Alan Wake (Xbox 360)
5.5.2010
Miikka
Aihealueet: Xbox 360, Räiskintäpelit, Seikkailu- ja roolipelit, Toimintapelit, Galleria
Alan Wake on peli, joka on aiheuttanut jo paljon pulinaa ja puhinaa erinäisillä tahoilla. Huippuhienojen esittelyvideoiden jälkeen peli hävisi valokeilasta vuosikausiksi ja moni epäili sen jo peruuntuneen vähin äänin. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Alan Wake palasi taas parrasvaloihin viime vuonna.
Mitä enemmän Alan Wakesta on tuon jälkeen kuultu, sitä enemmän reaktiot ovat polarisoituneet. Jotkut odottivat peliä vesi kielellä, toiset tuomitsivat sen jo ennakkoon surkeaksi rahastusyritykseksi. Minulla on toiselle näistä ryhmistä nyt hyvin huonoja uutisia. Tarkkasilmäiset arvaavat, kummalle!
Alan Wake on näkynyt myös eDomen kommenteissa tiheään tahtiin, kun miltei jokaisen peliä käsittelevän uutisen tai jutun jälkeen joku on todennut – tietenkin peliä näkemättä – että paskaahan se on. Innokkaimmille tämäkään ei riittänyt, vaan jotkut ehtivät jo julistamaan, että jos Alan Wake saa eDomelta peukun, se on väistämätön todiste ties minkälaisesta korruptiosta ja nurkkapatriotismista.
Peukkuhan siellä seisoo, mutta seisooko se siellä omilla ansioillaan vai koska Remedyn rekka-autot kaatavat toimituksen pihalle edelleen rahaa ja T-paitoja? Lue ja ota selvää!
Lomamatka helvettiin
Alan Waken elämä oli niin helppoa. Kirja toisensa jälkeen ylsi megamyynteihin ja nosti miehen maailman tunnetuimpien ja rikkaimpien kirjailijoiden joukkoon. Miljoonia pankkitilillä, huikea asunto Manhattanilla, kaunis vaimo… voiko paremmin mennä?
Unelmaelämälle tuli kuitenkin piste kun Alanille iski eeppinen kirjoittajan blokki ja menestysjuna paukahti raiteiltaan. Kun kaikki muut keinot on jo kokeiltu, Alanin vaimo ehdottaa miehelle rentouttavaa lomaa Bright Fallsin kaupungissa.
Kaikki alkaakin niin hyvin: rauhallinen lauttamatka laskevan auringon värittämällä lahdella. Vuoren juurella sijaitseva pieni ja rauhallinen kylä. Mukavat asukkaat. Kahvila, josta saa pahuksen hyvää kahvia ja piirakkaa. Lomarauhaa ei kuitenkaan kestä kuin hetken, sillä ennen kuin Alan ehtii kissaa sanoa, hänen vaimonsa on joutunut pimeyden voimien sieppaamaksi.
Mitä sitten tapahtuu? Sitä Alankaan ei tiedä, sillä seuraavaksi hän herää viikkoa myöhemmin romuttuneen autonsa ratista. Muisti on mennyt ja maasta löytyy sivu Alanin kirjasta, jota hän ei ole vielä kirjoittanutkaan. Ja sitten kirjan kauheat tapahtumat alkavat käymään toteen…
Varjojen keskellä
Näin raflaavista alkuasetelmista lähtee käyntiin Alan Waken tarina. Yllätykset eivät toki kuitenkaan tyssää siihen, vaan Alanin selvitellessä muistinsa aukkokohtia synkät salaisuudet paljastuvat yksi toisensa jälkeen. Kaikki ei olekaan ihan niin hyvin kuin kauniin alkuasetelman perusteella olisi voinut toivoa, ei sen paremmin Bright Fallsin kaupungissa kuin Alan Waken elämässäkään.
Salaisuuksia ratkotaan vuoroin yöllä, vuoroin päivällä. Nyt tulee kuitenkin shokeeraava paljastus: toisin kuin moni ennakkoon kuvitteli, yö ja päivä eivät ole Alan Wakessa tasapainossa, vaan päiväkohtaukset jäävät selvään vähemmistöön, karkeasti arvioiden suhteella 80-20. Tämä on pettymys, sillä ainakin itse olisin mielelläni tutustunut enemmänkin Bright Fallsin kaupunkiin ja sen outoihin asukkaisiin.
Kannattaa unohtaa heti alkuun myös visiot todellisesta open world –seikkailusta, sillä Alan Wake ei ole sitäkään. Peli etenee vahvasti TV-sarjan henkisesti kohtauksesta toiseen vieden Alania mystisestä alusta vääjäämättömästi kohti loppuhuipennusta.
