Tulilinjalla: PMMP

23.11.2009

pmmp, paula vesala, Sony BMG

PMMP:n musiikki on saanut tunnustusta tyylikkyydestä ja perinteisiä pop-kaavoja rikkovista sovituksista. Jori Sjöroos on luonut bändille omaperäisiä sävellyksiä ja Mira Luodin sekä Paula Vesalan tekstit ovat käsitelleet rankkoja aiheita omaleimaisella tyylillä. Nämä seikat ovat tehneet PMMP:stä yhden tämän hetken tärkeimmistä sinivalkoisella kielellä laulavista bändeistä.

Nyt Sony BMG julkaisee koko PMMP:n uran kattavan boksin nimeltä 2000-luku. Boksi sisältää kaikki bändin viisi studiolevyä ja harvinaisia b-puolia. Jokainen levy on saanut myös uuden ja vekkulin ulkoasun graafikko Maria Ahosen toimesta.

Tilanne voisi olla hyvin toisenlainen, jos eräs katastrofi olisi saanut luvan toteutua.  PMMP ei välttämättä olisi  2000-luvun muistettavin yhtye. Se olisi hyvinkin voinut jäädä yhden hitin ihmeeksi, jollaiseksi sitä uran alkutaipaleella veikattiin. Silloin ei Sony BMG julkaisisi tällaista komeaa boksia. Laulaja Paula Vesala kertoo kaiken katastrofista Kaistalle ja muistelee samalla muun muassa kulunutta vuosikymmentä.

1. Sony BMG halusi  Maki Kolehmaisen säveltävän biisejä PMMP:n ensimmäiselle levylle. Miltä PMMP kuulostaisi, jos biisit olisivat hänen säveltämiä?

- Sitä hommaa on testattu ja voin sanoa suoraan, paskalta kuulosti! Irina toimi demolaulajana studiolla ilman palkkaa ja oli demottanut biisit nauhalle. Osa biiseistä oli sellaisia joita Gimmel ei huolinut. Sony BMG oli jo maksanut biiseistä, ja ne piti vain tuupata johonkin. Homma päättyi siihen, että Mira käveli ovet paukkuen ulos levy-yhtiöstä. Biisit oli myös sanotettu valmiiksi.  Meille sanottiin, että voitte sanottaa kappaleet uudelleen, kunhan ette vaadi niistä teostoa. Meillä on demot edelleen tallella niistä biiseistä. Olisikohan ne pitänyt lykätä boksiin…

2. Teet pääosin PMMP:n sanoitukset. Mistä kipinä kirjoittamiseen?

- Olen lukenut pienenä paljon. Ajattelin varmasti silloin, että minusta tulisi kirjailija. Sitten ymmärsin, etten osaakaan kovin hyvin kirjoittaa. Joku opettaja taisi sanoa mulle siitä.

No eihän opettajia kannata kuunnella.

- Ei niin. Eikä kannata opiskella mitään sellaista juttua, joka on oikeasti tärkeää, ellei ole aivan pakko. Olin myös ainut meidän perheestä, joka oli fanaattisen kiinnostunut musiikista. Ajan myötä musiikki ja kirjoittaminen sitten yhdistyivät.

3. Mikä sana kuvaa kulunutta vuosikymmentä parhaiten?

- Illuusion loppuminen. 2000-luvulla maailma heräsi länsimäisen elämäntävän tuhoon ja kestämättömyyteen. Tajuttiin, että homma ei voi jatkua näin.

4. Mikä on suurin ylpeydenaiheesi kuluneelta vuosikymmeneltä?

- Eppu Normaali pyysi meitä viime syksynä esiintymään samalle keikalla. Silloin tuli olo, että on osa jotain joukkoa. Kun Eput soittivat tunteella 20-vuotta vanhoja biisejä, tuli myös hyvin vahva tunne, että haluaa jatkaa musiikintekoa pitkään. Me vedettiin biisit Poliisi Pamputtaa taas ja Puhtoinen lähiöni. Hienoja asioita on niin paljon, mutta tämä on yksi niistä.

5. Minkä tulevaisuuden vision toivoisit toteutuvan seuraavalla vuosikymmenellä – lentävät autot, teleportaatio vai maailmanloppu?

- Teleportaation, koska silloin kenenkään ei tarvitsisi enää lentää. Olisi mahtavaa, jos siirtymisistä ei tulisi saasteita.

6.  Mikä oli huonon iskurepliikki jonka kuulit 2000-luvulla?

- Turussa eräs todella lihava viisikymppinen mies tuli ja tokaisi ”jätä se Lauri ja ala olemaan mun kanssa”. Mä sanoin, että kiitos houkuttelevasta tarjouksesta, mutta jätän väliin.

Teksti: Akseli Heikkilä
Kuvat: Henri Lassander