Serj Tankian ei usko maailmanloppuun - vain yhteiskunnan.

18.6.2008

USA, revontulet, Helsinki, levy-yhtiö, ilmasto, Serj Tankian, Obama, Uusi-Seelanti, maailmanloppu, Provinssirock

Lempeä ja ystävällinen System Of A Downin pirupartainen keulahahmo kättelee toimittajat ja lämmin hymy leviää silmiin asti. Soolouralle siirtynyt Serj Tankian kertoi Provinssirockissa Kaistalle näkökulmansa maailman ja yhteiskunnan tilasta. Ja revontulista.

Julkaisit viime lokakuussa soololevysi ja olet nyt kiertueella ilman tuttua ja turvallista System Of A Downia. Miten soolokiertue eroaa SOAD:in kiertueesta?

- Oikeastaan tämä ei eroa paljon SOAD-kiertueesta. Bändi ja muu henkilökunta ovat kaikki ystäviäni. Ainoa ero on se, että emme ole samalta viivalta yhdessä aloittanut bändi, vaan nyt olen tavallaan bändin johtaja. Toisaalta taas kyse on täysin samasta asiasta, kuin SOAD - musiikin soittaminen hienojen muusikoiden kanssa.

Olet kiertänyt myös Foo Fightersin kanssa. Millaista se oli?

- Mahtavaa! Rakastan Davea (Grohl) ja rakastan koko bändiä, he ovat upeita. Jos näet Davea täällä huomenna niin kerro terveisiä minulta!

Kunpa näkisinkin! Levy-yhtiö lähetti pyynnöstäsi jokaiselle sinua haastattelevalle toimittajalle 24-sivuisen paketin näkemyksiäsi yhteiskunnasta ja maailmasta. Ovatko nämä ajatukset vaikuttaneen soololevyysi?

- Levyä tehdessäni mietin sille jotain yhteistä teemaa. Kaikilla lauluilla on oma luonne ovat ne sitten romanttisia tai poliittisia tai surullisia. Tajusin kuitenkin, että yhteiskunnan ja maailman tilan ajatteleminen on kuluttanut minua muutaman viime vuoden ajan.

Näkemyksesi ovat melko pessimistisiä. Miksi?

- Maailmassa on kuusi miljardia ihmistä ja luku kasvaa koko ajan. Samaan aikaan luonto tuhoutuu ja ilmasto lämpenee. Tieteellisesti maailma ei voi jaksaa enää kauaa. Kaikki tekevät minkä voivat, kierrättävät tai syövät vain kasvisruokaa. Oikeasti tarvitsemme uuden yhteiskuntarakenteen, koska kaikki hajoaa kohta käsiin. Kukaan ei halua myöntää sitä, koska kaikki ovat riippuvaisia yhteiskunnasta. Emme tiedä muuta elämää ja se on pelottavaa. Olen itse yhtä riippuvainen yhteiskunnasta kuin kaikki muutkin, tarkoitukseni ei ole saarnata korokkeelta. En kuitenkaan usko, että maailma loppuu. Uskon, että yhteiskunta loppuu.

Nyt kun USAn presidentinvaalit lähestyvät… Onko USA mielestäsi valmis muutokseen?

- (Nauraa) USA on mielestäni erittäin valmis muutokseen! Olen innoissani (Barack) Obaman ehdokkuudesta, hän on totuudenmukaisin kaikista ehdokkaista. Mielestäni yksi ihminen ei voi muuttaa maailman suuntaa, on hän sitten USA:n tai koko maailman presidentti. Obama kuitenkin edustaa muutosta ja on valmis siihen. USAn oikeistossa on muuten edelleen ihmisiä, jotka eivät usko, että ilmasto lämpenee.

Mennäänpä iloisempiin aiheisiin. Asutko tällä hetkellä pääosin Amerikassa?

- Kyllä, mutta minulla on koti myös Uudessa-Seelannissa. En tiedä onko sillä tekemistä napojen kanssa, mutta täällä Suomessa minulle tulee hyvällä tavalla outo ja samanlainen rauhallinen olo kuin siellä. Uusi-Seelanti on minulle tärkeä.

Fanisi puhuvat internetissä yhteistyöstä sinun ja isäsi välillä. Pitääkö tämä paikkansa?

- Kyllä! Isälläni on mahtava ääni. Hän tekee armenialaisia lauluja sisältävän albumin levy-yhtiölläni Serjical Striken. Ja kyllä minäkin varmasti siinä tulen laulamaan. Isäni rakastaa laulamista ja tavallaan toteutin hänen unelmansa omalla työlläni ja nyt minulla on mahdollisuus konkreettisesti toteuttaa hänen unelmansa. Isäni on minulle erittäin tärkeä.

Onko sinulla jo suunnitelmia ensi vuodelle?

- Minulla on eräs toistaiseksi nimeämätön projekti, jossa bändit ympäri maailmaa voisivat teknologian avulla soittaa samana päivänä yhtenäisessä konsertissa. Eli ei tarvitsisi saastuttaa lentämisellä tai muulla liikenteellä.

Ehditkö tutustua ollenkaan Helsinkiin tai muhuun Suomeen ennen kuin saavuit Seinäjoelle?

- Saavuimme eilen Helsinkiin ja kiertelimme muutaman tunnin ympäriinsä. Oli todella rauhoittavaa olla meren äärellä. Kuinka kauas pohjoiseen täytyy muuten mennä nähdäkseen revontulia? Haluaisin nähdä niitä, ne ovat maagisia.

Tästä vielä noin 400 km pohjoiseen. Mutta minä näin kerran revontulia Helsingissäkin.

- Oikeasti? Oletko varma, ettet ollut sienissä? (naurua)

Teksti: Elsa de Campos