Valkokankaalle Conan on tehnyt paluuta jo muutaman vuoden ajan ilman suurempaa tulosta, mutta sarjakuvamuodossa Dark Horse elvytti vanhana sotaratsun uuteen kukoistukseen ja palkintovauhtiin viime vuonna. Kurt Busiekin käsikirjoittama ja Cary Nordin taiteilema R.E. Howardin alkutekstille uskollinen sovitus on Eisnerinsa (Best Single Issue 2004) ansainnut. Dave Stewartin velhomaisen taitavia värejä ei sovi unohtaa palkinnon perusteita mietittäessä.

Marvelin luotsaamana Conan vajosi 70-luvun A-sarjasta 90-luvun keräilyeriin. Paras sarjakuvitettu Conan oli pitkään John Busceman kynästä lähtöisin, ja näiden laatutarinoiden kierrättämisessäkin tuli Marvelilla seinä vastaan. Halvalla ei enää saanut hyvää, joten Marvel köyhäili sankarin unohduksiin. Dark Horse korjaa epäkohdan upealla paluulla, jossa taiteilijoilla annettu aika ja raha todella näkyvät. Conanin uusi tuleminen on kaunis kuin karkki.

Ulkonäkö on siis kohdallaan, mutta sisältökin on asiaa. Conanin isä R.E. Howard (1906-1936) oli periaatteessa Tolkienin äijäversio. Hän oli erittäin tuottelias viihdekirjallisuuden moniottelija, eli puhdas duunari verrattuna akateemiseen Tolkieniin. Howardin harrastuksiin kuulunut nyrkkeily ei kuitenkaan kuvastanut kirjailijan sisintä haurautta. Vaikeista masennuksista kärsinyt Howard surmasi itsensä äitinsä kuoleman jälkeen ainoastaan 30-vuotiaana.

Conanin rikkaan maailman hän loi täydellä sydämellä ja intohimolla, joten Tolkienin Keskimaalla on aina realistisempi ja raaempi peili. Howardin Conan ei kuitenkaan ollut Schwarzeneggerin elokuvaversion kaltainen umpimielinen synkkäkulma, vaan varsinkin alkupään tarinoissa elinvoimaa uhkuva nuorukainen, joka väkivallan ja hurmeen sijaan janosi kauneutta ja maailman ihmeitä. Tämän Conanin Kurt Busiekin päivitys tuo mainiosti esiin. Veribaletin oheen mahtuu paljon eksotiikkaa ja ihmeen paloa. Howardin runollisempaa puolta heijastetaan myös herkkää viivaa korostavalla kuvituksella ja haikeitakin sävyjä tavoittelevalla värimaailmalla.

Tämä Conan ansaitsee ja toivottavasti löytää ilmiselvintä kohdeyleisöään laajemman fanijoukon. Ainakin rapakon takana näin on käynyt. Peter Jacksonin Sormusten herran suosio on lisännyt suuren yleisön herkkyyttä laadukkaalle fantasialle, joten miekan kuva sarjakuvan kannessa ei välttämättä ole mikään suurempi kirous. Jacksonin elokuvatrilogian design saa omaa tribuuttiaan myös tämän sarjakuvan muodossa. Hyperborealaisten haarniskat ja aseistus ovat suoraa lainaa Jacksonilta.

Egmont ottaa jälleen pientä varaslähtöä tämän sarjan kokoamiseen, sillä ensimmäiset neljä numeroa ovat täällä samassa paketissa ennen ensimmäisen alkukielisen kokoelman julkaisua. Hintapolitiikassakin on kohtuus mukana, joten lähikauppiaalta saa nyt miekkaa ja magiaa mahan täydeltä ilman ryöstön uhriksi joutumisen pelkoa.

Janne Suominen

Conan Barbaari