Aihealueet: Muut, Peliala, Yhteisöt

Äänestykset, vuoden peli, yllätykset, Elder Scrolls 5 Skyrim, Bulletstorm, Hard Reset

Pyysimme lukijoitamme äänestämään joulun ja uudenvuoden välissä kymmenessä eri äänestyssarjassa muun muassa vuoden 2011 aliarvostetuinta peliä, parasta pelihahmoa, parasta käsikirjoitusta ja yllättävintä peliä. Ja tulokset näyttävät… Tältä.

Tulokset on laskettu lukijoiden antamien äänten yhteenlaskun perusteella. Valintojen höysteeksi on valittu yksi tai useampi lukijoiden perustelu. Voittajan ja muiden hyvin pärjänneiden lisäksi olemme listanneet ehdokkaita, joita on perusteltu erityisen hyvin, vaikka ne eivät olisikaan yltäneet äänimäärällisesti tai kriteereiltään listakärkeen.

Sisennetyt kappaleet ovat lainauksia Domen aihetta käsittelevästä jutusta, pallukalla merkityt puolestaan lukijoiden perusteluja mielipiteilleen.

Vuoden 2011 yllättävin peli:

1. Elder Scrolls V: Skyrim
2. Bulletstorm
3. Hard Reset

Yllätykset ovat vaikea asia kategorisoida. Skyrimin saamien äänten määrä ja perustelut löytynevät siitä, että peli onnistui yllättämään monet laajuudellaan, laadukkuudellaan ja tekijöiden osoittamalla huumorintajulla. Bugeista puhumattakaan. Bulletstormin yllättävyys löytynee pelin rehevästä toimintahuumorista. Mutta hyviä yllätyksiä löytyi muiltakin suunnilta. Niin indie-pelirintamalta kuin isompien firmojen julkaisuista. Binding of Isaac, Hard Reset, Pay Day, Rayman Origins, Sequence ja World of Tanks ovat kukin yllättäviä teoksia omilla, erilaisilla tavoillaan. Niin myös katkerasti perusteltu Killzone 3.

Elder Scrolls V: Skyrim

Lue juttu:  Elder Scrolls V: Skyrim (PC, PS3, Xbox 360)

Tämän rinnalla yksittäiset tekoälymokat tai 80-luvulle jumahtaneiden PC-pelaajien nillitys huonosti toteutetusta hiiriohjauksesta ovat asioita, joista valittamisella ei pilaa kuin oman päivänsä. Fakta on nimittäin se, että muutamista kompastuskivistään huolimatta Elder Scrolls V: Skyrim on laajin, laadukkain ja mukaansatempaavin tietokoneroolipeli vuosiin.

Se huokuu sitä lähes ajatonta seikkailun tuntua, jossa kartalle selkeästi asetettuun kohteeseen pääseminen voi kestää tuntikausia ihan vain siksi, että kartoittamattomasta maastosta yksinkertaisesti sattuu löytymään niin paljon jännittävää tehtävää ja tutkittavaa.

• Odotin kohtuullisen paskaa konsolioksennusta jossa kaikki on äärettömän yksinkertaistettua. Noh, näin ei ollut ja päädyin ostamaan pelin PC:lle. -Haksu

Bulletstorm

Lue juttu:  Bulletstorm (PC, PS3, Xbox 360)

• Bulletstorm on aivan täysin älytön peli – ja tämä on siis hyvä juttu. En vertaisi sitä edes Arnoldin wanhoihin toimintaleffoihin, sillä ne ovat vakavia draamoja peliin verrattuna. Älyttömät kohtaukset seuraavat toisiaan ja panokset kasvavat hitaan alun jälkeen jatkuvasti ja räjähdysmäisesti. Ja uudelleenpeluuarvoakin löytyy kiitettävästi, kiitos echojen ja hauskan moninpelin.
• Ei siitä mihinkään pääse: Bulletstorm on juuri sellainen tuore ja raikas tuulahdus, jota ydinpommien ja venäläisten terroristien keskellä möyrivä FPS-genre tarvitseekin. Unohda Master Sergeant Shooter Sergeantit ja pidä välillä hauskaa!
• Mitään en odottanut Painkillerin tekijöistä huolimatta, sain yhden vuoden parhaista räiskintäpeleistä, ellen parhaan. -Joni K.