Vaikka pelin tarina etenee lineaarisesti, kunkin episodin sisällä on sentään hieman liikkumavaraa. Kentät on suunniteltu väljiksi ja tunkemalla nokkaansa vääriin paikkoihin löytää kätkettyjä salaisuuksia, kerättäviä esineitä ja mukavia piilovitsejä. Vitsejä? Todellakin, sillä vaikka Alan Wake on todella tiukkatunnelmainen trilleri, mukaan mahtuu taattua Remedyn huumoria.
Peliin sijoitetuissa televisioissa pyörii Twilight Zone –henkinen ohjelma, jossa ihmiset joutuvat toinen toistaan oudompien ja amatöörimäisemmin tehtyjen yllätysten ääreen. Katso koko sarja! Jos tämä ei riitä, niin miltä kuulostaisi ohimennen mainittava muinainen demoni, Nik’sih-Pir’kah?
Pelin pääpaino ei kuitenkaan ole parodioilla tai huumorilla, vaan epätoivoisella selviytymistaistelulla metsän siimeksessä.
Fear of the dark
Olosuhteet pakottavat Alan Waken tiheästi metsän siimekseen etsimään milloin mitäkin. Joskus etsitään johtolankoja, toisinaan pyritään kulkemaan metsän läpi kohti määränpäätä ja toisinaan taas selvitä epätoivoisen painajaisen keskeltä kohti seuraavaa valon turvallista keidasta.
Alan Wake on nimittäin pohjimmiltaan valon ja varjon taistelua. En spoilaa sen enempää, mitä kaupungissa on tapahtunut, mutta erinäisistä syistä johtuen kaupungin entiset asukkaat ja heidän omaisuutensa ovat joutuneet mystisen pimeyden riivaamiksi.
Ilmassa leijailevan mustepilven ympäröimiin varjoihin kietoutuneena Bright Fallsin väki kääntyy tovereitaan vastaan ja tie voittoon – tai yleensäkin selviytymiseen – kulkee vain valon kautta. Varjot tekevät uhrinsa täysin haavoittumattomiksi, ellei niitä ensin pakota vetäytymään valon avulla.
Tätä tarkoitusperää varten Alanilla on aina mukanaan taskulamppu, jolla varjot voi hitaasti mutta luotettavasti pakottaa syrjään lopullisempaa ratkaisua – pikainen lyijykuuri - varten. Peruskäytössä tuikku valaisee metsiä vaikka tuomiopäivään asti, mutta perusteho on niin tehoton, ettei sillä ikinä hätistellä vihollisia pois. Niinpä lampun keilan voikin kohdistaa tarkemmin, jolloin teho kasvaa, mutta patterien kulutuskin nousee samaa tahtia.
Uusia pattereita jaellaan mukavaa vauhtia, mutta ei koskaan niin avokätisesti, että lampullaan voisi sohia huolettomasti lonkalta. Tehokkaammat valonlähteet, kuten vaikka hätäsoihdut ja taktiset flashbangit, putsaavat oikein käytettynä ison lauman kusiaisia nurkista, mutta niitä jaellaankin sitten sen verran kitsaasti, että jokainen käyttö pitää harkita tarkkaan.
Uskallanko pudottaa yhden flashbangin nyt ja pysäyttää päälle hönkivän vihollistusinan vai pitäisikö se sittenkin säästää pahemman päivän varalle? Tällaisia asioita joutuu metsän siimeksessä pohtimaan usein.
Kannattaakin huomioida, että Alan Wake on peli, jossa karkuun juokseminen on aina harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Kun päälle puskee puoli tusinaa kirvein varustettua varjoa yhdessä riivatun auton kanssa, kannattaa suosiolla pistää juoksuksi kohti seuraavaa valaistua aluetta.
Haaste kasvaa
Valon kanssa leikkiminen on erinomaisen hyvä idea, sillä se tuo kertalaakista Alan Waken taisteluun kaivattua ideaa. Jotkut ovat tosin valitelleet arvostelukappaletta pelattuaan, että pelin taistelumalli ei muutu pelin edetessä tarpeeksi. Tämä on tavallaan ihan totta, sillä valtaosan erilaisista aseista saa ainakin hetkeksi käyttöönsä jo pelin alkupuolella ja vihollistyyppejäkin on vain pari erilaista. Mutta!
