Elokuvasäveltäjä Randy Newman esiintyi ensimmäistä kertaa Suomessa
28.4.2010

Tiistaina 27. huhtikuuta Helsingin Kulttuuritalolla esiintynyt Randy Newman on meikäläisittäin tuttu ennenkaikkea elokuvamusiikistaan. Newmanin sävellyksiä on kuultu mm. Toy Storyssa, Carsissa, Meet the Fockersissa, Pleasantvillessä, Seabiscuitissa ja Disneyn tuoreessa Prinsessa ja sammakko -animaatiossa.
Elokuvasäveltämisen ohella Randy Newman on tunnettu myös yhtenä USA:n maineikkaimpana lauluntekijänä. Tiistaina ensimmäistä kertaa Suomessa esiintynut Newman tunnetaan sarkastisena lauluntekijänä, jonka ironia piikittelee yhteiskunnallisille epäkohdille. Erityisen julma hän on ollut amerikkalaisille perusarvoille - toisaalta hänen laulunsa ovat myös kauniita rakkauskertomuksia.

Grammy- ja Academy Award -palkinnotkin voittaneen Newmanin piti esiintyä Helsingissä alunperin jo marraskuussa 2008. Herra joutui kuitenkin koko Euroopan kiertueensa lääkärin määräyksestä pahojen niska- ja alaselkäkipujen takia.
Helsingin Kulttuuritalolla Randy Newmanin settilista oli vaihteleva, mutta sisälsi odotetusti sekä satiiriset veisut että romanttiset rakkauslaulut. Yhtenä hetkenä Newman esitti iloisen rallatuksen lyhyiden ihmisten turhuudesta ja heti perään herkänimelän rakkaudentunnustuksen Marielle, jota seurasi länsimaiden valloittajahistoria 400 vuoden ajalta pariin sarkastiseen minuuttiin tiivistettynä. Kyytiä Newman keikalla saivat niin Karl Marx, eurooppalaiset, amerikkalaiset, Newmanin oma tytär kuin mies itsekin. Ei muuta kuin vaatteet pois, hattu saa jäädä.

Newmanin humoristinen ote läpi keikan toi mainion mausteen kappaleiden väliin ja piti tunnelmaa korkealla. Samalla hän kuitenkin toi vaihtelua herkemmillä sovituksillaan. Yleisön suosikeiksi nousivat tunnetummat kappaleet, kuten Short People ja Political Science, sekä miehen stand up -koomiset välikommentit. Mieleenpainuva oli myös Newmanin vaatimaton vertailu itsensä ja klassikkosäveltäjä Franz Schubertin välillä. ”No, me olemme molemmat tällaisia muusikoita… tosin minua hieman huvittaa, että olen elänyt häntä tuplasti kauemmin – turha väittää, että elämä olisi reilua!”

Teksti: Henri Lassander & Tatu Junni
Kuvat: Henri Lassander





Kommentit
Keskustelut
Facebook