Levyarvostelu: Justice - A Cross The Universe (DVD + Live album)

6.12.2008

Dokumentit, tyyli, hitit, USA, logo, rock, alkoholi, sokeus, orkesterit

Kappaleet: Live: 1. Intro 2. Genesis 3. Phantom Part 1 4. Phantom Part 1.5 5. D.A.N.C.E. 6. D.A.N.C.E. Part 2 7. DVNO 8. Waters Of Nazareth (Prelude) 9. One Minute To Midnight 10. Tthhee Ppaarrttyy 11. Let There Be Light 12. Stress 13. We Are Your Friends (Reprise) 14. Waters Of Nazareth 15. Phantom Part 2 16. Encore 17. NY Excuse Me 18. Final
DVD: A Documentary, 60 min
Tuottaja: Justice, Romain Gavras & So-Me
Levy-yhtiö: Warner
Artistin kotisivu: www.myspace.com/etjusticepourtous, www.edbangerreocrds.com



”They are the new rock’n’roll” -kommentti voi tuntua kornilta, mutta Justicessa on jotain, joka saa ihmiset sekaisin. A Cross The Universe -ristiretkitaltiointi osoittaa, että meno on rankempaa kuin useimmilla heavy- tai rockkeikoilla.

Ranskalaisduo Justicelle viimeiset kaksi vuotta ovat olleet nopean nousun ja tähteyden aikaa. Hitti hitin perään poimittiin kaksikon debyyttilevyltä ja jo ennen sitä heidän soundinsa oli huomattu klubirintamalla erityisesti Euroopassa. A Cross The Universe -livelevy on kuitenkin tallennettu USA:ssa, jonka kaksikko kirjaimellisesti valtasi keväällä 2008. Samaiselta ristiretkeltä kuvattiin reilun tunnin mittainen dokumentti, joka esittelee electromiesten edesottamuksia rock’n’roll -tyylillä.

Justice on saavuttanut parissa vuodessa jokseenkin kaiken mistä tuore kombo voi unelmoida, sillä keikkoja kaksikko on tehnyt kaikkialla maailmassa paljon, saanut suitsutusta kaikista julkaisuistaan ja päässyt remixaamaan mm. Justin Timberlakea. Miksi? Siksi, että he keksivät yhdistää elektroon majesteetillisia orkesterielementtejä, nappasivat logokseen ristin, joka näkyy kaikkialla ja siksi, että he varastavat maanmiestensä aikoinaan esittelemää elektrohousea ikäänkuin omanaan, vaikka todellisuudessa he vain päivittävät sitä, jonka kaikki ovat jo kuulleet.

Rötökset on tehty niin tyylillä ja energisesti, että Justicea on vaikea vastustaa. Varsinkaan, jos suuhun on kaadettu tarpeeksi alkoholia ja sitä kaadetaankin oikein kunnolla kaksikon USA-seikkailussa. Dokumentissa edetään pitkin isoa mannerta kameran heiluessa, äänen ollessa ruvella ja editoinnilla on vielä varmistettu, että kokonaisuus on yhtä sekava kuin kaikki sen osapuolet. Dokumentti ei ole kovin syvällinen, vaikka tapahtumia riittää. Gaspard Augé päätyy naimisiin blurratun naisen kanssa Las Vegasissa, kiertuemanageri Bouchon hankkii aseen sohien sillä kaikkialla ja ihmiset häpäisevät itsensä humalassa tavalla tai toisella.

Mutta mikä tärkeintä, niin Justicen livestä jää aidosti sellainen tunne, että rajat rikkoutuvat, ihmiset sekoavat ja luita katkeaa. Justicen keikoilla voi tulla veri nenästä, kuurous ja sokeus, joten se on paljon enemmän kuin useimmilla rankkaa/raskasta rockia soittavien orkestereiden keikoilla. Justicen yleisö on fanaattista, se rakastaa kaaokseen heittäytymistä ja se palvoo tätä duoa. Suomalaiset olivat tässä asiassa etuoikeutettuja, kun Justice soitti dj-keikan UMF:lla syksyllä 2007. Jo silloin nähtiin, että kaksikko sekoittaa päät.

A Cross The Universen livealbumi on puolestaan hyvin toteutettu taltiointi, josta on iloa enemmän kuin dokumentista. Soundi on kohdallaan, kaari on kunnossa ja kansalle tarjotaan sitä itseään eli kaksikon kaikki kovimmat raidat. Tästä nauttiessa voi vain ihmetellä mitä pojat aikovat seuraavaksi tehdä, jotta tulevat projektit eivät jää tähänastisten varjoon.

Anssi Järvinen