Haastattelu: The Winyls: ”Kännissä soittaminen on yleisön aliarvioimista!”

3.8.2009

sipulit, rodeo, sinkut, Moskova, levy-yhtiö, ahdistus, klovnit, työnohjaajat, musiikki, päivystys

Kaistan toimittaja pääsi hikoilemaan The Winylsin poikien kanssa limusiiniin ja selvitti, miten pidetään yhteishenkeä yllä ja kuinka pahoja vammoja riehakkaassa keikkatohinassa voikaan sattua.

Moikka pojat! Kertokaa aluksi kuinka kauan bändi on ollut kasassa?

James James: Tällä porukalla ollaan oltu jo useampi vuosi, mutta se raja on vähän hämärä milloin The Winyls on saanut alkunsa. Minä ja Leady ollaan veljeksiä ja kaikki lapsuuden ystäviä keskenään.

Pablo Spörre: Ellen väärin muista niin Jamesin kanssa me soitettiin ala-asteen kuudennen luokan kevätjuhlissa ensimmäisen kerran. Vuonna 2003 saatiin demottamisen jälkeen ensisykäys tähän linjaan missä nyt ollaan, mutta ensimmäisen levyn kohdalla 2005 homma konkretisoitui.

Viimeisin levy ilmestyi noin vuosi sitten. Mitä sen jälkeen on tapahtunut?

Leady: Paljon keikkoja ainakin! Uuden levy-yhtiön, Hype Recordsin, ansiosta tutustuttiin meidän manageriin Tommi Liimataiseen. Me ollaan kaikki veljeksiä. Jotkut veriveljiä, jotkut henkisiä veljiä ja Tommi on se kadonnut veli, joka on nyt löytynyt. Nyt meitä on seitsemän: bändi, miksaaja Sipuli ja Tommi.

Olette rakentaneet nyt myös oman studion. Millainen rakennusprojekti oli?

Kaikki: Niin eli Sipuli, meidän miksaaja, rakensi, pojat nauravat.

Leady: Sipuli rakensi hienon studion ja toimi työnohjaajana. Antoi muunmuassa minulle ja HC Anderssonille vähän vastuuta, kun saatiin tehdä reikiä seinään.

James James: Hajoittamisessa ei kestänyt kauaa, mutta paikkailuun meni aika pitkään. Se oli kivulias ja hidas, mutta antoisa projekti. Haaveiltiin pitkään omasta studiosta, missä voi demottaa, saada ideat talteen ja jalostaa niitä sekä olla yhdessä.

Sielläkö seuraava levy syntyy?

James James: Henkisellä puolella kyllä, koska se on meidän henkinen kotipesä nyt. Rumpuja ei esimerkiksi pysty nauhoittaa siellä.

Leady: Laulut ainakin pyritään nauhoittamaan studiolla. Sen nimi on muuten swamphawk 7! Suohaukka 7.

Onko vielä tietoa milloin levy putkahtaa kauppoihin?

James James: Sinkku tai sinkkuja tulee syksyllä. Levylle ideaali ajankohta olisi 2010 vuoden alkuun, mutta ei haluta ottaa siitä ahdistusta. Se tulee sitten kun se tulee.

Pablo Spörre: Juuri näin, sitten kun on biisit kunnossa ja varma olo siitä mitä ollaan tehty.

The Winylsin keikan nähneet tietävät, että lavameininki on riehakas. Mitä vammoja keikoilla on sattunut?

James James: Aika paljon, sun nauha loppuu kesken!

Leady: Pelkästään minulla on murtunut nilkka, varvas ja kaksi sormea. Ja pää on ollut tikattavana.

Pablo Spörre: Henkisiä vammoja ei voi edes korjata. (naurua)

Leady: Jos jotain sattuu, niin keikat vedetään silti loppuun asti!

HC: Onneksi laulaja on varustettu langattomalla mikillä, jotta pystyy laulamaan viimeiset säkeet vaikka Marian sairaalan päivystyksestä. (naurua)

James James: Meillä on hallittu kaaos ja fokuksena se että musa toimii. Ei haluta olla klovneja siinä mielessä.

Tuleeko teille ikinä kränää tienpäällä?

HC: Joskus on tilanteita, kun kaikilla ei ole paras fiilis syystä tai toisesta. Mutta kun mennään lavalle, kaikki unohtuu täysin.

Pablo Spörre: Kärhämän sattuessa me ollaan alettu haastaa toisiamme erinäisin tavoin herrasmiesmäisiin kamppailuihin. Viimeksi taisi olla rodeo.

Kuka nämä kamppailut yleensä voittaa?

James James: Minähän ne voitan, mutta siksi en osallistu.(naurua) Rodeon voitti Sheriffi, mutta tyylipisteet menivät Leadylle!

Mikä bändin juomapolitiikka on?

Leady: Vapaa, mutta kukaan tästä bändistä ei tule pilaamaan hommaa kaljoittelun takia. Musan kustannuksella ei örvelletä. Eikä vedetä kaljaa lavalla.

Pablo Spörre: Kännissä soittaminen on yleisön aliarvioimista!

James James: Kansanterveyslaitoksen rajat varmasti ylitetään, mutta lavan ulkopuolella.

HC: Vahinkoja on tapahtunut, mutta niistä ollaan myös viisastuttu.

Mitkä ovat The Winylsin tämän hetken tavoitteet?

Leady: Tärkeintä on päästä esiintymään. Jos ei tykkää, että hommat lähtee isoiksi, voi samantien mennä kellariin soittamaan.

James James: Me mennään sinne minne on mahdollisuuksia. Tavoitteet on kovat, mutta ne eivät toimi kuitenkaan motivaattorina meille.

Pablo Spörre: Viime levyn jälkeen oltiin Berliinissä ja Moskovassa soittamassa. Pystyttiin välittää paikalliseen yleisöön oma tunnelma, siitä sai todella hyvän fiiliksen!

James James: Moskovan juna-asemalla oli faneja odottamassa, eli oikeilla jäljillä ollaan. Ja vielä kun on parhaat kaverit bändissä, tuollaiset reissut ovat korvaamattomia ystävien ja musiikin osalta. Vaikka nämä hommat loppuisivat seinään, niin ei tarvitse katkera olla!

Haluatteko vielä lähettää terveisiä Kaistan lukijoille?

James James: Kiitos kaikille, jos pääsitte loppuun asti! (naurua)

Kaikki: Hyvää kesää, toivottavasti nähdään keikoilla!

Täällä voit käydä katsomassa miten The Winyls pitää kaverihengen yllä ja riidat loitolla:

http://www.youtube.com/watch?v=oqqTNDw6OOk&feature=related

Teksti: Elsa de Campos

Elsa de Campos