Steen1: Ajatusrikoksia - kierrätysmateriaalia 2001-2007

20.7.2007

Kokoelmat, jänikset, albumit, tyyli, lyriikka, yhteiskuntakritiikki, takit, junat, Kotiteollisuus

Vaikka eduskuntavaaleissa takkiin tulikin, ei Steen1 jäänyt märehtimään kohtaloaan vaan rykäisi keväällä ulos Valkoinen jänis -cd-r:n. Toukokuuksi kaavailtiin myös herran omaa dvd-julkaisua, mutta se näyttää olevan edelleen työn alla. Dvd:n sijaan Monsp on rykäissyt markkinoille Steen1:n kokoelman, joka koostuu radiohittien (hah!) sijaan Stenkan tuntemattomammista raidoista. Tarjolla on hivenen epätasainen, mutta muuten mainio pläjäytys, jota ei yhtä raitaansa lukuunottamatta voi suositella läheskään koko perheelle.

”Ajatusrikoksien” selkärangan muodostavat Steen1:n kaksi omakustannetta-ep:tä: Nottinghamin paskaseriffi vuodelta 2006 ja edellä mainittu Valkoinen jänis toukokuulta 2007. Näiden ohella 20-raitaiselle ovat löytäneet tiensä mm. Saimaa-yhtyeen kanssa yhteistyössä tehty ”Samaa uudestaan” ja eduskuntaralli ”Marssi”. Eri raidoilla vierailee asianmukaisesti pitkä liuta riimittelijöitä, joista mainita voisi ainakin Iso H, Ville Kalliosta, Redrama, Asa ja Laineen Kasperi. Paras esimerkki yhteistyöstä löytyy ”Kovat ajat” -raidalta.

Steen1:n musiikki toimii kelvollisista biiteistä huolimatta pitkälti sanoitusten ja miehen äänen varassa. ”Salaliitto”- ja ”Varasta pomolta” -albumeilta tuttu, vähintäänkin provosoiva tyyli toimii itselleni hyvin, mutta voin samalla hyvin ymmärtää myös niitä, joita ”Ilmestyskirjan” kaltaiset raidat pistävät sylettämään. Yhteiskunnallinen kritiikki ja häkin heiluttaminen ei aina hyvistä tarkoitusperistään huolimatta Steeniltä onnistu, ja mustavalkoisuudessaan biisien kärjistetty sanoma sortuu pahimmillaan naiviin uhoamiseen. Nyrpeimmänkin kriitikon on kuitenkin tunnustettava Steen1:n verbaaliset taidot. Sanat seuraavat toisiaan soljuen kuin kaarnalaiva lainehilla ja parhaimmillaan lyriikoiden yhteiskuntakritiikkikin toimii mainiosti.

”Jimin arkku aukes, pudotessaan hautaan, se oli jäänyt junan alle, loput sä voit arvaa!”

Tarttuvien iskusävelten (mm. ”Teille kaikille”, ”Sydän” ja ”Tästä sä flippaat”) ohella Ajatusrikoksien parasta antia ovat hetket, joina Steen1 ei puhku pyhää vihaa, tulta ja tulikiveä. ”Ei taida olla ihan mun alaa noi herkistelybiisit. Laitoin tämän kokoelmalle lähinnä todisteeksi siitä”, väittää Steen albumin kansilehdissä ”Se tunne, jolla ei ole nimeä” -biisistä. Lievästä haparoinnista huolimatta raita toimii kuitenkin hyvin, samoin kuin kokoelman päättävä ”Iltasatu”. Steen laati laulun lapsilleen, joille herran ”arkituotanto” on turhan rankkaa settiä. Järin kepeä ei tämä Kotiteollisuuden ”Satu peikoista” -timanttia muistuttava kertomus tietenkään ole sekään, koska kepeä ei ole myöskään Steen1:n maailma - edes aurinkoisena päivänä.

Kaistan kuudestilaukeavan tulilinjalla: Steen1

Tatu Junni