Levyarvostelu: Brandy - Human

12.3.2009

brandy, albumit, hitit, levy-yhtiö, piano, Rihanna, levyarvostelut, Seuraava sukupolvi, Sony

Kappaleet: 1. Human Intro 2. The Definition 3. Warm It Up (With Love) 4. Right Here (Departed) 5. Piano Man 6. Long Distance Interlude 7. Long Distance 8. Camouflage 9. Torn Down 10. Human 11. Shattered Heart 12. True 13. A Capella (Something’s Missing) 14. 1st & Love 15. Fall
Tuottaja: Rodney Jerkins, Brandy Norwood, RedOne, Soundz?
Levy-yhtiö: Sony Music
Artistin kotisivu: www.foreverbrandy.com

Brandyn ensimmäinen albumillinen yli neljään vuoteen on ihailtavan tasapainoinen r’n’b-levy. Alan valtikka on kuitenkin siirtynyt seuraavalle sukupolvelle, joten hyväkään ei taida olla tarpeeksi hyvää.

10 vuotta sitten Brandy oli Suomessakin suhteellisen suuri tähti. The Boy Is Mine oli hitti, joka soi kaikkialla, ja Brandy oman aikansa Beyoncé. Monican kanssa tehty duetto oli täysosuma ja Never Say Never -albumikin kokonaisuutena hyvä. Menestys ei tosin näkynyt myyntiluvuissa, kun kisa r’n’b-markkinoilla on raakaa toimintaa eikä meikäläisillä listoilla juuri ole muodikkuudesta huolimatta r’n’b-levyt viihtyneet. Brandyn seuraavat levyt, kuten Afrodisiac vuodelta 2004, eivät herättäneet ostajia senkään vertaa, kun jättihitit puuttuivat. Näin käy myös Human-levyn, sillä Brandy on yksinkertaisesti liian tyylikäs, hillitty ja kiltti, jotta hänestä saataisiin leivottua sellaista prinsessaa kuin vaikka Rihanna on.

Human on kiltteydestään ja seesteisyydestään huolimatta hyvä levy. Musiikillisesti jopa niin harmoninen ja siisti, että otetta on vaikea saada. Brandyn voi kuulla lähes pyytelevän anteeksi olemassaoloaan ja se tuntuu ihmeelliseltä, kun naisen ääni on kuitenkin kaunis, mahdollisuudet olisivat punnertaa itsensä takaisin listoille ja taustalla häärivät biittinikkaritkin osaavat asiansa. Nyt 30-vuotias Brandy luovuttaa, kun pitäisi tyrkätä entistä rajummin, mutta toisaalta nainen on miljoonansa tehnyt, joten ei ole niin väliä, että yltääkö palkintopallille myyntiluvuissa.

Albumista suurimman osan tuottanut Rodney Jerkins on tehnyt työnsä hyvin, mutta samaan tapaan kuin solistikin, joten myös tuottaja on ikään kuin jättänyt viimeiset mehut purkin pohjalle. Soundit ovat pehmeitä ja tavanomaisia eli mitään uutta Jerkins ei ole keksinyt tällekään albumille. Takavuosien kultakorva ei tunnu nousevan uuteen kukoistukseen sitten millään ja erehtyy jopa apinoimaan Timbalandin trancemelodioita tavalla, jonka olisi aivan hyvin voinut jättää väliin. Brandy ei moista tarvitse ja albumille olisikin voinut lisätä sielukasta groovea niihin hetkiin, kun on yritetty hakea äänipankista nostatuksia. Olisi ja olisi, mutta nyt Brandylle on tehty vain perussuoritusta muistuttava levyllinen.

Jos jättää huomiotta Jerkinsin epäilyttävät hetket, niin Human on varsin mukava levyllinen. Edes välittömästi korvaan jumittuvan hitin puuttuminen ei häiritse, kun tasapainoisuus paikkaa tilanteen. Brandyn ääni on kunnossa ja imagoltaan kiltti nainen ansaitsisi paljon enemmän kuin tällä albumilla tulee saavuttamaan. Human jää Brandy-asteikolla välimallin levyksi hyvyydestään huolimatta. Harmittavaa, sillä äänensä puolesta hänestä olisi vaikka mihin. Mukavuus ja tasapainoisuus ei tällä kerralla täysin korvaa tunnelman latteutta ja musiikillista keskinkertaisuutta.

Anssi Järvinen