Command & Conquer 4: Tiberian Twilight (PC)
9.4.2010
Juho
Aihealueet: PC, Strategia- ja sotapelit, Toimintapelit, Galleria, Moninpelit
Viisitoista vuotta ja yli kolmekymmentä miljoonaa myytyä peliä tai lisälevyä, puhumattakaan kokonaisen lajityypin tuomisesta suuren yleisön tietoisuuteen. Command & Conquer -sarjalla riittää meriittejä.
Nyt saaga saavuttaa vihdoinkin päätepisteensä. Konfliktit päättyvät, uusia liittolaisuussuhteita syntyy, vaikka vanha viha kuolee hitaasti. Mutta kuten tarinassa, myös itse pelissä puhaltavat uudet tuulet, eikä mikään ole enää ennallaan.
Rohkeutta vai typeryyttä? EA Los Angelesilta ei ole puuttunut ainakaan ensiksi mainittua. Moni veisi kunniakkaan sarjan loppuun vanhoihin meriitteihin nojaten. Sitähän fanitkin odottavat. Tiberian Twilight heittää kuitenkin romukoppaan lähes kaiken tutun. Tilalle tarjotaan jotain uutta ja jotain lainattua, mutta ennen kaikkea jotain erilaista.
Päätös ei ole aivan loppuun saakka harkittu. Riski fanien vieraannuttamiseen on karmea. Hyväkään suoritus ei riitä kirkastamaan pettynyttä mieltä, jos paketin sisältö ei vastaa etikettiä. Nimen ja maineen takaa löytyy kuitenkin myös peli, joka ansaitsee tulla arvioiduksi omilla ansioillaan, ilman menneisyyden painolastia.
Liikkuva linna
RTS-genreen ennen erottamattomasti kuulunut pesänrakentaminen on viime vuosina saanut väistyä toiminnallisempien ratkaisujen tieltä. C&C 4 seuraa uusia tuulia. Enää ei pukata tönöä toisen perään, mutta rakentamista ei sentään olla hylätty tyystin. Tilalle tarjotaan liikkuvaa linnaa, Mobile Construction Vehicleä, tuttavallisemmin MCV-mönkijää.
Tukikohdan voi viedä nyt sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Joukkojaan ei kuitenkaan voi paisuttaa, jos kotipesäänsä ei naulaa hetkeksi maan tasalle. Kun sangen rajallinen yksikkömittari on pumpattu täyteen, voi taas nostaa kodin selkään ja vaihtaa maisemaa.
Mönkijöitä valmistetaan kolmea erilaista tyyppiä. Hyökkääjillä, puolustajilla ja tukijoukoilla on kullakin omanlaisensa valikoima yksiköitä ja erikoiskykyjä. Tukikohtansa voi myös tarpeen vaatiessa vaihtaa toisenlaiseen vaikka kesken taistelun, tosin uuden odotteluun kuluu sen verran aikaa, ettei temppua kannata tehdä harkitsematta.
Myös resurssinkeräily on päätynyt kompostiin. Sotajoukkoja saa työntää rintamalle tasan niin paljon ja nopeasti kuin yksikkörajoitus ja rakennusnopeus vain antavat myöten. Rivitankin kurja kohtalo ei tunnu lompakossa, eikä uuden syntymiseenkään yleensä kulu muutamaa sekuntia pidempään.
Tiberiumille on silti käyttöä uudessakin maailmassa. Eri väreinä esiintyvää kristallia käytetään teknologiapäivitysten avaamiseen. Yksinpelissä nähtävällä punaisella kristallilla pisteitä saa napattua tililleen välittömästi, vihreä ja sininen lajike vaativat kuljetusta lähtöalueelle. Moninpelissä kahden jälkimmäisen hallitseminen on avain voittoon, yksinpelissä korkeintaan välttämätön paha.
Uudet kuviot muuttavat sodan luonnetta. Kun joukkoja ammennetaan pohjattomasta laarista, nousee oikean työkalun valinta pääosaan. Taistelut ovatkin aaltoliikettä. Tuttuun kivi-paperi-sakset -tyyliin joka naulalle löytyy vasara ja ruuville mutteri. Voiton kerää se, joka taitavimmin aavistaa vihollisen liikkeet ja osaa vastata niihin asianmukaisin keinoin.