Ei kannata silti kuvitella, että Alan Wake turtuu parin tunnin jälkeen tylsäksi taaperrukseksi, sillä peli tarjoaa toisenlaisia haasteita. Vihollismäärät kasvavat sitä mukaa kun pelaaja oppii käyttämään aseitaan tehokkaasti. Seuraavaksi rattaisiin heitetäänkin jo kanki, sillä peli ottaa todella mielellään pelaajalta pois aseita ja varusteita.
On yllättäen todella vaikea totuttautua elämään vaikka pelkän taskulampun kanssa, kun vihollisia ei voi yllättäen tappaa kuin ahdistamalla niitä vaikkapa paljaisiin sähköjohtoihin, karhuansoihin tai alas kielekkeiltä.
Uskon, että tämä tulee olemaan se pelin keskeinen mielipiteiden jakaja: jotkut odottivat peliltä laajempaa räiskintäkokemusta. He tulevat varmasti pettymään, sillä Alan Wake ei todellakaan ole perinteinen 3rd person –räiskintäpeli.
Se on pikemminkin tiivistunnelmainen trilleri, jossa upea valon ja varjon leikki sekä todella erinomaisesti suunniteltu ja miksattu äänimaailma kiristävät jatkuvasti jännitettä pelaajan hiippaillessa pitkin aavemaisia metsiä ja raunioita. Kun tunnelma on äärimmillään, tilanne laukaistaan pienellä väkivallalla ja prosessi alkaa taas uudestaan.
Teknisesti räiskinnästä ei valittamista löydy: kontrollit toimivat hyvin, tähtäysnopeus on prikulleen kohdallaan ja ohjaus toimii muutenkin mukavasti. Kyllä Remedy asiansa osaa.
Kerrasta poikki?
Alan Waken suurin kysymysmerkki on pelin vastine rahoille. Seikkailulla on kestoa reilut 12 tuntia (minulla meni 14) ja vaikka matkalle mahtuu monenlaisia yllätyksiä ja hienoja hetkiä, kaikki kohokohdat ovat skriptattuja. Tämä rajoittaa väkisinkin uudelleenpeluuarvoa, sillä pelin juoni aukeaa joka kerralla samalla tavalla.
Minulle peli on kuitenkin parin, kolmen läpäisyn arvoinen ja juuri juonensa ansiosta. Kun pelin lopputekstit vihdoin pyörivät ja mysteerit oli ratkaistu, vastaukset herättivät tukun uusia kysymyksiä, sekä halun palata tarkastelemaan pelin aiempia tapahtumia nyt tietämieni faktojen valossa. Tuntuisiko peli samalta? Huomaisinko matkalta uusia juttuja ja vihjeitä, joita en aiemmin nähnyt? En malta odottaa, että saan pelin uudelleen käsiini ja pääsen ottamaan selvää.
Myös se on selvittämättä, muuttaako pelin läpäiseminen vaikeammilla vaikeustasoilla pelin loppuratkaisua. Matkalta löytyy vähän väliä Alanin kirjan sivuja, joissa joko kuvaillaan jo nähtyjä juttuja kirjan kautta, tai vielä huolestuttavammin ennakoidaan tulevaa ja saadaan pelaaja odottamaan pahinta. Peli ilmoittaa heti kättelyssä, että huomattava osa näistä löytyy vain Nightmare-vaikeustasolla.
Oli miten oli, Alan Wake teki minuun vaikutuksen. Käytän pelistä mielelläni termiä ”enemmän kuin osiensa summa”, sillä juuri niin se minut hurmasi. Toimiva räiskintä, hyvä juoni, asiallinen grafiikka ja toimiva pelattavuus ovat kaikki hyvän pelin ainesosia, mutta jotenkin ne kaikki yhteen sekoittamalla saatiin aikaan peli, jolle on vaikea löytää vertaista.
Itse hurautin pelin läpi pakon sanelemana muutamassa eeppisessä pelisessiossa, mutta rehellisesti sanoen niin se olisi mennyt muutenkin, sillä kun ohjaimeen tartuin, seuraavaksi ihmettelinkin jo, mihin edelliset kuusi tuntia olivat kadonneet.
Alan Wake ei välttämättä ole se vuoden suurin koko kansan pelisuosikki, mutta jos nimet Silent Hill, Twin Peaks ja Remedy saavat päänahkasi kihelmöimään, Alan Wake on takuuvarmaa viihdettä.
Tekijä: Remedy
Julkaisija: Microsoft
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: Xbox 360
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: Alan Wake
Miikka Lehtonen
Toinen mielipide
Olen seurannut Alan Waken etenemistä viimeisen vuoden aikana kasvassa määrin huolestuneena. Pelin viipyminen ja julkaisun rajoittuminen konsoliversioon ovat nostattaneet odotuksia ja ennen kaikkea vaatimuksia niin paljon, että Remedyn täytettävät saappaat ovat olleet melkoisen isot. Isommat kuin koskaan aiemmin.
