Tiziano Ferro: Nessuno é Solo

12.8.2006

musiikki, albumit, ravintola, skenaariot, italialaisuus, ruotsalaiset, norjalaiset, Italia, Englanti

Italiaksi lauletun musiikin suosiota Suomessa ei kukaan osaa selittää. Siis vaikka miten asiaa miettii ja yrittää löytää ratkaisua näihin menestystarinoihin, niin sellaista ei ole.

Tiziano Ferro kuuluu juuri tähän kummallisuuksien kerhoon, joka onnistuu hurmaamaan suomalaiset ja myymään levyjä tasaisen tappavaan tahtiin. Tarvitsee vain muistuttaa olemassaolostaan vierailemalla kaukaisessa maassamme vuoden välein. Nessuno é Solo on albumiuutuus, jota myydään taatusti kelvollinen määrä ja ihmiset kuuntelevat tätä nöyrästi tajuamatta sanaakaan. Eikö se muka ole outoa?

Tiziano Ferron kolmas albumi on takuuvarma pizzerialevy. Tätä saamme kuulla seuraavat vuodet jokaisessa vähänkään italialaisuutta kunnioittavassa ravintolassa aamusta iltaan. Skenaario pelottaa jo nyt, mutta voisihan asiat huonomminkin olla, sillä ei Italia todellakaan ole mikään ylimaallisen hienon musiikin maa, joten herra Ferro on kyllä parhaasta päästä. Kertakäyttöpoppia ja tällaista tunnelmallista balladisarjaa siellä kyllä osataan taituroida.

Nessuno é Solo on takuuvarma valinta, jos aikaisemmat Ferron albumit ovat olleet ihania, kivoja, nautittavia ja omia suosikkejasi. Mikäli eivät, niin voit kokeilla tutustumista Ferroon nyt etkä ole jäänyt mistään paitsi, sillä tällaisia ne kaksi edellistäkin levyä olivat. Jos ihastut, niin hyvä, mutta jos et, niin se ei ole mikään ihme, sillä ei tämä mitään sellaista tarjoa, jota ei olisi tuhansia kertoja ennenkin tehty.

Ainoat valoisat ja erilaiset hetket ovat levyllä ne muutamat 80-luvun vaikuttein piristetyt discopop-raidat. Singleksikin päätynyt Stop! Dimentica sekä E Raffaella é Mia ja Baciano le Donne rullaavat kivasti, mutta loppu onkin sitten sitä hunajaista hönkimistä, johon liian moni retkahtaa. 26- vuotias Ferrohan on komea, mutta ei se saa riittää syyksi kuunnella samaa levyä kotona, joka soi siellä mistä Quattro Stagionit ja muut lätyt kotiin kannetaan.

Toisaalta jos ei suomalainen ymmärrä mistä Tiziano Ferro laulaa, niin ei mene sen paremmin ruotsalaisilla tai norjalaisillakaan. He ovat ostaneet vielä enemmän näitä levyjä, joista eivät mitään ymmärrä. Toisaalta jos suomalaisartistin ura ei lähde täällä nousuun englanniksi, niin kannattaisi kokeilla italiaksi, jos vain ulkomusiikilliset asiat ovat kunnossa.

www.tizianoferro.com

Anssi Järvinen