Nelly: Brass Knuckles (***)

17.9.2008

albumit, räppärit, hitit, USA, Eurooppa

Nellyllä ei ole laastaria poskessa, mutta nyt on käsi nyrkissä ja siteessä. Haavoittuneesta kovikseksi imagon vaihtanut räppäri teki jälleen viihdyttävän keinuvan levyllisen.

Nellyä mahtoi ottaa pattiin neljä vuotta sitten, kun hänen neljäs albuminsa Sweat ei yltänyt USA:ssa albumilistan kärkeen. Se oli ensimmäinen kerta, kun Nelly jäi listakakkoseksi albumillaan. Tosin syy oli aivan oma, kun mies meni julkaisemaan kaksi albumia samana päivänä. Näistä siis toisen oli tyytyminen albumilistan kakkostilaan, kun toinen meni ykköseksi. Tämä kuitenkin kertoo siitä kuinka suuri isäntä Nelly kotimantereellaan on. Hittejä on riittänyt Eurooppaankin, vaikka miljoonamyynnit ovat onnistuneet vain USA:ssa.

Brass Knucklesia jouduimme odottelemaan yllättävän pitkään miehen viilettäessä välivuosina vierailuilla mm. Mariah Careyn ja Janet Jacksonin julkaisuilla. Näitä naisia ei kuitenkaan päästetty Nelly kanssa Brass Knuckles -nauhoituksiin, vaan listalla ovat esimerkiksi Jermaine Dupri, Akon, Fergie, Chuck D, Snoop Dogg, Nate Dogg, T.I., R. Kelly, Ashanti, Usher, Ciara ja Rick Ross. Jotenkin tämä taas oli mahdollista, että Nellyllä kavereita riittää ja yllättävintä on, että jokainen vieras istuu hyvin samaan kuvaan miehen kanssa.

Nelly pullistelee ja on ukkojen ukko Brass Knucklesilla, mutta tekee työnsä varsin miellyttävällä tavalla. Albumin lopullinen onnistuminen on kuitenkin kiinni juuri vierailijoista, sillä Nelly itse osaa olla ärsyttävä huutelija ja mitta miehen yksin vetämissä biiseissä on aina tullut täyteen ennen loppua. Nyt vieraita on niin tolkuttomasti, että Nelly hukkuu tungokseen. Se on vain positiivinen asia. Vieraat tekevät myös Nellyn levymyynnille hyvää, sillä tämän albumin ensimmäinen single Wadsyaname julkaistiin jo vuonna 2007, mutta floppasti ja jätettiin levyltä kokonaan pois. Sillä singlellä ei Nellyllä ollut kavereita.

Brass Knuckles on tasavahva ja viihdyttävä albumi. Singlehiteiksi nousevat tietysti bileraidat, kuten Party People tai Hold Up, mutta hienoimmat kappaleet ovat Chuck D:n kanssa tehty Self-Esteem, Akonin ja Ashantin tukema Body On Me sekä L.A., jossa ääntelevät myös Snoop Dogg ja Nate Dogg. Nellyn groove on näissä raidoissa kohdallaan tarjoten jotain peruslinjasta poikkeavaa. Muuten albumi ei juuri poikkea r’n’b- ja hip hop -peruskamasta, vaikka onkin tyylikkäästi tuotettu kokonaisuus. Yllätyksettömyys estää todellisen onnistumisen.

Anssi Järvinen