Haastattelu: Soolouransa lopettava Pyhimys ja Steen1 ovat kärjistämisen mestareita

22.11.2011

Steen1, Pyhimys

Pyhimys ja Steen1 ovat tunteneet toisensa jo vuosikausia. Molempien uutuuslevyt ilmestyivät muutaman viikon sisällä toisistaan, ja Steen oli taas tuottajana Pyhimyksen levyllä. Dome.fi istutti miehet saman pöydän ääreen puhumaan tämän hetkisistä saavutuksistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Stenkka eli Seppo Lampela eli Kale kävelee sisään kalliolaiseen kuppilaan minuutilleen sovitulla hetkellä. Pyhimystä ei näy missään. Steen pohtii hetken rahojensa sijoittamista oluttuoppiin, pummaa tupakkaa, käy tiskillä, esittelee sähkötupakkavekotintaan ja on oma hyperaktiivinen itsensä.

- Pyhimys laitto viestiä, että se on myöhässä. Mutta niin se on aina.

No, puhutaan sitten ensin Steenin uutuuslevystä Jedin paluu. Se on paluu yksinkertaisemman ilmaisun pariin edellisen tahtilajeilla kikkailevan Runoja kontrollihuoneesta -albumin jälkeen ja herran levyistä helpoiten omaksuttava. Steen ottaa edelleen kantaa, mutta uutukaisen yleistunnelma on aiempaa kevyempi.

- Olin alkuvuodesta Jussi Lammen kanssa yhdessä duunatun levyn jälkeen niin paskana, että oli pakko vähän muuttaa meininkiä. Uskottavuus ei voi olla siitä kiinni, että on koko ajan maailman masentunein jätkä, hän selittää.

Lammen kanssa oli suunnitelmissa tehdä keikkaa bändipohjalta, ja Timo Rautiaisen kanssa Steenillä on ollut yhteislevy suunnitelmissa jo vaikka kuinka pitkään. Molemmat projektit ovat kärsineet lähinnä aikataulujen yhteensovittamisesta.

- Noi on molemmat niin helvetin kiireisiä miehiä. Yhteislevy Rautiaisen kanssa valmistuu hitaasti mutta varmasti, ja kyllä mä toivon että Lammen kanssakin vielä keikoille keretään.

Stenkka alkaa heittää keikkaa ensi vuoden puolella livebändin kanssa. Perinteiseen mies, mikki ja levari-meininkiin verrattuna oikean bändin kanssa soittaminen on aivan eri maailmasta.

- Ohan tää räppääminen ihan runkkaamista kunnon bändimeininkiin verrattuna. Mä tykkään rääkyä ja sit se onnistuu. Konebiitin päälle huutaminen ei vaan toimi, bändin kaa voidaan vetää kunnon Rage Against The Machine -tyyppistä mättöä, Steen selittää innoissaan.

Mustaakin mustempaa huumoria

Pyhimys, eli Mikko Kuoppala liittyy seuraan ja räplää kännykkäänsä Stenkan keuhkotessa bändihommistaan. Pyhimyksen uusi levy on nimeltään Paranoid, sen jokaisen biisin nimi on Paranoid ja toisin kuin Steenin levy se on helvetin ahdistava ja vaatii useamman kuuntelun ja oikean mielentilan auetakseen. Mikäs Mikkoa nyt niin ahdistaa?

- Ei mua ahdista mikään, Pyhimystä kylläkin. Levyllä ei sinänsä oo mitään tekemistä mun henkilökohtasen elämän kanssa, se on tilitystä, angstia ja älytöntä asioiden kärjistämistä, Kuoppala toteaa.

Pelkkiä Paranoid-nimisiä kappaleita sisältävän levyn voisi luulla olevan huumoriräppiä. Kuuntelun jälkeen mieli varmasti muuttuu. Pyhimyksen omasta mielestä levy on kuitenkin mustaakin mustempaa huumoria.

- Levyn kiteyttää tokavikan biisin laini ”huumorintaju yhtä kiero kuin tää maailma”. Oishan se mukavaa olla koko ajan herkkä ja näyttää tunteitaan, mutta välillä äärikyynisyys on tapa käsitellä tätä maailmaa. Sellainen ”mutsi kuoli, mutta vittuako sille mahtaa”-meininki, Pyhimys pohtii.

- Onhan toi nyt ihan täyttä läppää, ”heräsin aamulla ja olin taas minä”, Steen nauraa.