Pelin lopulta valmistuttua ja valmista teosta pelattaessa hämmästys on loppujen lopuksi kaksitahoinen. Ensinnäkin Remedy on täyttänyt saappaat. Kunniakkaasti ja laadukkaasti.
Mutta ne saappaat vain olivat aivan erilaiset kuin olimme odottaneet.
Alan Wake on tarina. Se on TV-sarjan kausi. Se ei ole räiskintäpeli. Se ei ole uudenlaisilla visuaalisilla efekteillä ja pelikikoilla leikittelevä Max Payne tai Gears of War. Tuoreista peleistä vertailukohdaksi nousee enemmänkin Heavy Rain. Molemmat ovat teoksia, joissa toiminta ja seikkailu palvelee tarinankerrontaa. Pelaaja ei ole pelkästään pelaaja - hän on katsoja, eläytyjä ja osallinen.
Koko peli on jatkuvaa, taukoamatonta tarinankerrontaa, jossa hyödynnetään ympäristöä, kertojaa, muita hahmoja, asioita ja esineitä mielikuvituksellisesti. Mikä miellyttävintä, tarina ei myöskään missään vaiheessa menetä otettaan, vaan se muuntuu, elää ja yllättää, useimmiten positivisella tavalla. Pelatessa kulkusuunta on aina tiedossa, samoin motiivi kulloiselle tekemiselle. Vaikka ”jaahas, taas yksi pimeä metsä” -romppaus voi välillä vähän pukata liialliseksi, niin hiippailu ja toiminta ottavat pian takaisin jykevään haliinsa.
Tarinankerronnassa mennään myös yllättävän syville vesille. Kerrankin peli, jossa sivuhenkilöt ovat persoonia. Henkilöitä, joiden pääkopan sisuksia valaistaan. Peli, jossa on yhdistelty pyssyräiskintää ja filosofista mietintää. Kyllä maar, totta se on.
Tarina on siis kaikki kaikessa. Mutta mainitaan myös pelin tekniikka ja toteutuksen laatu. Ne ovat kerrassaan erinomaiset. Pelien äänimaailmat ovat harvoin näin loppuun saakka mietityt. Pienet suhahdukset, oksien katkeilut, linnun siipien lepatukset, lehtien yllättävä lennähdys tuulenpuuskassa… Kaikki on mietitty ja asetettu huolella, jotta pelaajassa saadaan aikaan toivottu reaktio. Ja kaikki viimeistellään sinfonisella musiikkiraidalla, jolla korvat auki pelaavan henkilön mielitiloilla leikitellään.
Ja mikä hämmentävintä… En ole varma kaikesta näkemästäni ja kuulemastani. Vilahtiko ikkunassa oikeasti ihmisen varjo? Kuulinko tuon äänen? En tiedä… Mutta sydän ainakin jätti muutaman lyönnin väliin. Vai oliko se vain kuumehoureita? Jep, Alanin arvostelukappaleen saapuminen osui yhteen ankaran taudin kanssa, joten vietin sairaslomapäiviäni Alan Wakea tahkoten. Tiedä sitten edistikö se jännittäminen parantumista…
Jos jotain haluaa kritisoida, niin en ole joka tilanteessa ihan täysin sujut taistelumekaniikan kanssa. Etenkin ihokontaktiin pääsevien pimeyden vangitsemien olentojen kanssa on vaikea pärjätä, kun väistöliike ei onnistu, paniikki nousee ja sormet menevät solmuun. No, sytytä nyt se soihtu, pösilö! Ai et vai? Jaa. Kuolit. No, yritetään uudestaan eri tavoin. Kiitoksia muuten checkpointien reiluudesta. Jos kuolema yllättää syystä tai toisesta, niin peliä ei joudu koskaan tahkoamaan liikaa uudestaan.
Summa summarum. Alan Wake on loistava peli, mutta se ei sovi kaikille. Jos peliä haluaa inhota, niin se on helppoa. Voisin helposti katsoa peliä päinvastaisesta valosta ja kritisoida sitä putkijuoksusta, kömpelöstä taistelujärjestelmästä, pimeydestä, hetkistä joina mitään ei tapahdu ja ties mistä joutavasta. Mutta tärkeämpää on se, että ainakin minä näen pelin vahvana raja-aitoja murtavana teoksena, joka Heavy Rainin tapaan kykenee hyvän pelikokemuksen ohella edistämään videopelien julkista kuvaa, todistamaan että ne ovat muutakuin kuin teinipoikien pyssyleikkejä.
