Ilosaarirock - Kotimainen keitto ulkomaisilla mausteilla
16.7.2008
Joensuussa raikui viikonlopun ajan, kun noin 21 000 rokkaajaa saapui juhlimaan Laulurinteen Ilosaarirockiin. Kotimaisuus oli viikonlopun taikasana erityisesti päälavalla, mutta ulkomaiset vieraat eivät suinkaan kalvenneet heidän rinnallaan.
Lauantai
Tuomolla oli epäkiitollinen tehtävä olla koko festarin ensimmäinen esiintyjä. Allekirjoittanut kuitenkin ehti paikalle vasta Herra Ylpön esitykseen, joten Tuomon tunnelmointi jäi valitettavasti välistä. Samoin kävi myös sunnuntain viimeisten esiintyjien kohdalla. Jos joku keksii teleportin välille Etelä-Suomi – kesätapahtumat – Etelä-Suomi, osakkeita ostetaan. Laite helpottaisi työssäkäyvän arkea suunnattomasti.
Onneksi sentään ehti Herra Ylppöön. Karmastaan irrottautunut mies esiintyi hyväntuulisesti, vaikka melkein kaatui lavalla. Ylppö kuitenkin pelasti tilanteen show-miehen elkein.
- Ajattelin vaan, että jos kaadun, niin te kaikki monta tuhatta nauratte mulle, tokaisi Ylppö. Täytyy kyllä myöntää, että olisi oikeasti ollut huvittavaa nähdä Herra Ylppö rähmällään. Miehen esitys sujui niin vaivattomasti ja ammattitaitoisesti, että pieni kaatuminen olisi tuonut hommaan mukavan särön.
Yksi hassu legenda Ilosaarirockista on sellainen, ettei siellä sataisi koskaan. Kerrottakoon tässä ja nyt, että se ei pidä paikkaansa. Eri asia on, haittasiko se ketään. Rentolavalla satoi runsaasti, kun vastikään levyn julkaissut Momo Cat asteli lavalle. Tuntui kuin aurinko olisi paistanut joka tapauksessa, sen verran aurinkoisen tunnelman Momo Cat herätteli.
Joskus kuitenkin tuntuu, että maailmankaikkeuden voimat ovat musiikin puolella. Lauantaiksi oli uhkailtu ukkosella, sateella ja kaikin puolin nuivalla säällä. Kuitenkin, sillä sekunnilla, kun Mikko von Hertzen iski kätensä klassiseen krusifiksiasentoon, sadepilvet repesivät ja yleisö kylpi auringossa. Bring out the Sun, hän lauloi, ja valo tuli.
Ottaen huomioon, että Ilosaari-viikonloppuna järjestettiin Konemetsä, oli mielenkiintoista nähdä myös konemusiikin tekijöitä Joensuussa. Kaikki eivät menneetkään metsään. Venetian Snares aiheutti sellaisen jytinän kolmoslavalla, että kattorakenteet tärisivät ja telttakangas pomppi. Jos sellaisesta pitää, oli takuulla hauskaa.
Lauantain ehdottomat huiput nähtiin kuitenkin kello kymmeneltä alkaneessa supertunnissa. Kolmoslava – Mad Caddies. YleX-lava – Ozric Tentacles. Rentolava – Joe Bataan.
Mad Caddies oli loistava tapa aloittaa tuo tunti. Olkoonkin, että ovat Etelä-Kaliforniasta, ja soittivat varmoiksi hiteiksi sovitettuja kappaleita. Homma toimi. Piste. Erityiskiitokset ansaitsee mahtava torviosio ja erityisesti pasunisti, joka eli jokaisessa kädenvedossaan ja puhalluksessaan intohimoisesti mukana. Harmitti, kun piti irrottautua katsomaan seuraavaa yhtyettä.
YleX-telttaan mennessä harmi ehti kuitenkin unohtua. Teltan ulkopuolelle kuuluu tasainen jytke ja omituisia piippausääniä, jotka eivät luvanneet mitään ihmeitä. Sisällä tunnelma olikin täysin toinen.
