Levyarvostelu: Zero7 - Yeah Ghost

20.10.2009

musiikki, albumit, kauneus, Oikeudenkäynnit, symbolit, levyarvostelut, Warner, The Road

Kappaleet: 1. Count Me Out 2. Mr. McGee 3. Swing 4. Everything Up (Zizou) 5. Pop Art Blue 6. Medicine Man 7. Ghost Symbol 8. Sleeper 9. Solastalgia 10. The Road 11. All Of Us
Tuottaja: Zero7
Levy-yhtiö: Atlantic / Warner Music
Artistin kotisivu: www.zero7.co.uk

Zero7:n musiikki pinkoo yhä kauemmas alkuperäisestä trip hop -linjastaan. Sielukkuus sen sijaan lisääntyy ja musiikin kauneus saa taas ihokarvat nousemaan tanaan.

Zero7 tuomittiin perässähiihtäjäduoksi ilman reilua oikeudenkäyntiä, kun se julkaisi läpeensä upean Simple Things -albuminsa vuonna 2001. Olihan äänimaailmassa paljon mm. Air-vaikutteita. Esimerkiksi This World ja I Have Seen olivat jumalaisia sävelteoksia, vaikka niitä olisi verrattu mihin tahansa muuhun artistiin.

Nyt, kahdeksan vuotta debyytin jälkeen, Zero7 tekee yhä kaunista musiikkia, josta suurin suru on pyyhitty pois. Koneiden tilalle on tullut orgaanisesti soiva yhtye, joka nähdään myös Zero7:n keikoilla. Yeah Ghost esittelee totuttuun tapaan uusia laulajia, joiden avulla Henry Binns ja Sam Hardaker ovat saaneet elvytettyä musiikkinsa yllättävän pirteäksi.

Vokalisteiksi valitut Eska Mtungwazi ja Martha Tilston saavat duon neljännellä albumilla esittää pääosia. Kuten Zero7:n tapana on ollut, niin vieraita pyritään hyödyntämään useissa kappaleissa yhtenäisen linjan pitämiseksi ja niinpä tälläkin levyllä he saavat hoitaa vokalistin tehtävät yli puolessa levyn raidoista.

Zero7:n ratkaisu vääntäytyä tällä tavoin popimpaan suuntaan ei maistu varmasti hartaammista levyistä pitäneille, sillä esimerkiksi Medicine Man -kappale on raivostuttavan huono. Eska Mtungwazin lauluin varustettu lallatus on kuin kolmikko olisi halunnut tehdä Basement Jaxxit ja epäonnistunut siinä. Onneksi näin räiskyvää nytkytystä ei ole tarjolla juurikaan tämän enempää, sillä sitä Zero7 ei hallitse. Varmasti se tuo eloa livesoittoon, mutta levyllä se jää väkinäiseksi. Samaan karsinaan Medicine Manin kanssa tuupattakoon Rowdy Superstarin avulla tehty Sleeper, joka mouruaa hyvin, mutta jää biisinä täysin pinnalliseksi sekamelskaksi.

Huomattavasti aidommilla alueilla kombo kulkee mm. mystisesti mongertavassa Ghost Symbolissa, heleästi soivassa Swingissä, joka Tilstonin lauluin muistuttaa ehkä eniten duon alkupään tuotantoa sekä Everything Up (Zizou) -kappaleessa, jonka vokalistiksi päätynyt Henry Binns eli toinen duon herroista voisi hyvin lisätä omia osuuksiaan jatkossa.

Anssi Järvinen