Toimintaa, lepoa, muisteloja, kauhua ja pelkoa. Ja tarina, joka avautuu hetki hetkeltä sivu ja lause kerrallaan. Kuin kauhuelokuva… Josta Alan haluaisi jo herätä.
Jukka O. Kauppinen
Lisää aiheesta
Alan Wake - Remedyn seuraava peli esiteltiin
Alan Wake parrasvaloissa - Remedy haastattelussa
Alan Wake -ensikosketus: eDome tuo valoa pimeyteen
Lue myös
Assassin’s Creed II (PS3, Xbox 360)
Final Fantasy Crystal Chronicles: The Crystal Bearers (Wii)
Sam & Max Episode 301: The Penal Zone (iPad, Mac, PC, PS3)
Tales of Symphonia: Dawn of the New World (Wii)
Miikka Lehtonen
Kuvagalleria
- 1.
-
Suomi gogglesit kannattaa jättää himaan ku näitä tekee.
- 2.
-
Good, hankkisin jos olis boxi. Voitteko nyt viimein lopettaa alan waken tekijät kävivät vessassa, alan waken tekijät menivät nukkumaan, alan wake on alan wake tyyppiset uutiset :)
- 3.
-
Tämä peli on kyllä pakko ostaa =)
- 4.
-
Ostoslistalla. Vaikuttaa hyvin maukkaalta :)
- 5.
-
Olen kyllä kuullut myös 6-8 tunnin läpipeluuajasta, kauanko toisella arvostelijalla pelin parissa kesti?
Mutta hyvä Suomi! hyvä Remedy!
- 6.
-
PC versiota odotellessa.
- 7.
- 8.
-
Odotin kyllä vähän pidempää peliä.
- 9.
-
360 versiota odotellessa, ei tarvi odottaa kauaa :D :D
- 10.
-
@6
”Microsoft ilmoitti 12. helmikuuta 2010, että Alan Wake julkaistaan vain Xbox 360:lle, perustelunaan että pelaaminen konsolilla olisi ”mukaansatempaavampaa””
Siinähän odottelet sitten :P
- 11.
-
Ehkä ostan, ehkä en.
- 12.
-
Ens perjantaina minä juu astelen pelikuappaa ja otanna A. Waken hyllyltä ja painelen kotia erakoitumaan tämän julkaisun parissa! Jep.
- 13.
-
En kyllä yhdestä pelistä rupea maksamaan 250-300€.
- 14.
-
Peliä olen nyt pari tuntia pelannut ja maistuu. Tunnelma on läsnä jatkuvasti meni sitten missä tahansa.
- 15.
-
Katsotaan sitten uudestaan kun saavat PC version pihalle. Siis jos saavat. Jos eivät saa niin eipä se minua haittaa, muutenkin olen jokseenkin epäileväinen tuon pelin suhteen. Arvostelua lukiessa minulle tuli hirveitä flashbackejä uusimmasta Alone in the Darkista joka on yksi huonoimmista täysihintaisista peleistä joita olen ikinä pelannut..
- 16.
-
Liian vähän liian myöhään.
- 17.
-
Jee. PC exclusive open world pelistä konsolipaskaputkijuoksuksi.
- 18.
-
Ostaisin jos olisi boxi!
- 19.
-
Miksi loppuun iskettiin 10 ”Suosittelemme!”-peukkua yhden sijaan?
- 20.
-
Taitaa jäädä pelaamatta. Syynä alhainen kiinnostus tuollaiseen tiukasti scriptattuun taskulamppupeliin.
Tuomitsin pelin jo etukäteen gameplay videoiden perusteella, jos tästä ois tehty vaikkapa BioWaren tekemien RPG-räiskintäpelien tyylinen, niin olisi ehkä voinut kiinnostaakin.
Eiköhän tämäkin löydy pian alemyynnistä. Kympin voisin enintään pulittaa.
- 21.
- 22.
-
”Jee. PC exclusive open world pelistä konsolipaskaputkijuoksuksi.”
Open world on surkeasti yliarvostettu pelityyli. Kunnon tarina vaatii kunnon raamit, muuten peli surkastuu tylsäsksi Oblivion-haahuiluksi.
Mutta PC-versiota kyllä odotan. Konsolia en vaivaudu ostamaan. - 23.
-
Täytyy katsoa Youtubesta playthrough tästä, kun ei konsolia löydy eikä tule löytymäänkään.
- 24.
