Festivaalit järjestäjän näkökulmasta

30.4.2008

Suomen kesä on tunnetusti täynnä rockfestivaaleja. Itsestään nämä suvijuhlat eivät keskuuteemme putkahda. Juhlahumun taakse kätkeytyy valtavasti työtä. Kaista otti selvää, mitä tapahtuu ennen juhlaa ja juhlien jälkeen. 

Joensuun Ilosaarirockilla on kaksi ympärivuotista tuottajaa, jotka hoitavat ohjelman rakentamisen, markkinoinnin, tiedottamisen, sekä aluejärjestelyt. Ilosaarirockin järjestävät Joensuun Popmuusikot ry, jonka hallitus kokoontuu ympäri vuoden, muutaman kerran kuukaudessa.

Ilosaarirockin parissa työskentelee noin 80 vastaavaa henkilöä (anniskeluvastaavat, myyntivastaavat, siivousvastaavat jne.). He ottavat tietyn osa-alueen hoitoonsa. Vastaavien alaisuudessa puolestaan hääräilee noin 1500 talkootyöntekijää, ja järjestyksen valvonnassa on mukana muun muassa urheiluseuroja.

Seinäjoella järjestettävä Provinssirock on Suomen suurin festivaali (noin 75 000 vierasta, noin 70 artistia kolmen päivän aikana) ja se työllistää ympärivuotisesti neljää ihmistä. Alkukeväästä kokopäiväiset työntekijät lisääntyvät puolella, ja yli tuhat talkootyöntekijää avustaa festivaalijärjestelyissä.

Miten festivaali syntyy?

Festivaaliohjelman suunnittelu ja yhteistyökumppaneiden metsästys alkavat jo edellisvuoden syksyllä. Ilosaareen festivaaliohjelman suunnittelee ohjelmatyöryhmä, jossa työskentelee 10 ihmistä. Näin ohjelma ei ole yhden ihmisen näköinen, vaan koostuu useista eri näkökulmista.

Provinssirockin ohjelman suunnittelee promoottori, yhdessä muiden ympärivuotisten työntekijöiden ja hallituksen kanssa.

Monilla isoilla artisteilla kesän keikkakalenteri on buukattu täyteen jo vuoden vaihteessa. Festivaalijärjestäjien tulee olla liikkeellä hyvissä ajoin, haaliakseen tähtiä ohjelmistoonsa. Esimerkiksi Provinssirockissa soittaa vuosittain isoja kansainvälisiä nimiä, ja ensimmäiset siirrot ohjelmatarjoilun suhteen saatetaan tehdä jo vuotta aiemmin keväällä. Festivaalijärjestäjät ottavat huomioon myös asiakkaiden palautteen ja toiveet.

Pitkin vuotta järjestäjät käyvät erinäisiä neuvotteluita, vastaavat puheluihin ja sähköposteihin ja allekirjoittavat sopimuksia. Mitä pidemmälle kevät etenee, sitä kiihkeämmiksi käyvät ihmisten työpäivät, kun paperille suunnitellut asiat alkavat muuttua teoiksi.

Provinssirockin alueen rakentaminen aloitetaan jo toukokuun puolen välin jälkeen, eli noin kuukautta ennen festivaaleja. Tällöin Törnävänsaareen ilmestyy suuri määrä rakenteita, aitaa ja miehiä. Kuukauden mittaisen rehkimisen jälkeen portit voidaan avata ja show käynnistyy.

Festivaaliaika on yhtäjaksoista työntekoa. Kun viimeiset soinnut on soitettu, festivaalikansa valunut pois alueelta ja pöly laskeutunut, on raskaiden purku- ja siivoustöiden vuoro. Festivaalien jälkeen, järjestäjät ja vastaavat istuvat alas ja katsovat, mikä meni pieleen ja missä onnistuttiin. Noin kuukauden kuluttua rumba aloitetaan uudelleen.

Festivaalibudjetti?

Suurin menoerä festivaalijärjestäjille on festivaaleilla esitettävä ohjelma ja artistien keikkapalkkiot. Muita merkittäviä rahasyöppöjä ovat järjestyksenvalvonta, äänentoisto, valopalvelut ja lavatuotannot.

Lähes jokaisen festivaalin merkittävin tulonlähde ovat lipputulot. Hyvänä kakkosena seuraa anniskelusta saatavat voitot. Kalja-teltasta saa siis hyvällä omalla tunnolla ostaa itselleen muutaman huurteisen. Näin olet mukana varmistamassa, että kyseinen festivaali järjestetään myös seuraavana vuonna ja Suomen kulttuuritarjonta pysyy vireänä.

Mahdolliset ongelmat ja häiriötekijät?

Useimmat festivaalit vuokraavat alueensa kaupungilta. Lupa festivaalin järjestämiseen saadaan paikalliselta poliisiviranomaiselta. Järjestelyt hyväksytetään myös paloviranomaisilla ja ympäristövirastossa. Kaikki tarpeelliset luvat on anottava joka vuosi uudelleen (anniskelu, huvilupa, meluilmoitus yms.). Lupa-asioissa ei yleensä ilmene ongelmia, sillä festivaalijärjestäjät osaavat hoitaa asiansa hyvin ja viranomaiset luottavat tiukkaan ammattitaitoon.

Päänvaivaa saattavat aiheuttaa mahdolliset lakimuutokset. Uusien lakien käsittely ja siirtäminen käytäntöön tietävät lisätöitä järjestäjille. Lakien asettamat vaatimukset, muun muassa järjestyksen valvonnan ja alueelle tuotavien omien juomien suhteen, ovat usein tapetilla.

Mikäli festivaali järjestetään asutusten lähellä, ongelmia voi ilmetä enemmänkin. Paikalliset asukkaat voivat suhtautua nihkeästi festivaaleihin. Suuren ihmismassan pakkautuminen pienelle alueelle voi tuottaa ongelmia, ja monet pelkäävät kännisten juhlijoiden pystyttävän hoilaavia nuotiopiirejä takapihoillensa. Lähialueita valvotaan mahdollisimman tarkasti ja osa alueista suljetaan kokonaan festivaalien ajaksi.

Espoossa järjestettävä Kivenlahtirock on hyvin lähellä asutusta. Kaikki vieraat eivät muista kunnioittaa toisten kotirauhaa, vaan kävelevät yksityisten pihojen poikki. Häiriöt pyritään kuitenkin minimoimaan ja taloyhtiön edustajien kanssa tehdään myös tiivistä yhteistyötä.

Ilosaarirock on muutaman vuoden ajan kutsunut lähiasukkaita tutustumaan festivaalien järjestämiseen. Näin asukkaat näkevät, että heidän viihtyvyytensä eteen tehdään kaikki mahdollinen.

Akseli Heikkilä

Tagit: festivaalit, Provinssirock, Ilosaarirock, juhlat, anniskelu, laki, rockfestivaalit, viranomaiset, lähialueet

Kirjaudu sisään

Kommentointi tässä osiossa on sallittu vain rekisteröityneille käyttäjille. Jos sinulla ei vielä ole tunnusta, rekisteröidy käyttäjäksi. Salasana hukassa?

Keskustelut

Takaisin ylös