Steenille Paranoidin tuottaminen ei ollut niin rankka prosessi kuin monet hänen omat levynsä ovat olleet. Heti kun Paranoid oli paketissa hän aloitti oman levynsä nauhoitukset.

- Paranoid oli monen vuoden proggis. Useamman biisin biitit ehtivät vaihtua matkan varrella monta kertaa ja jotkin niistä päätyivät lopulta mun levylle. Ite nauhottaminen vei tietty voimia, mut ei tää niin hullua ollu ku yleensä, Steen sanoo.

Varhaiseläkkeelle

Pyhimyksellä on ollut jo pidempään monta rautaa tulessa yhtä aikaa. Soololevyjä on tullut tiuhaan tahtiin, tänä vuonna jopa kaksi. Hän on Ruger Hauer- ja Teflon Brothers -yhtyeiden jäsen, pyörittää omaa keikkamyyntilafkaansa ja on Jare & VilleGallen manageri. Paranoidin jälkeen Pyhimys aikoo lopettaa.

- Pyhimys jää eläkkeelle, mutta Mikko jatkaa. Nää soololevyt on ollu mun päässä jo pidempään ja niitä ois ollu ehkä vielä yks jäljellä, mutta jääköön nyt tähän.

Uskooko Steen lainkaan siihen, että Pyhimys jää eläkkeelle? Lopettihan Steen1 itse jo kertaalleen ja muutti nimensä Liekehtiväksi sikiöksi. Tässä nyt kuitenkin istutaan ja puhutaan uudesta Steen1-levystä.

- Joo, mutta Steeniltä loppukin massit, hän nauraa.

- Mutta uskon todellakin, että Pyhimys lopettaa tähän. Se on hahmona tainnut sanoa jo kaiken sanottavansa ja Mikko on vuosien varrella kasvanut niin paljon ihmisenä, että on aika tehdä muuta.

Pyhimys ei halua olla enää Pyhimys myöskään siitä syystä, että hän tahtoo että hänet muistetaan vanhana miehenä jostain muustakin kuin pelkästä räp-urasta. Lahjojaan mies ei aio heittää hukkaan, vaan mielessä on jossain vaiheessa ainakin kirjan kirjoittaminen. Steen valistaa jo yhden kirjan julkaisseena kollegaansa.

- Mutta silti sä oot aina vaan se räppäri joka nyt jotain kirjottelee. Kato vaikka mua, tai oikeita kirjailijoita, kuten Kauko Röyhkää tai Jarkko Martikaista. Röyhkä julkas kirjan ennen ekaa levyään ja silti se on vaan kirjaileva muusikko. Joku Arto Paasilinna tai muu pelle julkasee täyttä paskaa kerran vuodessa ja silti ne on oikeita kirjailijoita. Martikainen vuodattaa sydänvertaan paperille ja silti se on rokkari, joka vähän raapustelee. Vittu että moinen vituttaa, Steen keuhkoaa.

- Mä toivon että muusikon ja kirjailijan hommat tukis toisiaan. Näistä puhuminen on vielä mun kohdalla liian aikaista, katotaan tuleeko siitä ikinä mitään, Pyhimys sanoo.

- Onneks meillä on elämässä aiheita mistä ammentaa. Perusperheenisä huomaa seisovansa keikan jälkeen jonkun sekakäyttäjän kämpillä verilammikossa, kun ei ollut hotellia buukattuna ja muuta hullua, Steen nauraa.

Räppäreiden kuuluu yleensä dissata toisiaan. Nyt haluamme kuitenkin kuulla kun Pyhimys ja Steen1 kertovat meille miksi toisen levy on aivan helvetin paljon parempi kuin oma tuotos. 

- Steenin levy on parempi, koska se on aito, siinä on hyvä fiilis ja sillä on ihan loistavat fiitit. Mun omalla levyllä esiintyy hahmo eikä oikea tyyppi ja siltä ei löydy yhtäkään vierailijaa, Pyhimys sanoo.

- Onhan se nyt selvä kumpi meistä osaa paremmin kirjoittaa. Jos Pyhimys nyt tunkee vielä kirjamarkkinoillekin, niin mä oon kusessa. Paranoidia tehtiin kaks ja puoli vuotta ja mun Jedin paluuta kuukausi. Paranoidilla ei ole yhtään turhaa lainia ja sitä paitsi se on kaiken lisäksi vielä mun miksaama, Steen hekottaa.

Teksti: Aki Lehti
Kuvat: Marko Saarelainen & Mike Sirén