Dome

Alustat:
3DS
Kolikkopelit
Konsolit
Laitteet
Linux
Mac
Mobiili
PC
PlayStation 3
PlayStation 4
PlayStation Vita
Retro
Wii
Wii U
Xbox 360
Xbox One

GUN (GC, pc, PS2, Xbox)

5.12.2005
Simon

Aihealueet: PC, GameCube, PlayStation 2, Xbox, Räiskintäpelit, Toimintapelit

Gun, Neversoft, Activision, Villi länsi

Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä, ystäväiseni. Niitä joilla on naru kaulassa, ja niitä jotka hoitavat narun katkaisemisen. Minä kuulun jälkimmäisiin. Nimeni on Colton White. Magruder ja hänen miehensä tappoivat isäni. En tiedä mitä ajatella. Hänen viimeiset sanansa saivat minut hämilleen. En ole isäsi, hän huusi. Oli miten oli, kuudestilaukeavani saa töitä Dodgen pölyisillä kaduilla. Verinen kuolema kaikille, jotka tämän tekivät. He saavat maksaa. Raskaasti.

Kourallinen otsatukkia

GUNissa seurataan Colton White nimistä miestä, jonka isä kuolee pelin alussa. Viimeisillä voimillaan Coltonin isä ojentaa pojalleen salaperäisen riipuksen ja väittää, ettei ole hänen oikea isänsä. Tästä tilanteesta tarina alkaa, läheltä Dodgen kylää. Juoni on erittäin elokuvamainen, ja erittäin, paino sillä sanalla, väkivaltainen. Kurkkuja auotaan surutta eikä irronnut pääkään ole mikään harvinainen tuttavuus.

Tämä puoli menee usein överiksi. Täysin turhana liikkeenä löytyy skalpeeraus. On varmasti kiva keräillä pahisten otsatukkia, mutta tällaiset vedot ovat lähinnä myyntikikkoja. Niiden teho on aivan eri asia. Ääninäyttely on laatutyötä, mutta mitä muuta voisikaan odottaa herroilta kuten Ron Perlman, Kris Kristofferson, Thomas Jane ja Brad Dourif. Audiopuolella ei ole nokan koputtamista, komea musiikki luo tunnelmaa juuri oikeissa paikoissa.

Hyvät päätehtävät, pahat sivutehtävät ja rumat tekstuurit

Pääjuoni tarjoaa jännittäviä hetkiä, kuten karhun kanssa taistelu, väijytyksen järjestäminen ja vankkureiden suojeleminen ratsain. Valitettavasti skalpeeraus pitkästä ihosta. Lopputekstit sai ruudulle neljässä illassa, enkä edes kiirehtinyt. Kaupungeista saatavat sivutehtävät eivät tuo kaivattua lisäkestoa, sillä toteutus ja vaihtelu ei yllä pääjuonen tasolle. Tarjolla on aneemisia tapa kaikki -tyylisiä keikkoja, joita vain kutsutaan eri nimillä, kuten sheriffin toimi ja etsintäkuulutettujen muilutus. Vaihtelua tuova karjan paimentaminen on pidemmän päälle puuduttavaa. Tehtävien painottuminen tappamiseen saa koomisia piirteitä, sillä viedessäni rikasta naista kauppaan tapoin arviolta kaksikymmentä rikollista. Länsi oli villi, mutta rajansa kaikella.

Colton voi käppäillä ympäri Villiä länttä vapaaseen Grand Theft Auto -tyyliin, ammuskellen paikallisia pikkurikollisia ja tekemällä ties mitä muuta. Eikö kuulostakin hyvältä, jopa liian hyvältä ollakseen totta? Naulan kantaan. Kaupunkeja on vain kaksi. Muutoin pelimaailma on lähinnä autiota preeriaa. Useita tuttuja Villin lännen elementtejä, kuten vehreää preeriaa ja luonnon muovaamia kallioita, yhdistelevä ympäristö on kuitenkin uljas. Yleinen ilme on ruskean ja harmaan sekoitus, mikä saa hitusen epätarkat tekstuurit näyttämään suttuisilta.

Hevosella ratsastaminen on selkeästi pelin suola. Ohjaaminen on toteutettu realistisesti ja kääntyminen on hidasta. Laukkaaminen kuluttaa nopsaan hevosen voimat. Realismillaan kontrollit luovat fiiliksen, että pelaaja on todellakin hevosen selässä, eikä alla ole jokin rampa, viiniä siemaileva marakatti.

Aseita on tarjolla neljää lajia: pistooleita, kivääreitä, jousipyssyjä ja pommeja. Pistooli sopii useiden vihollisten tehokkaaseen teurastukseen, missä auttaa ensimmäisestä kuvakulmasta tapahtuva quick draw -tähtääminen. Muutoin peli on kuvattu kolmannesta persoonasta. Quick draw muistuttaa kuuluisaa bullet timea. Aika hidastuu ja tähtääminen helpottuu kummassakin, mutta moodin käyttö on rajattua. Kivääreihin luetaan myös haulikot ja kiikarikiväärit, joista jälkimmäistä käytetään harvoin. Jousipyssyllä voi listiä vihulaisia kätevästi ja äänettömästi yhdellä tarkalla päähän kohdistuvalla nuolella. Kontrollit ovat perusvarmat. Ongelmia aiheuttaa vain useampien vihollisten tähtäily ratsailta, sillä varsinkin intiaanit käyvät hanakasti päälle.

Lyhyen kestonsa, vaatimattomien sivutehtäviensä ja suppean maailmansa vastapainona GUN tarjoaa uljaat maisemat, elokuvamaisen iskevän tarinan ja parhaan ratsastussimulaattorin mitä rahalla saa. Väkivallalla mässäily vie sympatiapisteitä muuten toimivalta pakkaukselta. Tilanne on sixty-fifty, armoitettua mäkikotkaa ja saunanpolttajaa lainatakseni.

Tekijä: Neversoft
Julkaisija: Activision
Testattu: Xbox
Saatavilla: Xbox 360, PlayStation 2, PlayStation, GameCube, pc ja PSP
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: gunthegame.com
 

Simon Elo

Kirjaudu sisään

Kommentointi tässä osiossa on sallittu vain rekisteröityneille käyttäjille. Jos sinulla ei vielä ole tunnusta, rekisteröidy käyttäjäksi. Salasana hukassa?

Takaisin ylös