipapereista, joten ainakin Kuha. tarjoaa kuulijalleen täysimääräisen paketin sitä mitä yrittääkin.
Musiikilliset oivallukset Tieteen puolesta – fiktiota vastaan –albumilla ovat myös aikaisemmista elämistämme tuttuja eli vaikka äänet ovat oivallisessa järjestyksessä, niin sanoituspuoli ohittaa taustojen saavutukset jokaisessa teoksessa. Kun yhtye yrittää hetkittäin tarjota svengiä, kuten Intervallit-biisissä, niin lopulta sekin on pitänyt runtata rankaksi mätöksi. Biisit ovat kaikkiaan yksinkertaisen suoraviivaisia eli sellaisia, että insinöörikin ne tajuaa.
Tieteen puolesta – fiktiota vastaan on loistava levy kaikille niille, joilla funktiolaskin oli ainoa lelu nuoruudessa, mutta jos leluna oli jokin instrumentti, niin tuskin tästä paketista pompahtaa korvaan mitään ennenkuulumatonta.![]()
PlusMiinusNolla
+ Hoi insinööri! Tässä sinulle levy
- Hyvä katsaus tieteeseen, mutta ei taiteeseen
+ Kansitiedettä myöten hyvin linjattu albumi
Anssi Järvinen
- 1.
-
Kuulenkohan minä väärin, mutta minusta Intervallit-biisissä ei ole rankkaa mättöä. Toki kertosäkeessä särökitara nousee pintaan. Enemmän sitä rankkaa mättöä on Palvelukseen halutaan harventaja-biisissä.
Itse antaisin tälle levylle viisi tähteä. Vaikka tämä on Kuha.n levyistä kaikkein vähiten progein (lue:suoraviivaisin) niin tämä tuskin houkuttelee uusia kuuntelijoita ja se on hyvä.





Kommentit
Keskustelut
Facebook