-
@23
Niinpä. Fallout 3 on ihan hyvä peli, mutta harhautuu liikaa juonesta kun saa niskaansa 100 sidequestia joista sitten pähkäilet minkä tekisi, ja kun on aika jatkaa juonen parissa, olet jo unohtanut mitä on tapahtunut.
Crysistähän mainostettiin ensin sandbox-pelinä, muttei se sitä varsinaisesti ole. Jotkin alueet ovat hieman putkimaisia, mutta silti yllättävän laajia - mutta on silti vain yksi paikka mihin mennä. Crysis oli oikeanlaista alueen rajausta.
Ei tässä kyllä pahasti suomigogglet vääristele: IGN antoi pelille 9.0. Ja kyseisellä sivustollahan on hyvin tarkat arvostelumetodit.
- 25.
-
Niin, ja pituuttahan tulee myöhemmin DLC-episodien myötä lisää.
- 26.
-
@22 Sillä on kuule melkoinen ero onko peli HYVÄ open world vaiko HUONO open world. Open world on ehdottomasti aliarvostetuin pelityyli ja sitämyöten huonoiten toteutettukkin yleensä. Ero hyvän ja huonon välillä on esimerkiksi Oblivion vs. Morrowind, tosin sinulle varmaan COD:n kaltaiset putkitarinat tarjoaa enemmän, jossa maailma seuraa pelaajaa eikä mitään tapahdu ellei pelaaja kävele vessaan A.
- 27.
-
Ihan hyvä arvostelu vaikka pahaa pelkäsinkin ennakko hypetyksen vuoksi.
Propsit Edome:lle, jos omistaisin äksboksin niin harkitsisin ostoa.
- 28.
-
@26
Luitko ylemmän kommenttini #24?
Sandboxit ovat kyllä yliarvostettuja. Kun pelaa pienellä alueella, toivoisi, että sitä olisi lisää. Kun pelaa suurella alueella, sitä ei todennäköisesti jaksa tutkia. Näin on käynyt minulla jo yllämainitussa Fallout 3:ssa ja suuremmissa määrin Just Cause 2:ssa. Pelasin JC2 demoa joskus, ja mietin että perkele kun demoalue on niin pieni. Nyt minulla on kokoversio, ja heti liityttyäni ensimmäiseen rikollisjengiin en jaksanut lähteä kauemmas heidän ”reviiriltään”.COD taas ei ole oikeanlainen vertauskuva. Se on toimintapeli mitä suurimmissa määrin - siinä on tarkoitus edetä nopeasti, jotta tuntisi itsensä olevan pelissä mukana. Jos teitä pommitetaan ja on vain yksi tie ulos ja kersantti Foley huutaa, ”RAMIREZ! Get to the alley!” ja jäät haahuilemaan jonnekin, eihän se tunnu oikealta. Vastaavasti Falloutissa jos hosut juonen läpi nopeasti, missaat suuren osan pelin sisällöstä.
Tietysti CODin maailmasta ja kokemuksesta olisi saanut enemmän irti, jos olisit itse pelannut kersanttina ja sinulla olisi ns. apukersantti, ja voisit itse päättää suuremmilla pelialueilla, mitä kautta aluetta edetään kohteeseen. Toivottavasti tällaisia ratkaisuja nähdään vielä, ne lisäisivät uudelleenpeluuarvoa mitä huomattavimmissa määrin.
- 29.
-
@28
Siis codi yksinpelinä aivan säälittävä tekele muutenkin, joten miksi eden puhua koko shcaissesta. Itse pelaan MP:nä useinkin.
Eurogamerin arvosteluihin luotan aina, koska ne ovat aina lähinnä omaa mielipidettäni sen jälkeen kun olen itse pelin pelannut. Eurogamer antoi Alan Wakelle 7/10 ja uskon juurikin tämän arvoinen Alanin olevan kaiken lukemani perusteella.
En omista Boxia, joten peli jää pelaamatta. Omistan PC:n ja tilasin eilen BFBC2:sen. Mikä sen mukavampaa.
Fallout New Vegasia odotellessa.
- 30.
-
Siniristilasit ovat parhaat ristilasit.
- 31.
-
Jaaha.. jos kaveri ostaa ni voihan sitä käyä kattoo ku se pelaa. Itellä pc ja muitakin pelejä niin paljon + ei viitti tuhlata rahoja 12h pelaamiseen, kun on pelejä joihin on käyttänyt kymmeniä päiviä.
- 32.
-
Annettiinko tälle vihreä peukko koska se on Suomi-peli?
”Games are getting more expensive to produce, and the price of the final product certainly isn't going up, so advertisements in games are something of an inevitability. The problem is when they go from background images to something that takes you out of the world the game is trying so hard to build. Alan Wake is very guilty of this sin.”
