Plaza

Dome

Levyarvostelu: Röyksopp - Junior

25.3.2009

albumit, visio, musiikki, robotit, kuninkaalliset, levyarvostelut, pastissit, sävellykset, Norja, ruotsalaiset

Kappaleet: 1. Happy Up Here 2. The Girl And The Robot 3. Vision One 4. This Must Be It 5. Röyksopp Forever 6. Miss It So Much 7. Tricky Tricky 8. You Don’t Have A Clue 9. Silver Cruiser 10. True To Life 11. It’s What I Want
Tuottaja: Röyksopp
Levy-yhtiö: EMI
Artistin kotisivu:www.royksopp.com

k

Röyksoppin kolmas albumi on duon tanssittavin ja monipuolisin levy, jonka kruunaavat naisvokalistit Robyn, Lykke Li, Anneli Drecker ja Karin Dreijer.

Giorgio Moroder ja Bobby Orlando. Siinä kaksi 80-luvun tuottajaneroa, jotka tulevat väkisinkin mieleen, kun Röyksoppin kolmas albumi pyörii kerta toisensa jälkeen soittimessa. Svein Berge ja Torbjørn Brundtland ovat Junior-levyllään nostaneet itsensä norjalaisen discon kuninkaallisiksi tavalla, jota moni syntikkapopin historioitsija sanoisi vähintäänkin epäilyttäväksi. Ei silti hätää eikä pelkoa, että Junior olisi pastissi menneiden vuosikymmenten musiikista, vaan kaksikko on vain onnistunut päivittämään omintakeisen äänimaailmansa esikuviaan kunnioittamalla. Kun sävellyksetkin ovat vielä onnistuneita, niin tämä albumi ohittaa helposti neljä vuotta julkaistun The Understanding –albumin, vaikka ei ollut huono sekään.

Junior lähtee liikkeelle Happy Up Here –notkuttelulla, joka on kuin Eple vuosimallia 2009. Tällä kaiketi on vain haluttu muistuttaa ketä nämä pohjoismaiset miehet ovat, sillä jo The Girl And The Robot kiskaisee kuulijan täysin toisenlaisiin äänimaailmoihin. Albumin alku ei näiden kahden kappaleen myötä lupaile suuria, vaikka The Girl And The Robotin laulajaksi on napattu ruotsalainen Robyn. Levyn hyvyys paljastuukin vasta Anneli Dreckerin laulaman Vision Onen jälkeen. Narisevin soundein soiva kappale on yksi albumin hurmaavimmista hetkistä.

Junior etenee poukkoillen nopean syntikkapopin ja Röyksoppin laahaavien komppien välillä, mutta missään vaiheessa tempon heitteleminen ei tunnu väkinäiseltä. Palaset tuntuu liimaavan toisiinsa laulajakaarti, sillä levyllä kuullaan vain naisvierailijoita. It’s What I Want tekee sen verran poikkeusta, että siinä pojat laulavat itse. Muuten äänet tulevat Robynista, Lykke Listä, Anneli Dreckeristä ja Karin Dreijeristä. Näistä erityisesti Dreckerin ääni tuntuu istuvan Röyksoppin musiikkiin saumattomasti ja hänen tähdittämä True To Life kasvaakin useamman kuuntelun jälkeen albumin parhaimmistoon.

Röyksopp Forever ja Silver Cruiser ovat Juniorin ainoat varsinaiset chill out –raidat, mutta niiden vähyys onkin ollut taktista, sillä tämän levyn tarkoitus on tanssittaa. Senior on puolestaan downtempo-albumi, jollaisen kaksikko teki samoissa sessioissa ja se taas tarjoilee hillitympää materiaalia. Senior julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.

Kokonaisuutena Junior voisi olla vain hieman harkitummin järjestelty, mutta muuten albumi on tasapainoinen matka Norjan discoihin, joissa on tapahtunut 2000-luvulla paljon. Ennen tätä vuosituhatta oli vain A-ha ja Take On Me.

PlusMiinusNolla

+ Monipuolinen syntikkapoplevy
+ Anneli Drecker ja Karin Dreijer parhaimmat laulajavieraat
+ Kun Junior on näin hyvä, niin Senioriltakin odottaa paljon
- Poukkoileva tempo tekee levystä turhan levottoman

Anssi Järvinen

1.

ai tämä ilmestyy nyt. aika vähän on missään soinut. miksi? eikö muka ole hyvä?

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

Takaisin ylös