Elite Beat Agents (DS)
29.10.2007
Markus
Aihealueet: DS, Lasten- ja perhepelit, Muut, Toimintapelit
Musiikkipelien kasvattaessa suosiotaan uusia genren edustajia putkahtelee esiin tuon tuosta. Mukana on laulamista, tanssimista ja soittamista.
Elite Beat Agents on käännös suositusta japanilaisesta Osu! Tatakae! Ouendanista. Tällä kertaa keskeisessä asemassa on pelaajan rytmitaju.
EBA on eräänlainen musikaalinen versio CIA:sta. Sen agentit tukevat apua tarvitsevia ihmisiä tanssimalla musiikin tahtiin. Avuntarvitsijoihin kuuluvat muun muassa ylityöllistetty lapsenvahti, kuumeessa makaava huippu-urheilija sekä autiolle saarelle haaksirikkoontuneet julkimot.
Musiikin soidessa kosketusnäyttöön ilmestyy erivärisiä numeroituja namikoita, joita pitää painaa, vierittää tai pyörittää järjestyksessä kappaleen rytmissä. Jos oikea rytmi löytyy, asiakkaat selviävät ongelmastaan tämän innoittamana.
Pelin kappaleet ovat pop/rock-luokkaa. Biisilistalta löytyy esimerkiksi Village Peoplen YMCA, Madonnan Material Girl, David Bowien Let’s Dance sekä Ashlee Simpsonin La La.

Soitellen sotaan
Vaikeustaso on korkea helpoimmallakin asetuksella. Jos kaikkia kappaleita ei tunne ja muistikuvat tutummistakin rajoittuvat lähinnä kertosäkeeseen, on peli melko haastava.
Uusintayrityksillä itselle vieraiden kappaleiden rytmin sekä kulun oppii vähitellen muistamaan ja tehtävät alkavat suoriutua. Pahana virheenä systeemi ei kuitenkaan aina suinkaan seuraa musiikkia, joten pelkällä rytmitajulla ei selviä.
EBA:n toinen ongelma on kosketusnäytön täyttyminen painettavista nappuloista. Vaikka kappaleen alku sujuisi hyvin, voi etevälläkin pelaajalla mennä sormi suuhun kun alanäyttö vilisee erivärisiä namikoita ja järjestys menee sekaisin. Tällaiset tilanteet vaativat pelaajalta keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta ja nopeita reaktioita.


Piirretty grafiikka näyttää hienolta. Tarina kuvataan sarjakuvamaisesti puhekuplilla sekä muilla efekteillä. Tehtävien aikana ylänäytöllä kuvataan tilanne sekä tapahtumien edistyminen, mutta tätä ei juuri ehdi katselemaan. Pelaajan on syytä keskittää kaikki huomio alanäytön tapahtumiin.
Pelin aiheen huomioon ottaen on luonnollista, että touhussa on kokonaisvaltaisen humoristinen sävy. Eri autettavien tilanteet saattavat olla vähintäänkin hektisiä tai absurdeja.
Elite Beat Agents on mukavasti erilainen ja omaperäinen musiikkipeli, jota hieno grafiikka sekä sarjakuvamainen huumori täydentävät. Kosketusnäytön käyttöliittymässä on kuitenkin parannettavaa. Lisäksi peliin valitut kappaleet luovat haastavuutta - melko korkean vaikeustason huomioon ottaen on eduksi, että tuntee biisit edes pintapuolisesti. Näistä ongelmista huolimatta kyseessä on koukuttava tuotos.
Tekijä: iNiS
Julkaisija: Nintendo
Testattu: Nintendo DS
Saatavilla: Nintendo DS
Pelaajia: 1-4
Pelin kotisivu: http://www.elitebeatagents.com/
Markus Muhin
Kuvagalleria
- 1.
-
Just kova peli.Mun kaverilla on se ja se sano että tää peli on vaikee.Kaveri on yrittänyt vikaa tehtävää koko ajan mutta se on vaan hävinnyt.
- 2.
-
”EBA:n toinen ongelma on kosketusnäytön täyttyminen painettavista nappuloista. Vaikka kappaleen alku sujuisi hyvin, voi etevälläkin pelaajalla mennä sormi suuhun kun alanäyttö vilisee erivärisiä namikoita ja järjestys menee sekaisin.”
Mikä ongelma? Tuohan on aivan tyypillistä musiikkipeleille. Jos ruutu tuntuu täyttyvän liian nopeaa painettavista rinkuloista, vaikeustasoa voi vääntää pienemmälle ja opetella aluksi kappaleet helpommalla vaikeustasolla ennen kuin yrittää niitä vaikeammilla vaikeustasoilla. Tällöin oppii ainakin suurin piirtein kappaleiden rytmin, ettei sormi mene suuhun vaikeammalla vaikeustasolla.
Missä tahansa musiikkipelissä (jopa supersuosituissa Guitar Heroissa) joutuu painimaan vaikeimpien kappaleiden kanssa pahimmillaan jopa kymmeniä kertoja ennen kuin kappaleen pääsee edes läpi, saati sitten että saisi huippupisteet. Ihan hyvähän se on, että peli tarjoaa haastetta. Liian helppo musiikkipeli ei ole edes pelaamisen arvoinen. Elite Beat Agents/Ouendan ei ole vaikeustasoltaan missään nimessä edes musiikkipelien pahimmasta päästä (sen tittelin voisi antaa ehkäpä PSP:n DJ MAX Portable -sarjalle ja sen esikuville, eli Konamin Beat Manioille), jopa Nintendon aikaisempi rytmipeli DS:llä (Daigassoo! Band Brothers) on huomattavasti vaikeampi kuin EBA/Ouendan.
- 3.
-
Omistan tämän, Mainio peli, mutta pari ongelmaa:
1. Lyhyt, Sain selville että läpäisemineen kesti pari päivää.
Mutta pikkuisen aikaa kesti saada S-Rankkejä. ^^'
2. Vaikeus, Okei, tiiän että jotkut nyt selittää että tämä on vaikea, mutta tämä on helppo.. Jopa Hard Rock!-vaikeusaste ei vakuuttanut mua, kunnes..Ostin Osu! Tatakae! Ouendan 2 pelin ja se oli parannettu.
Paitsi se oli lyhyt vielä, mutta vaikeusaste oli kiduttavan nautittava.


















Kommentit
Keskustelut
Facebook