'You'll see a prominent logo for Microsoft Sync inside a car, and of course the batteries you pick up throughout the game are Energizers. You'll have to collect Thermos-brand containers of coffee throughout the game as well. Huge Verizon billboards are scattered throughout. These things seem to be designed to draw your eye to them, and they simply don't fit into the experience. Alan Wake is a tense game, and after playing for hours in front of the monitor with headphones on, I was completely drawn into the experience… until I saw a very obvious plug for a product. It was like a giant neon sign was saying ”You are playing a video game!” Disappointing.”
”The absolute worst case of this occurred midway through the game, during a particularly intense segment in the dark. I turned on a television (throughout the game you'll be provided some exposition or Easter Eggs via television broadcasts) and received a full-motion, full-audio commercial. It would have been hard to find a worse place to put this commercial in the game, and as far as I could tell, this is the only place a commercial of this type is found in the game. Why completely ruin the scene with such crass commercialism? Especially when other sections of the game would have done a better job of disguising the nature of the content?”
”Video games are growing up, and this is a great story told very convincingly. The problem is that I liked the game much more as a gamer than as a reviewer. The short play time, the product placement, and the repetitive combat made this a title that's hard to give a ”buy” rating, but if you enjoy a game with strong characters and a surprising sense of humor you're going to enjoy your brief time with Alan Wake. A good game moves into your head, and you can remember key scenes and lines from your play-through. Alan Wake is filled with such memorable moments and story reveals, and it ends in a way that's chilling.”
The Good
* Strong story, good voice acting
* The characters and settings feel real and fleshed-out
* Genuine scares and surprises
* Reading the manuscript to get new insights into the game world and the people in it is a neat way to deliver exposition
* The ending is one of the creepier moments in gaming
* Even the lowliest enemies can pose a threat
* Wonderful use of licensed music
* Sense of humor that doesn't seem out of place
* The episodic nature of the story and gameplay keeps you interested in what's going to happen next
* The faux TV programs that play throughout the game are hilariousThe Bad
* The game is rather short—expect around eight hours to beat it
* Some of the sections where you're simply walking or driving from one place to the next are tiresome and drag on way too long
* The product placement is seriously distracting and out of placeThe Ugly
* People who enjoy their stories ending with a neat conclusion, all wrapped up in a bow… are going to scream when they finish this
Verdict: Rent
Not crazy about all of the in your face ads, but I guess in a way it will sort of add an element of realism seeing products that we use everyday, lol. Still, there is something about this game that tells me that it is going to be much better than what some reviewers are indicating. As this guy said, ”He liked it much better as a gamer than he did as a reviewer.” That right there was actually encouraging to me.
- 33.
-
@ 19
Koska Suomi.
- 34.
- 35.
-
Tämän päivän Hesarissakin oli iso juttu, jossa peliä kiitettiin mm. hienosta käsikirjoituksesta.
- 36.
- 37.
-
Harvat täällä osaavat kommentoida asiallisesti…
”Peukkuhan siellä seisoo, mutta seisooko se siellä omilla ansioillaan vai koska Remedyn rekka-autot kaatavat toimituksen pihalle edelleen rahaa ja T-paitoja? Lue ja ota selvää!”
Niin, lue, äläkä kysele. Arvostelut ovat tehty lukemista varten, ei sen pelkän pohjarivin takia, sillä siinä vain yleensä tiivistyy arvostelijan mielipide etkä välttämättä saa tietää millainen peli kokonaisuudessaan on, ja onko se makuusi.
- 38.
-
”Mitä sitten tapahtuu? Sitä Alankaan ei tiedä, sillä seuraavaksi hän herää viikkoa myöhemmin romuttuneen autonsa ratista.”
Normitarina. Intertekstuaalia höttöä. Mutta jos tehty hyvin niin voi kai joskus kokeillakin. Paitsi jos tuo lyhyys pitää kutinsa. Vuositolkulla tehdään peliä jonka kesto on alle 10 h on kyllä saavutus. Onneksi Duke Nukem 3d ei valmistu, se olisi varmaan vartissa kustu.
- 39.
-
no jos odoteltaisiin sitä pc versiota. voisin epäillä että semmoinen joskus hamaassa tulevaisuudessa ilmestyy kun halutaan lypsää lehmä viimeiseen tippaan asti. Tosiaan olisi tuon pelin hinta hiukan liian kallis hankinta noin 300e peliksi kun ei tosiaan tuota boxia ole tullut hankittua pölyttymään. Tosin kerran konsolin olen yhden pelin takia ostanut mutta ei kaduttanut kun oli sen verran makoisa paketti tuo mgs4. Ja senkin jälkeen lähinnä pleikkari on pölyttynyt kinnostuksen puutteen takia.
