Mitä sinä halusit olla nuorena? Poliisi? Lääkäri? Astronautti? Minä halusin vuoroviikoin olla Darth Vader ja velho. Siis sellainen kunnon velho, joka taikoo tarvittaessa Ahvenanmaan kuuhun aamuteetä keittäessään.

No, eihän minusta velhoa tullut, mutta ehkä tämä nuoruuden fantasia selittää sen, miksi legendaarinen Master of Magic kuuluu suosikkipelieni listalle. Sen jälkeen velhomaailmassa on ollut hiljaista, mutta nyt uusi yrittäjä ilmaantuu horisonttiin.

Lue lisää | Kommentit (1)

Hyviä roolipelejä ei ole koskaan liikaa, vaikka viime syksy olikin poikkeuksellisen tiukkaa huippunimien tykitystä. Skyrim, Dark Souls ja Xenoblade Chronicles asettivat lajityypin jokaisella osa-alueella riman varsin korkealle, ja monilla roolipelien ystävillä savotta on vielä armottomasti kesken.

Nyt tähän auvoiseen tilanteeseen pyrkii vielä varsinaiseksi all-star-roolipeliksi profiloitunut Kingdoms of Amalur. Pelin takaa löytyy nimittäin kolme melkoista suurnimeä: Morrowindin ja Oblivionin pääsuunnittelija Ken Rolston, kirjallisen tuotannon määrästä vaan ei laadusta kuulu fantasiakirjailija R.A Salvatore ja sarjakuvapiirtäjä Todd McFarlane. Luulisi, että näillä eväillä niin sanotusti priimaa pukkaisi.

Lue lisää | Kommentit (18)

Tower defence –pelit ovat jo niin nähty juttu. Itseasiassa ne olivat nähty juttu jo pari vuotta sitten, eikä aika ole ainakaan parantanut tilannetta. Alkujaan hauska idea on poljettu ylikyllästyksellä niin maan rakoon, että harvaa koko genre edes kiinnostaa.

Niinpä moderni tower defence –peli tarvitsee jo paljon enemmän kuin antiikkiset edeltäjänsä. Nyt tarvitaan persoonallisuutta ja hyviä ideoita, jotta peliin jaksetaan edes vilkaista. Unstoppable Gorgilla on näistä toista.

Lue lisää | Kommentit (3)

Jokainen vähänkään enempää pelannut on varmasti ammuskellut jos jonkinlaisilla aseilla ja jos jonkinlaisissa ympäristöissä. Lukemattomia ovat ne terroristit, väärän väriset vastaantulijat ja vihollisen sotilaat, jotka ovat edessämme kaatuneet, mutta miten on metsästyspelien laita?

Virtuaalisesta metsästyksestä pitäville ei ole hirvittävän paljon vaihtoehtoja ja tuntuu siltä, että genren ystävät ovat omat leirinsä löytäneet. Mitä annettavaa siis on The Hunter 2012:lla?

Lue lisää | Kommentit (8)

Eri lajityyppien naittaminen keskenään on keskimäärin erittäin vaativaa puuhaa. Toisaalta, monet pelihistorian mahtavimmista tekeleistä ovat usein juuri eri genrejen risteytyksiä. Miettikääpä vaikka Deus Exiä, joka aikaanaan yhdisti räiskinnän ja roolipelit. Ja oli ällistyttävä peli. Samalla keitaalla päivää paistattelevat tuoreempina esimerkkeinä myös Dota 2:n ja League of Legendsin kaltaiset reaaliaikanaksujen ja roolipelien fuusiot.

Nuclear Dawn ottaa tavoitteekseen yhdistää ensimmäisen persoonan räiskinnän ja ylhäältä kuvatun reaaliaikastrategian. Pelin takakansi lupaa, että tämä on toteutettu kumpaakaan pelityyppiä syrjimättä. Näinköhän on?

Lue lisää | Kommentit (6)

Arki-ilta Gotham Cityssä. Pelkkiin nahkakalsareihin sonnustautunut möhömahainen lepakkomies rullaluistelee pahvilaatikko päässään ja sinko olallaan ohitse. Perässä on pari rimppakinttuista, ja vähintään yhtä karvaista, naispuolista jokeria kirveet käsissään ja pomppukengät jaloissaan. Asetan maahan karhunraudan, lataan kiväärini ja lähden auttamaan lepakkoystävääni valtaamaan myrkkykaasuasetta.

Kehuja ja kaupallista menestystä keränneiden Arkham-pelien jälkeen anarkistinen Gotham City Impostors tuntuu liki antijytkyltä, eikä vain hullun huumorinsa vuoksi. Kolmas persoona on vaihtunut ensimmäiseen, toimintaseikkailu verkkoräiskintään ja omintakeisuus päinvastaiseen. Nyt lainataan lupia kyselemättä, etenkin lajityypin kruunatulta kuninkaalta.

