Haastattelu: Melissa Aur der Maur - Loose your fucking mind!

12.12.2008

sarjakuva, elokuva, musiikki, levy-yhtiö, albumit, vuosipäivät, basistit, idolit

Melissa Auf der Maur sai melkoisen johdatuksen rock-maailmaan liittyessään Hole-yhtyeeseen vuonna 1994. Tulitukkainen nuorikko paukutteli bassoa Courtney Loven emännöimässä remmissä viisi vuotta ja siirtyi tämän jälkeen Smashing Pumpkinsin riveihin. 90-luvun lopulla Melissa oli lähes jokaisen vaihtoehtoista rockia seuranneen miekkosen märkäuni.

Kuluvan vuosikymmenen alussa artisti oli mielestään kypsä levyttämään omaa materiaalia. Vuonna 2004 ilmestynyt Auf der Maur -debyytti saa jatkoa ensi keväänä.

- Uusi levy on kuin matka, joka kulkee ylös, alas, suoraan ja joka suuntaan, mutta ei jämähdä paikoilleen. Siinä tulee olemaan hyvin monipuolinen soundimaailma. Se ei kuulosta yhden naisen tekemältä levyltä. Musiikki on monimutkaista, mutta ei progella tavalla. Se risteilee oudoilla ja keskenään erilaisilla maaperillä - on raskautta, herkkyyttä ja instrumentaalia, kuvailee Melissa helsinkiläisen Nosturin aulassa. Haastatteluhetkellä artisti on parhaillaan neljän keikan mittaisella kiertueella Pohjoismaissa. Suomen lisäksi Melissa esiintyi myös Ruotsissa, Hollannissa ja Norjassa.

- Olen viettänyt tyyneyden täyttämää elämää studiossa työskennellen. Kiertueen tarkoitus on herätellä ja aktivoida rock-energiaani, Melissa jatkaa.

Albumi levy-yhtiön panttivankina

Tällä kertaa Melissan luovuus ei ole rajoittunut vain musiikin tekemiseen. Levyn kanssa julkaistaan samaan aikaan myös kantaaottava ja fantasiaelementeillä leikittelevä elokuva ja sarjakuva. Levyn olisi alkuperäisen suunnitelman mukaan pitänyt ilmestyä  jo kaksi vuotta sitten, mutta levy-yhtiön kanssa tuli ongelmia ja julkaisu viivästyi.

- Levy-yhtiö piti albumiani panttivankina. Mietin lähes vuoden päivät, miten saisin levyni vapautettua. Olin tuohtunut tilanteeseen ja päätin lähteä kanavoimaan luovuuttani uusille urille. Minulle kehkeytyi idea rajoja rikkovasta  transmedia-projektista, joka sai nimekseen Out of Our Minds. Levystä tuli elokuvallinen teema-albumi. Siksi tein myös oikean elokuvan. Sarjakuva on puolestaan elokuvan heijastuma.

Mitä projektin ja levyn nimi Out of Our Minds tässä yhteydessä tarkoittaa?

- Loose your fucking mind! Se auttaa meitä löytämään oikean tien. Meidän täytyy irrottautua mielestä ja matkustaa kohti sydäntä. Minulla on visio, jossa sydän seisoo aivojen vieressä ja ihmettelee, miksi me hengaamme vain noiden paskamaisten aivojen kanssa. Tuo ajatus elää näissä teoksissa. Esimerkiksi leffassa ei näy aivoja, mutta sydämiä siellä vilahtelee.

Ei mikään Sheryl Crow

Soolourallaan Melissa ei halua muuttua Sheryl Crow -tyyppiseksi artistiksi, joka miellettäisiin yksinäiseksi oman tien kulkijaksi. Hän haluaa liittoutua mielenkiintoisten muusikoiden kanssa ja tehdä palkitsevaa yhteistyötä.

- Vapauteni sooloartistina on tarjonnut minulle mahdollisuuden tehdä biisejä ihailemieni muusikoiden kanssa. Esimerkiksi Josh Homme (Queens of The Stone Age) tai Josh Freeze (Perfect Circle) eivät ole saatavilla bändiäni varten. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö voisi tehdä musiikkia heidän kanssaan. Minulle sooloartistina oleminen on tavallaan soittamista kymmenessä eri bändissä, Melissa pohtii ja jatkaa samaan hengenvetoon omasta bändihistoriasta.

- Olen aina halunnut ilmaista itseäni omalla tavallani, mutta en voinut kieltäytyä hyvistä tarjouksista, joita tielleni tuli. Soittaminen Holessa ja Smashing Pumpkinsissa ovat tehneet minusta paremman muusikon. Liityin Holeen, koska halusin matkustaa ja avartaa maailman. Se oli kuin menisin kouluun ja opettelisi rockympyröihin liittyviä asioita. Holessa ei kuitenkaan aina ollut kyse musiikista. Siihen liittyi niin paljon muuta sälää, vitusti blaa-blaa-blaata ja muuta paskaa.

- Pumpkinsit ovat puolestaan yksi tärkeimmistä vaikutteistani, yksi lempiorkestereistani koko maailmassa. En voinut sanoa heille ei. Koko ajan kuitenkin odotin tilaisuutta palata takaisin omille juurilleni. Soittaminen isossa bändissä loppuunmyydyille areenoille ei ole koskaan ollut minun unelmani. Jos tavoittelisin mammonaa, olisin hakenut Metallican basistiksi.

Veri on kaunista

Kaistan sarjakuviin mieltynyt toimitus ei malttanut olla kyselemättä Melissalta hänen lempisarjakuvistaan ja sarjakuvien tekijöistä.

- Kaikki, jotka ovat tehneet töitä Alan Mooren, kanssa ovat suosikkejani. Varsinkin eräs Mooren tarina myyttisestä naisesta, joka matkustaa ajan halki, on vaikuttanut minuun suuresti. Se ei kuulu samaan hittisarjaan kuin Watchmen. Hänen tarinoissaan on juuri oikeanlaista herkkyyttä. Pidän hänen luomistaan naishahmoista.

Melissan oman sarjakuvan piirtäjä on 21-vuotias nainen New Yorkista. Tämä on nuoren taiteilijan ensimmäinen julkaisu. Sarjakuvan ilmapiiri tulee Melissan mukaan olemaan hyvin goottimainen. Punaista väriä lukuun ottamatta teos on kokonaan mustavalkoinen. Punaisella korostetaan veren tärkeyttä teoksessa. Tämä elämän eliksiiri on tärkeässä asemassa myös elokuvassa. Sitä ei kuitenkaan käytetä splatteriin, vaan veri kuvataan kauniina asiana.

- Veri on elämänvoima, joka yhdistää kaikkia meidän sisuskaluja ja lopulta kaikkia eläviä olentoja. Minussa juoksee verta, sinussa juoksee verta, meissä kaikissa juoksee verta. Veri ja sydän ovat elokuvan ja sarjiksen päätähtiä.

Voisitko kertoa tähän loppuun jotain Courtney Lovesta ja Billy Corganista, mitä ei moni tiedä?

- Billy Corgan on suuri painin ystävä. Hyvin outo piirre siinä miehessä, heh heh. Hän sanoo, että se on kuin Shakespearea.

- Kaikki, mitä olet ikinä kuvitellut tai luullut Courtney Lovesta, pitää todennäköisesti paikkansa. Hänessä on tuhansia persoonia. Courtney on villein ihminen, jonka olen tavannut.

Teksti: Akseli Heikkilä
Kuvat: Henri Lassander