Hard Reset

• Ei ollut minkaanlaisia ennakko-odotuksia, kun Steamin aleista tämän halvalla nappasin, mutta yllätti suuresti. Nerokas dialogi, joka sai nauramaan, hieno soundtrack ja vaikka rytmipeli onkin, Sequence muutti mekaniikkaa hienosti uudenlaiseen suuntaan. -Ilpo K.

Muita joko runsaasti ääniä saaneita tai hyvin perusteltuja ehdokkaita:

Sequence

• Ei ollut minkaanlaisia ennakko-odotuksia, kun Steamin aleista tämän halvalla nappasin, mutta yllätti suuresti. Nerokas dialogi, joka sai nauramaan, hieno soundtrack ja vaikka rytmipeli onkin, Sequence muutti mekaniikkaa hienosti uudenlaiseen suuntaan. -Santtu V.

Pay Day: The Heist

• En ole erityisemmin kiinnostunut co-op peleistä. Kaverit huomasivat kyseisen pelin steamissä ja kysyivät neljän kimppaan ostamaan. Peli maksoi vain n.10€ ja ei ollut erityisemmin raskas koneelle. Aluksi peli vaikutti turhan bugiselta ja lataus ajat rupesivat ärsyttämään. Mutta kun päivitykset saatiin, pelistä paljastui manteli puurosta. Vaikka peli perustuu botti poliisien räiskimiseen ja tehtävien suorittamiseen, on peliin saatu paljon tekemistä muutamaan kenttään. Esimerkiksi vaikeustasoa säätämällä, pystyt tekemään paljon enemmän tehtäviä ja samojen kenttien vetäminen ei tunnu ollenkaan tylsältä. Peli kuitenkin vaatii 30h pelaamisen jälkeen jo vähän enemmän kenttiä ja sony on tekemässä dlc:tä peliin. Peli on kaikin puolin rahansa väärti ja eikä petä innokaimpia coop pelaajia. -Madpolarbear

Dead Island

Lue juttu:  Dead Island (PC, PS3, Xbox 360) 

Paratiisisaarta vaivaavasta tavallista pahemmasta ihottumasta kertova peli tahtoo nimittäin olla Oblivionin zombiversio. Avoin maailma ja kymmenet tehtävät repivät pesäeroa suoraviivaisempiin veripalttuihin. Ideassa on potkua, mutta kun tekijänä häärii Call of Juarez -sarjan sössinyt Techland, ei skeptikko uskalla odottaa liikoja.

• Vaikka zombi genre on jo kuihtumassa niin Dead Island oli loistavaa coop mättöä. Loistavat grafiikat, kiinnostava tarina, hyvät hahmot ja pari kaveria samassa lobbyssa. Veri ja kuiva läppä lentää :D -Juho R.

Killzone 3

Lue juttu:  Killzone 3 (PS3)

Alunperin Halon tappajaksi mainostettu Killzone on maailmaltaan ja asetelmaltaan kuin kääntöpuoli Bungien hittiräiskinnöistä. Teknologiassa on Starship Troopers -tyylistä rujoutta, eikä suojakilvistä tai eksoottisista sädepyssyistä ole tietoakaan.

• Siinä missä killzone kakkonen oli mukavan hidastempoinen ja raskaantuntuinen rehellinen räiskintä, killzone 3 yritti olla kaikkea mahdollista. Perseelleenhän se meni. Yksinpelikamppania on ADHD raideräiskintä, jossa ei pääse pelaamaan pelin parasta antia, eli ihan rehellistä räiskintää läheskään tarpeeksi. Moninpeli oli sitten se varsinainen ylläri. Toivotonta, epätasapainotettua paskaa josta saa irti vain aivoverenvuodon ja lipun niuvaan. -Ozzy

Jukka O. Kauppinen