Lue lisää | Kommentit (2)

Vuoden 2009 nimihirviö King Arthur: The Role Playing Wargame yritti yhdistää strategian ja roolipelin aivan uudella tavalla. Eihän lopputulos huono ollut, mutta ehkä hieman kuivakan kotikutoinen.

Aivan pian julkaistava jatko-osa tahtoo korjata edeltäjänsä puutteet. Kauniimpi pinta, dramaattisempi tarina ja toimivampi tekniikka? Se jää nähtäväksi, mutta esimakua ehdittiin saada jo prologikampanjan muodossa.

Lue lisää | Kommentit

Star Wars. Kaksi sanaa, jotka ovat perinteisesti saaneet leffafanit käymään kuumina ja väittelemään siitä, onko George Lucas Antikristus vai ei. Jos joku pelifani oli kateellinen siitä, että heillä ei ollut samoja mahdollisuuksia, niin nytpä on.

BioWaren hartaasti odotettu Star Wars: The Old Republic lähestyy kuukauden ikäänsä ja olen vihdoin pelannut sitä niin paljon, että uskallan antaa tuomioni.  Alkakoon väittely siitä, olenko Antikristus!

Lue lisää | Kommentit (36)

”Puolan johto on vaihdettava”, tokaisi Aatu 1939. ”Berliinin munkki on syötävä”, vastasivat Churchill, Stalin ja Roosevelt. Kumpi vai kampiakseli voitti?

Matrix Games on kunnostautunut paitsi uusien indie-strategiapelien julkaisijana, niin myös vanhojen pelisarjojen uudelleenlämmittelijänä. Lopputulos on vaihdellut (kts. Panzer Command). Panzer Corpsin osalta noudatetaan sitä parempaa linjaa, eli innoitusta haetaan menneisyydestä mutta toteutus noudattaa nykystandardeja.

Lue lisää | Kommentit (5)

Ohhoh, siitähän on nyt jo kymmenen vuotta kun Bohemia Interactive julkaisi ehkäpä maailman ensimmäisen sotilassimulaatioksi luokiteltavan pelin, Operation Flashpointin. Peli, jossa komennettiin kokonaisia jalkaväkiryhmiä ja panssarijoukkueita, lennettiin koptereilla ja hävittäjillä, ja jonka valtavilla tantereilla rellesti jopa satoja yksiköitä, oli vallankumouksellinen konsepti jo 2001. Sitä se on edelleen.

Julkaisuhetkellä OFP oli myös hilpeän buginen, ja bugeja on piisannut myös myöhemmissä peleissä. Onneksi Bohemia on myös paikkaillut vikoja ahkerasti. Nyt julkaistu antologia sisältää koko pelisarjan, mutta päivitettyinä versioina. Vähän sääli, koska OFP 1.00-versiota olisi hienoa verrata uusimpaan ArmA 2:een.

Lue lisää | Kommentit (1)

Voi Need for Speediä. EA:n megasuositulla pelisarjalla oli vuosia hardcore-pelaajien keskuudessa huono maine. Viime vuonna kehitystiimin vaihto auttoi ja Need for Speed: Hot Pursuit sai niin arvostelijoiden kuin pelaajienkin suosiot osakseen.

Mutta tänä vuonna puikoissa on taas vanha tiimi. Balanssissa ovat siis vanhat huonot tavat ja mielenkiintoisin Need for Speed –peli-idea ikinä. Vaikeaksi menee!

Lue lisää | Kommentit (9)

Kaikki loppuu aikanaan, niin myös Harry Potter. Elokuvapuolella loistanut tarina ei ole ollut parhaimmillaan peleissä, pois lukien erinomainen Lego Harry Potter. Nyt on tullut aika solmia kiinni myös palikka-Potterin juonenpäät.

Traveller’s Tales jatkaa omalla mukavuusalueellaan operoimista. Lisää legoja, lisää hahmoja ja sama tuttu pelattavuus. Tuskinpa tämä silti sarjan faneja haittaa, sillä uusi Lego-Potter on sarjan paras suoritus.

Lue lisää | Kommentit

Kuten olen jo arvosteluissa ja ennakoissa väsymiseen saakka toistellut, parin vuoden takainen Trine oli sen vuoden suosikkipelejäni. Hempeä grafiikka, erinomainen soundtrack ja todella mukaansatempaava fysiikkakikkailu olivat hyvän pelin resepti.

