Lordi: The Monsterican Dream

2.5.2004

Lordi, musiikki, kauneus, levy-yhtiö, missit, meikki, Kiss

(Arvosana: **)

Jos pitäisi arvioida ilmiötä nimeltä Lordi, niin arvosana olisi kymppi ja suolenpätkäinen papukaijamerkki, josta valuu verta. Mutta nyt pitäisi arvostella Lordin musiikkia. Ottaa pois epäolennainen ja keskittyä siihen, mitä kuulee.

Lordi ja kaverit, Kalma, Amen, Kita ja Enary ilman maskeja eivät ole sama, kuin missit ilman meikkejä. Lordilla ei ole luontaista kauneutta. Lordia ei edes ole olemassa ilman maskia. Lordi tuskin tekee saman kuin Kiss aikanaan: kiertueen ilman maskeja. Kuka sellaista kiertuetta menisi katsomaan. Kisskin palautti maskit, sillä ei edes heidän musiikkinsa yksistään niin hyvää ole.

Lordi on kokonaisuus, joka koostuu näkemisestä ja kuulemisesta. Lordin musiikki tarvitsee tuekseen elävän kokemuksen: räjähdyksiä, verta ja ne karun näköiset kaverit. Lordin musiikki ei kuulosta paremmalta, vaikka kuunnellessa selailisi cd-vihkon värikkäitä kauhukuvia.

Levy-yhtiö on ymmärtänyt laittaa levyn mukaan 30 minuutin mittaisen dvd:n. Mutta se ei riitä. Kun ilman kuvaa joutuu keskittymään musiikkiin, huomaa totuuden. Lordi on oikeastaan aika kauheaa musiikkia. Eikä siinä merkityksessä kun Lordi haluaisi sen olevan.

Teksti: Matti Markkola / Nöjesguiden