- 40.
-
Heh. Tämä jakaa niin mielipiteet kommenteissa, arvostelussa, kuin omassa päässänikin kahtia. Inhoan scriptattuja putkijuoksuja, mutta toisaalta tämä voisi ehkä olla niitä harvoja poikkeuksia missä juonen ja tunnelman takia voisi tehdä poikkeuksen. Jos PC-versio olisi tullut myyntiin nyt samalla, niin ostaisin pelkästä mielenkiinnosta ja kokeilunhalusta. SuXBoxi on ollut nyt kuukausia pelkkää pölyä keräämässä ja pelin ostaminen sille tuntuu niin turhalta. Ei onneksti tarvi tänään päättää asiaa, ehkä pääsen jossain testaamaan peliä ja asia ratkeaa sillä…
- 41.
-
Eiks noita korruptiopeukkuja olisi pitännyt olla ainaski 12. Yksi jokaista pelattua tuntia kohden??
- 42.
-
Jep, jep Pc-versiota odotellessa.
”Alan Wake ei välttämättä ole se vuoden suurin koko kansan pelisuosikki, mutta jos nimet Silent Hill, Twin Peaks ja Remedy saavat päänahkasi kihelmöimään, Alan Wake on takuuvarmaa viihdettä.”
Eipä ole viimeisimmät SH:t paljoa muuta aiheuttaneet kuin vi…usta, paitsi tämä viimeisin Wii:lle julkaistu. Menty oikeaan suuntaan pelin kanssa.
@10
Missähän olisin kuullut tuon lauseen ennenkin ?
Ja silti on julkaistu Pc:lle. - 43.
-
Täällä kattava kokoelma arvosteluja:
http://forum.alanwake.com/showthread.php?p=75956
Huvittavaa, miten Eurogamer onkin yhtäkkiä monen ammattinegailijan mielestä se ylin auktoriteetti, kun siellä normaalisti casual-pelejä arvosteva nainen (mitenkään casual-pelejä ja naisia väheksymättä) antoi selvästi muita huonommat pisteet.
- 44.
-
Haha, kyllä ottaa jengillä koville kun floppia ei voi enää käyttää AW:n kohdalla :D kitisijöille aivan oikein.
Ja ensi viikolla pelaamaan!!!
- 45.
-
”Huvittavaa, miten Eurogamer onkin yhtäkkiä monen ammattinegailijan mielestä se ylin auktoriteetti, kun siellä normaalisti casual-pelejä arvosteva nainen (mitenkään casual-pelejä ja naisia väheksymättä) antoi selvästi muita huonommat pisteet.”
Tiettyjä vaivaa psykologinen ongelma. Ollessaan PS3-peli (Wiistä puhumattakaan), mutkat olisi vedetty suoraksi ja 9/10 olisi jälleen napsahtanut. Eurogamer taki näin, koska peliä ei tullut PC:lle, joten laitetaan nainen arvostelemaan.
- 46.
-
@10
Ootellaan että Mikin mieli muuttuu ja sitten ootellaan PC-version ilmestymistä.
- 47.
-
Mjoo PCllä voisi olla mukavampi elämys mutta kaipa tuota nyt boxillakin pelaa kun kerta sellainen löytyy kotiteatterin kyljestä..saa nähdä mitenkä äänimaailma toimii kunnon surroundsystemin kanssa..! Kiitokset hyvästä arvostelusta. Saa nähdä imaiseeko tarina mukaansa.
- 48.
-
@38
duke nukem 3d on tullut jo monta vuotta sitten, jos et ole sattumoisin huomannut.. - 49.
-
”* People who enjoy their stories ending with a neat conclusion, all wrapped up in a bow… are going to scream when they finish this”
Tarina vailla loppua on paska tarina. Kutsutaan sitä vaikka Lost-ilmiöksi, missä käsikirjoittajalla on pallo hukassa yhtä paljon kertomuksen alussa kuin lopussa, ja se väliaika täytetään irrallisilla juonentyngillä joita ei koskaan sidota yhteen.
- 50.
-
@49
Vaikuttaisiko asiaan se, että Alan Wake 2 on jo suunittelupöydällä?
Parempi jättää asia auki, kuin herättää jo niputettu tarina eloon, päähenkilön eloonherättämisestä puhumattakaan. Näkyvissa kommentit 1-50. Yhteensä 87 kommenttia.
Kommentit
Keskustelut
Facebook