Tuntui, kuin olisi astunut sisälle meduusaan. Tila oli valaistu sinivioleteilla ja vaaleanpunaisilla valoilla ja suurilla paperikoristeilla. Yleisö huojui tasaisen rauhallisesti kuin olisi merilevää. Soitosta ei oikein ottanut selvää mikä sen ajatus oli, mutta jokin liimasi jalat maahan ja piti paikallaan, huojumassa siellä missä muutkin.
Rentolavalla Joe Bataan tanssitti ihmisiä kohti auringonlaskua. Oli vaikeaa erottaa, kellä oli hauskinta: esiintymisestään runsaasti nauttineella Bataanilla yhtyeineen vai monipäisellä yleisöllä. Bataan oli joka tapauksessa mahtava tapa lopettaa päivä.
Sunnuntai
Sunnuntaiaamu alkoi yllättävän virkeästi ollakseen sunnuntai. Pepe Deluxen konepoppia katseli teltallinen energisiä ihmisiä, eikä mahdollisesta aamupöhnästä ollut merkkiäkään esiintyjillä tai yleisöllä. On aina ihmeellistä nähdä, kuinka esiintyjä on vilpittömästi innoissaan nappien pyörittelystä ja saa yleisön mukaan samaan intoon. Tunnelma lavalla oli lähes vallaton.
Sen sijaan Stellan miksaajalla taisi olla aamukahvissaan jokin väärä ainesosa, sillä yhtye kajautettiin ämyreistä ulos festariympäristöönkin nähden aivan liian lujaa. Solisti Marja Kiiskilän äänestä oli korostettu juuri niitä vääriä puolia, ja tavallisesti niin kuulas ja kaunis ääni saatiin tuntumaan öljyporaukselta korvissa. Näin yhden jos toisenkin kaikkoavan paikalta korviaan pidellen. Ei näin.
Onneksi sentään aurinko paistoi, ja Laulurinteellä oli ranta. Aika kului mukavasti nurmikolla maaten Giant Räbätin ja reggaediskon tahdissa. Asan keikkaan mennessä rannalle kertyi niin paljon väkeä, että tila alkoi olla vähissä. Eikä suotta, miekkosella Jätkäjätkineen oli paljon sanottavaa ja mainiot rytmit.
Täytyy tehdä tunnustus. En ole koskaan pitänyt Lauri Tähkää Elonkerjuineen kovin kummoisena, ihan siedettävänä, mutten ihmeellisenä. Ilosaaressa tapahtui kuitenkin täyskäännös. Levyä en vieläkään ostaisi, mutta livenä kuuntelisin erittäin mielelläni. Solistin välispiikit olivat veijarimaisia, erityisesti se yksi, joka oli omistettu rakastavaisille suuntauksesta riippumatta.
- Itsenihän kohdalla tuo, noh, jätänkin sanomatta, mies heitti hymyillen ja jätti kansan janoamaan tietoa.
Ennakkomarkkinoinnissa kuvailtiin Commonin keikkaa kesän epäviralliseksi toiveiden täyttäjäksi. Oli uskalias veto laittaa hip hop-piirien ulkopuolella suhteellisen tuntematon mies päälavalle. Lisäksi mies oli Ilosaaren ainoa ulkomainen esiintyjä, joka pääsi päälavalle, joten pelissä oli paljon.
Ennakkoluulot kaikkosivat kuitenkin heti, kun itse artisti hyppäsi lavalle. Common oli energinen, juoksenteli ympäri lavaa, kiipesi suoja-aidoille ja järjesti kaikin puolin kunnollisen show’n. Politiikaltakaan ei vältytty, mies saarnasi useampaan otteeseen Yhdysvaltoihin tulevasta muutoksesta Barack Obaman myötä. Ensimmäistä kertaa se ei häirinnyt. Kaikki mitä mies keksi sanoa tai tehdä toimi järjettömän hyvin.
Kuvagalleriassa runsaasti tunnelmia keikoilta. Löydä suosikkisi!
Suorat linkit bändien kuviin:
Common, Converge, Cult Of Luna, Diablo, Eläkeläiset, Heaven Shall Burn, Kashmir, Mike Patton, Mogwai, Ozric Tentacles & Von Hertzen Brothers.
Teksti: Jenni Jusslin
Kuvat: Jukka Pihlajaniemi
Kommentit
Keskustelut
Facebook