Järjestelmä oudostuttaa ensin, mutta ihan kelvottomasta virityksestä ei sentään ole kyse. Taktiikkansa joutuu laatimaan uudestaan, mutta siinä onnistuvat saattavat löytää etenkin moninpelistä jopa tuoreita sävyjä. Kolmen tukikohtatyypin yhteispelissä on ideaa, vaikka sama onkin toteutettu paremmin World in Conflictissa.
Jos se toimii MW2:ssakin…
Muoti on sen sijaan vaarallista. FPS-rintaman tämän hetken juttu on kokemuspisteisiin ja tasojen nousun myötä avautuviin uusiin aseisiin ja ominaisuuksiin perustuva roolipelimäinen tapa koukuttaa pelaaja. Se, mikä toimii toisaalla, ei kuitenkaan käänny sellaisenaan RTS-maailmaan.
Pelityypissä, jossa voiton avain on erilaisten yksiköiden yhteispeli, tuntuu rajoittaminen todella tympeältä. Olisiko mukava päästä harjoittelemaan niillä vahvimmilla sotakoneilla jo yksinpelin puolella? Sori, vaikka pelaisit soolokampanjan lävitse, tarvitset vielä tuntitolkulla toistoja ennen kuin teknologiapuun viimeisetkin salaisuudet aukenevat. Se muuten syö miestä rotan lailla, kun vihollinen marssittaa areenalle kolossin toisensa perään samalla, kun itse joutuu pelaamaan vajaalla pakalla.
Moninpeliin kiinteästi naitettu yksinpeli poikii myös yhden C&C 4:n kiistellyimmistä ominaisuuksista. Tämä on siis virallinen selitys, koska DRM-peikkohan siellä taustalla oikeasti häärii. Peli vaatii nimittäin jatkuvan verkkoyhteyden, myös silloin, kun sitä tahtoisi pelata ihan vain itsekseen. Uutisointeja seuranneet ovat saattaneet huomata, että tämä harmittaa joitain EA:n omiakin pomoja.
Rajoitettu yksikkövalikoima tekee yksinpelistä ja sen kahteen näkökulmaan haarautuvasta kampanjasta tylsää ja ilotonta puurtamista. Eihän siinä montaa tuntia kulu per puoli, mutta sekin aika tuntuu hukatulta.
Moninpelissä löytyy sen sijaan potentiaalia. Näyttää siltä, että se on ollut koko teoksen kiintopiste, mikä oudoksuttaa. Vahva tarinavetoisuus kun kuuluu kuitenkin C&C-sarjan perinteisiin. Verkossa pelaaminen on joka tapauksessa hauskaa. Tai olisi, jos järjestelmä toimisi.
Matchmaking-systeemi oli ainakin tätä kirjoittaessa käytännössä rikki. Matseja saa odottaa minuuttitolkulla, yleensä huonolla menestyksellä. Eikä se paljoa naurata, että pelin vihdoin alkaessa puolet omasta joukkueesta putoaa linjoilta heti alkuunsa loppujen seuratessa viimeistään kohdattuaan ensimmäisen takaiskun.
Onneksi pelejä voi etsiä myös käsipelillä. Linjoille pääsee tällöin nopeammin ja varmemmin. Herkkänahkaiset tai -verkkoiset pelaajat pilaavat silti kokemusta. Liekö testijakson aikana vastaan tullut yhtäkään sellaista matsia, jossa kaikki osallistujat olisivat jaksaneet loppuun saakka. Turhauttavaa.
Camp, joka ei ole edes hauskaa
Mainitsinkin jo tarinavetoisuuden. C&C:stä puhuttaessa siihen liittyy oleellisena osana aitojen näyttelijöiden käyttö. Kane on aina Kane, mutta mihin katosi huumori? Budjetin puutteita ei paikata ylinäyttelemällä, erityisesti eversti Jamesin silmienpullistelu on suorastaan tuskallista katsottavaa. Heikosti kirjoitettu ja vielä heikommin näytelty nyrpistely herättää pahimmillaan myötähäpeän tuntemuksia.
