Mattip: Save The King (***)
28.4.2008
Kotimaisen hiphopin haastavimpaan kaartiin kuuluvan Ceebrolisticsin Mattip ei soolonakaan päästä kuulijoita helpolla. Musiikillisesti ja lyyrisesti Save The King on laadukas, mutta maaninen albumi.
Save The Kingiä odoteltiin vuosikausia, sillä Mattip lupaili sooloilla jo edellisellä vuosituhannella, vaan valmista tulikin hitaasti kituen. Miehen tekeleet eivät olleet yltää demoastetta pidemmälle ja selitystä saa hakea varmasti useista suunnista, mutta ehkä suurin syy on miehen tapa tavoitella täydellisyyttä. Tai sitten hän vain haki oikeaa julkaisijaa varsin haastavalle taiteenlajilleen.
Albumillinen Mattip-materiaalia on hienosti rakennettu nerokkaista sanoituksista, joiden sisällön saaminen selkokielisiksi voi olla monelle bling bling -osastoon keskittyneelle vaikeampi tehtävä kuin selvitä kesän pääsykokeista. Sanoitukset ovat kuitenkin olennainen osa hiphopia, joten eihän niitä debyytillä voi päästää käsistään ilman viimeistäkin oikolukua. Lyyrisenä taiturina Mattip kunnostautuu erityisesti Save The Kingin alkupään acapella-osastolla.
Kun Mattip ei taustojenkaan puolestaan anna periksi milliäkään, niin albumia on jopa sietämättömän tarkkaan kuunneltava uudelleen ja uudelleen. Useimmiten parhaat albumit avautuvat hitaasti, mutta tällä kerralla avautumista hidastaa kohteen haastavuus eikä toistokerratkaan tunnu auttavan. Mattip:n soolo ei ole todellakaan tehty jokamiesluokan hiphoppareilla, vaan joillekin aivan muille. Kenelle sitten? Tuohon kysymykseen voi jokainen kokeilla vastata omalta osaltaan, mutta kaupallisen itsemurhan valinneena Mattip on varmasti tiennyt mitä tekee.
Save The King sisältää hienoja hetkiä, joissa sekoittuvat niin hiphop kuin dubstep- ja triphop-vaikutteetkin. Kokonaissävy albumilla on alakuloinen eikä Matti Pentikäinen yritä missään vaiheessa olla hauska tai nokkelan koukuttava. Vasten auringon siltaa ja Seven Nation Army -lainaukset tarttuvat helpoimmin ohikulkijan korvakäytävään, mutta muuten satunnaisen kuulijan on todella vaikea saada mitään käsitystä albumista. Vaikka nuo pari otetta osoittavat halua tehdä jotain kaupalliseenkin menestykseen mahdollisesti tähtäävää, niin maine ja sen tuoma paine eivät anna Ceebro-herran livetä polultaan. Niinpä Save The Kingiä tullaankin ylistämään vielä vuosikausia siitä tosiasiasta huolimatta, että albumi on masentavaa taidetta, joka ei tavoita kuulijoita. Eikä syy ole Mattip:n huonous tai teoksen epäonnistuminen, vaan vain sen kohtuuton vaikeustaso.
![]()
PlusMiinusNolla
+ Tasokasta lyriikkaa ja hienoja dubstep-vaikutteita
+ 10 vuoden rakentelun tulos vihdoin valmis
- Kompromissiton ja vaikea albumi
- Taidetta, joka tuskin tavoittaa muutamaa sataa tai kymmentä levynostajaa enempää
www.myspace.com/savethekingmattip
Anssi Järvinen
- 1.
-
Miksi se on negatiivinen asia, että musa on ”Taidetta, joka tuskin tavoittaa muutamaa sataa tai kymmentä levynostajaa enempää.” ?
- 2.
-
Odotukset oli korkealla ja ylittyi! Vois arvostelija kyllä laittaa tuon ”Taidetta” miinukseen plussan kylkeen. Voihan sitä pelkkää Voicea kuunnella jos ei taide kelpaa. Olisin halunnut musiikkivideon ”KING”:stä, mutta FGM videokin rullas mainiosti. Ehkä tulevaisuudessa.





Kommentit
Keskustelut
Facebook