Ja ilokseni voin todeta, että sitä ne ovat nytkin. Trine 2 on nimittäin täällä ja vaikka joku voisi masentuneena todeta, että se on vain lisää Trineä, minä toteankin riemastuneena, että hei: se on lisää Trineä!

Lue lisää | Kommentit (5)

Fractal on taas yksi puzzlepeli, joka pureutuu älypelien yleisimpään olettamukseen. Jossain epäilyttävästi pelikenttää muistuttavilla alustoilla makaa suuri määrä värillisiä palikoita. Näistä samanväriset on työnnettävä yhteen ja näin saatava ne katoamaan. Tehtävä on annettu, saa suorittaa.

Fractal toteuttaa vanhaa ideaa raikkaalla otteella. Minimalistinen mutta kaunis ulkoasu ja hieman nähdystä poikkeavat pelimekanismit ovat kiinnostavia, mutta tämän lisäksi Fractal lupaa laajentaa pelaajan tajuntaa 130 iskua sekunnissa soivilla ambient-ääniraidoilla.

Lue lisää | Kommentit

Virallisesti lisensoidut Formula 1-pelit olivat pitkään laadullisessa aallonpohjassa, kunnes Codemasters sai viime vuonna ohjat käsiinsä ja piristi sarjan kertaheitolla mainiolla F1 2010-pelillään. Vuoden välin julkaistavia jatko-osia ei kuitenkaan ole helppo pitää kerta toisensa jälkeen tuoreena, joten F1 2011 näyttää suunnan jonka Codemasters on valinnut pelisarjalleen.

Ensinäkemältä peli ei juurikaan eroa edeltäjästään. Valikot ja latausanimaatiot näyttävät pitkälti samanlaisilta. Uutta tuntuisivat olevan lähinnä olevan tallien uudet väritykset, kisakalenteri ja pelaajan motorhomen sisustus. Hieman tarkempi katsaus kuitenkin paljastaa että pinnan alta muutoksia löytyy ehkä enemmän kuin odotinkaan.

Lue lisää | Kommentit (1)

Vuosi: 2070. Ilmastonmuutosta seurannut merenpinnan nousu on jatkunut merkittävänä vuosia. Laajoja rannikkoalueita ympäri planeettaa on vajonnut merenpinnan alle, ja valtioiden rajat on jouduttu ensin piirtämään uudelleen, ja myöhemmin unohtamaan kokonaan. Monia vaaravyöhykkeellä sijaitsevia rannikkojen suurkaupunkeja on jouduttu hylkäämään kokonaan.

Tilanne kaipaa uutta johtajuutta yhteiskuntasuunnittelussa, johon sisältyy kaupunginrakentelu ja -ylläpito, kehityksen ja toimeentulon kannalta tarpeellisten tehtävien suorittaminen, sekä tilanteen muuttuessa vakavaksi myös pienimuotoinen sotilaallinen voimankäyttö. Sinut on valittu vastaamaan tästä kaikesta, käyttöliittymänäsi maailmaa taivasperspektiivistä tarkkaileva huipputekninen Ark-tutkimuskeskus.

Lue lisää | Kommentit (1)

Amerikkalainen Telltale Games on tähän saakka kunnostautunut mainioilla seikkailupeleillään. Sam & Max, Tales of Monkey Island, Strong Bad’s Cool Game For Attractive People ja Back to the Future olivat kaikki mitä muikeinta viihdettä.

Puhun menneessä aikamuodossa, sillä firman tuorein peli ei ole varsinaisesti seikkailupeli. Ja jos ihan rehellisiä ollaan, ei aina myöskään niin mainio. Hyvät naiset ja herrat, tervetuloa Jurassic Parkiin!

Lue lisää | Kommentit

J.R.R Tolkienin luoma Keski-maa on jännä fantasiamaailma siinä mielessä, että yleisesti ottaen parhaat palat kyseisestä paikasta ovat tarjonneet jotkut aivan muut kuin itse herra kirjojensa välityksellä. Taru Sormusten Herrastakin vaati oikeasti viihdyttävään muotoon muuttuakseen elokuvaohjaaja Peter Jacksonin kosketusta.

Rikkaan mytologian ja monilta osin varsin tutkimattomien alueidensa vuoksi Keski-maa on mitä mainioin pohja roolipeleille, mutta valitettavasti tähän asti ainoat onnistuneet vedot ovat olleet Turbinen mainio verkkoroolipeli Lord of the Rings Online ja Interplayn 90-luvun alun kesken jäänyt roolipelitrilogia. Mainioista toimintaroolipeleistään tutun Snowblindin War in the Northilla on nyt mainiot mahdollisuudet nousta samaan kastiin.

Lue lisää | Kommentit (9)