Pelin puolella tekniikka sen sijaan toimii suhteellisen hyvin. Piirtoetäisyys tosin harmittaa. Kun kameran sijainti on valittavissa väliltä lähellä – vielä lähempänä, ei ruudulle jää tilaa kovin kummoiselle taktikoinnille. Hiljattain pelaamaani Supreme Commander 2:seen verrattuna ero on melkoinen.
Yritys on ollut selvästi kova, mutta lopulta on pakko langettaa tyly tuomio. Tiberian Twilight ei ole erityisen hyvä peli. Ideoita on riittänyt, mutta iso osa niistä olisi saanut jäädä suunnittelupöydälle. Niiden toteutuskelpoistenkin kohdalla ollaan monessa kohden menty metsään.
Jos kyse olisi tuntemattomasta brändistä, voisi kritiikki olla armollisempaa. Moninpelissä on potentiaalia, joka realisoituu teknisten ongelmien vuoksi harmillisen harvoin, eikä yksinpelikään ole aivan ansioton, ainoastaan tylsä. Lopulta on kuitenkin pakko muistaa, että Tiberian Twilight on Command & Conquer -sarjan päätösosa, eikä se kaikkine muutoksineen ja heikkouksineen yksinkertaisesti omaa tarpeeksi leveitä hartioita kantaakseen maineikkaiden edeltäjiensä perintöä.
Tekijä: EA Los Angeles
Julkaisija: Electronic Arts
Testattu: PC Windows 7, Phenom 9850+, 3 Gt muistia, Radeon HD4870 X2
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Windows XP SP, Vista tai Windows 7, Intel Core2 Duo tai AMD 64 X2 tai parempi prosessori, 256 Mt näytönohjain, jossa shader model 3 -tuki, 1 Gt muistia XP:llä, 1,5 Gt muistia Vistalla ja Windows 7:llä, 10 Gt kiintolevytilaa, Internet-yhteys pakollinen
Pelaajia: 1-10
Pelin kotisivu: http://www.commandandconquer.com
Juho Anttila
Lisää aiheesta
Command & Conquer 3: Tiberium Wars (PC)
Command & Conquer Generals: Zero Hour (PC)
Command & Conquer Tiberian Sun: Firestorm (PC)
Command & Conquer: Renegade -ennakko (PC)
Command & Conquer: Tiberian Sun (PC)
StarCraft II -moninpeliennakko (PC)
Supreme Commander 2 (PC, Xbox 360)
Lue myös
S.T.A.L.K.E.R Call of Pripyat (PC)
Battlefield: Bad Company 2 (PC, PS3, Xbox 360)
Dragon Age Origins: Awakening (PC, PS3, Xbox 360)
Bioshock 2 (PC, PS3, Xbox 360)
Juho Anttila
Kuvagalleria
- 1.
-
Olisitte rohkeasti vaan laittanut sitä peukkua alaspäin.
- 2.
-
nyt kaikki 10v nörttit itkemään kun ei enää onnistu tekemään 10 war factorya ja jokasesta 20 mammoth tankkia / avataria ja juokseman vastustajan yli
- 3.
-
Oma mielipide on ainaskin että rohkeasti on menty ja se näyttely on joskus vähän niin ja näin mutta tää sentään antaa vähän ennemän aivotoimintaa kuin edelliset c&c pelit. Mikä oli helppoin tapa voitta joku? No rakkenat tietty ~50 kappaleta niitä parhaitta joukkoja mitä saat, teet semmoset puolustukset ettei läpi pääse ees nukella/ion cannonila ja naurat.
Tää pistä sinut oikeasti miettimän mitä joukkoja sä teet ja miten sä toimit sitten.
Imo tää on hyvä peli mutta kait mä en oo yhtä vaatimaton kuin nykyajan pelaajat jotka tahtoo että pelit on helppoja - 4.
-
En tiedä nyt kun olen varmaan 20h kyseistä peliä pelannut niin voin varmasti sanoa että on kyseisen sarjan ja ehkä koko genren tämänhetkinen messiah, jota ei tulla hetkeen aikaan ylittämään.
- 5.
-
@4
Paska trolli on paska. - 6.
