Haastattelu: Ismo Alanko on hetkittäin onnellinen
11.2.2010
Loppuvuonna 2010 Ismo Alanko täyttää 50 vuotta ja juhlavuotensa hän aloitti julkaisemalla albumillisen musiikkia, joka kertoo onnellisuudesta. Sen hyvistä ja huonoista puolista.
Ismo Alanko ei ole enää nuori. Ei ikänsä eikä musiikkinsa puolesta. Se ei estä häntä tekemästä poikkeuksellisen taitavasti musiikkia, joka ei vuonna 2010 ole samaan tapaan mullistavaa kuin oli hänen soolodebyyttinsä Kun Suomi putos puusta vuonna 1990 tai moni Sielun Veljet tai Hassisen Kone -albumi. Populaarimusiikki on kokenut niin suuren murroksen sinä aikana, jona Ismo Alanko on musiikkia tehnyt, että edes kummallisimmat musiikilliset ratkaisut Onnellisuus-albumilla eivät enää potkaise päähän takavuosien teosten tapaan.
Vaan Ismo Alangolla on sisäinen ase, jota hän voi käyttää tehdessään lauluja. Se on taito kirjoittaa hienoja lyriikoita, joista huokuu taito ja iän myötä kasvanut elämänkokemus.
- Kai se on sitten jotain sitä, että ei ole enää sellaista teiniangstia, kun kirjoittaa levyllisen, joka käsittelee onnellisuutta.
Näin Alanko vastaa kysymykseen, että miksi teema on onnellisuus ja onko tässä aistittavissa jotain samaa vastaiskua kaikkea synkistelyä vastaan kuin esimerkiksi Samuli Putron tai Jarkko Martikaisen viimeisimmissä julkaisuissa. Yhteneväisyyksiä löytyy ja siitä huolimatta Ismokaan ei tietoisesti kynäänsä tylsytä.
- En minä sitä ajattele ollenkaan sanoituksia kirjoittaessa, että mitä voin kirjoittaa, mutta usein sitä kyllä kirjoittamisen edetessä alkaa muuttamaan sanoituksia johonkin suuntaan. Sitten siinä käy valitettavasti vain niin, että se kappaleeseen alussa syntynyt spontaanius katoaa ja sitä ikään kuin onnistuu viemään siltä hengen.
Tehokasta ja haastavaa
Onnellisuus on Ismo Alangon toinen Ismo Alanko Teholla -albumi. Ensimmäinen oli vuonna 2008 julkaistu Blanco Spirituals ja se oli myös ensimmäinen Alangon koskaan Pokon ulkopuolella julkaisema levy. Levy-yhtiön vaihtaminen yli 25 vuoden jälkeen oli iso asia, vaikka Ismon kohdalla suosio onkin vakiintunut jollekin turvalliselle tasolla julkaisipa levyt kuka tahansa.
- Kyllä mun pitää sanoa, että olen ollut kaikkeen tyytyväinen. En mä tiedä onko se nyt niin isoa asia, mutta muutos on tuntunut kyllä hyvältä.
Juuri aikaisemmin Ismo on pahoitellut, että haastattelu viivästyi 15 minuuttia, kun Fullsteam-leiri on työntänyt miehen kunnon vauhtiin ja tekee kaikkensa artistinsa eteen. Edellinen puhelinkin taisi sulaa laulajan käteen, kun numero vaihtui vain hetki ennen haastattelua.
Onnellisuus-albumi syntyi yhdessä Teho Majamäen sekä tuottaja Riku Mattilan kanssa. Tiimi on siis yhtä suppea kuin Blanco Spirituals -albumin kohdalla, vaikka Mattila paikkaakin Jori Sjöroosin tuottajana. Myös musiikin vire on muuttunut.
- Halusin tehdä levyn, joka olisi energisempi ja positiivisempi verrattuna edelliseen levyyn. Tehon sekä Rikun kanssa, kun aloimme sitten ideoida uutta levyä, niin aika pian oli selvää, että millaista levyä alamme tehdä. Esimerkiksi Teho ja hänen lyömäsoittimensa haluttiin hyödyntää mahdollisimman laajasti.
Onnellisuus kasattiin vaikeasti eli kaikki kilinät, kolinat, laulut ja muun muassa sello on purkitettu Ismon ja Tehon toimesta ilman ylimääräisiä soittajia. Pienistä paloista kasattu albumillinen on menevä, massiivinen ja täynnä erikoisia ratkaisuja, mutta valtavan soitinrepertuaarin saaminen soimaan täsmälleen oikein ei ollut helppoa. Ismo kuitenkin kertoo nauttineensa tekemisen haastavuudesta ja tekotavan erilaisuudesta.
Miten te sitten onnistutte siirtämään tämän kaiken lavalle?
- No sitä tässä juuri pähkäillään. Kesällä mukaan tulee bändi, mutta kevään kiertueen teen Tehon kanssa kahdestaan ja nyt pitäisi ratkaista, että miten se tapahtuu.
Se millaisen karnevaalin kaksikko saa aikaiseksi selviää maaliskuussa parin viikon kiertueella, joka starttaa 5. maaliskuuta Kouvolasta.
Onnellinen taiteilija
Vuoden 2010 lopulla Ismo Alanko täyttää 50 vuotta, mutta onko hän onnellinen taiteilija?
- Hetkittäin kyllä.
Miten aiot hurvitella, kun puoli vuosisataa tulee mittariin?
- No en ole kyllä ajatellut sitä mitenkään. Ehkä minä menen kaappiin piiloon.
Vuoden 2009 syksyllä sait viisivuotisen taiteilija-apurahan. Miltä se tuntui, että sellainenkin tuli kohdalle?
- Kyllä se hyvältä tuntui. Onhan se kunnianosoitus ja se mahdollistaa sellaisten pienien juttujen toteuttamisen, joita ei muuten ehkä olisi voinut toteuttaa. Mulla on kuitenkin niin paljon kaikenlaisia ideoita, jotka haluan vielä tehdä, että tuollaisesta apurahasta on oikeasti hyötyä.
Et siis ajatellut, että ”vieläkö tässä pitää viisi vuotta jatkaa”?
- Hahahaa! Niin en kyllä ajatellut.
Oletko ajatellut, että mikä sinusta tulee isona?
- Kyllä minusta laulaja tulee.
Teksti: Anssi Järvinen
Kuvat: Jukka Salminen
Kommentit
Keskustelut
Facebook