-
Ehdottomasti tarinan päätös oli masentava… Odotuksia oli kiitos C&C 3:n melkoisesti että juoneen panostetaan ja että pelattavaa olisi… Nyt on tylysti tunnustettava että jopa SupremeCommander 2 vie juonellaan tätä legendan päätöstä… -> Wanhana sotaratsuna Supreme Comander: Forged Alliance on yllättävästi moninpelinä edelleen vain jotain omaa luokkaansa…
- 7.
-
Pienoinen pettymyshän tämä oli, toivottavasti kuitenkin saavat innokkaat väsääjät World Builderilla kasattua jotain mukavaa.
Tarinan koin alussa erittäin typeräksi, mutta näin jälkeenpäin ymmärrän, että liika selitys olisi kuitenkin tehnyt siitä vieläkin epäjärkevämmän. Ainoastaan viimeinen kohtaus, ja pirun rasittava vaimo hiertävät enää mieltäni. Kukahan neropatti sellaisen hahmon siihen keksi lisätä. :p
Vaikka jäinkin kaipaamaan tukikohtien rakentelua ja tiberiumin harvesterointia, on pelaaminen ihan mukavaa. ”Täyttä hintaa” en kuitenkaan tälläisestä maksaisi. - 8.
-
1. Peli on keskinkertainen, välillä huonokin. Ei kuitenkaan umpisurkea, eikä siten ”ansaitse” myöskään vältä-peukaloa.
- 9.
-
DOdii.. siis tämä peli on aivan hirvee.. siis muutaman roundin jakso pelaa ja joo.. yksiköt on lelui.. tarina on anuksest.. peli on anuksest.. esimmäinen C&C on vieläkin musiikiltaan pelattuvuudeltaan yksiköiltään järkevämpi ku tää SHITTI.. sori vaa mut tää on fakta ja niin se tulee olemaan koko helvetin C&C ajan… EA on tehnyt paskaa ajat ja tekevät edelleen… :) EA On vaan PASKA FIRMA.
- 10.
-
Ja nii te ette varmaa ees tiedä miten tiberium synty…. mäpä tiedän prkl.. oon pelannu ekan pentun läpi 3-4 kertaa joten mä oon aika varma et tiedän mis mennää.. :)
- 11.
-
Omat lapsuudenmuistoni murenivat C&C 3:n myötä. Tätä en todellakaan aio ostaa enkä edes warettaa. Jätän suosiolla väliin koko roskan. EA pilasi todella hyvän ja myyvän nimen. Todellinen epic fail!
- 12.
-
Juu Ite hakkasin Dune II - Battle of arrkais pelillä amigalla (kaikilla kolmella läpi ja harkosella kolmesti) ja C&C sarja jäi taka-alalle tiberian sunin jälkeen, ja ylivoimasesti Dune II on Paras näistä RTS peleistä. mutta makuasia on makuasia. Tätä ei pysty arvioimaan, kun ei viitti edes hankkia. Kannattaa karkkikuva heput emullattorilla kokeilla tota jo vois mainita klassikkoa :)
Ajat, jolloin pelit oli pelejä eikä grafiikkaa :)
- 13.
-
Taino voihan tämänkin tehä niinku jotku nykypelit :D
- 14.
-
Tähän tiivistyy omat fiilikset pelistä: http://www.youtube.com/watch?v=Yu0v4z8Wtqo
- 15.
-
Otin pelin mukaan kaupasta ja asensin läppärille ja lähdin sukuloimaan. Matkan varrella ja paikan päällä kiva yrittää pelata 3g yhteydellä. -.- Kyllä täys paska tää pelin
- 16.
-
Ja tietenkin juoni hukkasi ne Scrinit kolmosesta. Peketin takakannessa lukee: ”komenna enemmän yksiköitä kuin yhdessäkään muussa sarjan pelissä”. Tämä viitannee johonkin muuhun kuin yksikkömäärään.
- 17.
-
Mutta kyllä tuo juoni oli meikäläiselle se pää juttu kun pelasin vielä westwoodin tekemiä c&c:tä. Tiberium paradoxi meni ihan päin persettä eala:n myötä. Red alert3 meni aivan perseelleen… mikä siinä on kun ei voi tehdä pelejä enää kunnolla!
- 18.
- 19.
-
Ensiksikin on pakko myöntää että koko RTS genre on jäänyt vähemmälle Dune2000 aikaisen ylitarjonnan jälkeen. Tämän uuden tyylisuunnan yleistyessä taidan pikkuhiljaa vetäytyä kokonaan pois naksujen pelaamisesta. Vaikka se ”sama vanha” vähän alkoikin tympäistä, niin ei sitä kokonaan olisi kannattanut joka sarjasta romukoppaan heittää. Esimerkiksi Company of Heroes ja WH40k eka osa uudistivat genreä, mutta pitivät silti paljon sitä vanhaa jonka takia pelaajat alunperin alkoivat pelaamaan naksuja. Nykyään genreä ei tahdo edes tunnistaa samaksi, ja omasta mielestäni nämä uuden sukupolven pelit voi heittää suoraan romukoppaan. Varmasti näillekkin faneja löytyy, mutta pitääkö ne wanhan mallin pelit uusia tähän malliin? Eikö olisi ollut parempi tehdä uusi pelisarja uudella mekaniikalla, kuin vierottaa vanhat fanit pois tunnetulta sarjalta?
Noh tulipa taas seinä. Olisi kai tuosta enemmänkin voinut valittaa, mutta eiköhän tämä riitä.
- 20.
-
Ei ollut enää suurempia odotuksia pelin suhteen, koska EA oli jo ehtinyt pilata pleisarjan… Piti mennä aina muuttamaan hyväksi havaittua pelisysteemiä. Eli toisin sanoen, sarja lähti jyrkkään alamäkeen kun Westwood myi sen EA:lle… :( surku sinänsä, siitä olisi voinut tulaa jtn hyvää.
- 21.
-
”Red alert3 meni aivan perseelleen… ”
Totta, pelissä on vikaa jos ainostaan vaikein vaikeusaste tarjoaa edes jonkinlaista haastetta. Toinen esimerkki on DoW 2, joka oli myös nyypöille tehty. Mutta muutoin RA3 on kyllä parasta parhautta.
”Jefferson, noooooo!”
- 22.
-
Taidan ostaa pelin jos kaikki fanit on poissa kyykyttämästä aloittelijoita. Termi noob bashin on liiankin tuttu.
- 23.
-
Aion ehkä ostaa pelin ihan vaan näkeäkseni mitä Kanelle ja GDIlle tapahtuu. Eiköhän tämä ole kuitenkin parempi kuin Tiberian Dawn (vaikkakin Sun ja Wars peittoaa tämän mennen tullen)
- 24.
-
Noh… Näin itsekin ajattelin, mutta eipä C&C4‚:ltä mitään kovia paljastuksia ole juonen osalta luvassa. Katsoin välivideot juutuubista, ja olen hiukan pettynyt (kröhöm, paperille piirretty portaali ja erittäin huonoa greenscreen-jälkeä). Itse peli jää kaupan hyllylle siksi, että vaatii (miksi H*lvetissä, kertoisiko joku?) jatkuvan internet yhteyden. Meikulla tämä Elisan laatuyhteys pätkii niin paljon, että kampanjankaan pelaamisesta ei varmaan tulisi mitään…
Mukana olen ollut alusta asti, ja ikävää todeta, että eipä me vanhan polven fanit varmaan ikinä nähdä sitä Tiberian Twilightia, jota tässä on jo 15 vuotta odoteltu…
- 25.
-
Aivan kauhea pettymys… Miksi piti mennä pilaamaan hyvä tuote typerällä kikkailulla??? Luultavasti 95 % vanhoista faneista olisi halunnut, että tarina myös päättyy niin kuin se on alkanutkin, kunnon eeppisillä taisteluilla ja tarinalla. Tämä on katastrofaalinen lässähdys ja pannukakku.
Eihän kukaan ole pitkään aikaan C&C:tä siksi pelannut, että se olisi innovatiivinen tai haastava, vaan koska se on niin ihana nostalgiapläjäys. Tai siis oli…. RA 3 oli vielä ehtaa tavaraa, jos kohta ihan överiksi vietynä, mutta tämä uusi, se on ihan kammottavaa paskaa.
Kommentit
Keskustelut
Facebook