Dome

Alustat:
3DS
Kolikkopelit
Konsolit
Laitteet
Linux
Mac
Mobiili
PC
PlayStation 3
PlayStation 4
PlayStation Vita
Retro
Wii
Wii U
Xbox 360
Xbox One

Larry Bond’s Harpoon – Commander’s Edition (PC)

4.2.2009
Jukka O.

Aihealueet: PC, Strategia- ja sotapelit

Larry Bonds Harpoon, Harpoon, Advanced Gaming Systems, Matrix Games, Kolmas maailmansota, ilmasota, merisota

Harpoon on helposti yksi kaikkein pisimpään meikäläisen koneella pysyneistä peleistä. Vuonna 1989 julkaistu modernia meri- ja ilmasotaa kuvaava raskaammanpuoleinen strategiapeli oli tuolloin – ja edelleenkin – erittäin pelattava, monipuolinen ja jännittävä kuvaus pienten ja suurvaltojen nykysodinnasta maailman merillä.

Ihka ensimmäinen Harpoon on ollut niin hämmästyttävän hyvä peli, että se on pysynyt pinnalla, vaikka jatko-osiakin on tullut ja mennyt. Uusin Commander’s Edition yhdistää kaikki kahden vuosikymmenen aikana julkaistut parannukset ja laajennukset yhteen pakettiin, minkä lisäksi peli toimii nyt sulavasti myös nykyisillä pelikoneilla. Jos siis etsit kunnon sotapeliä, tässä se on.

Pitkä, kommervenkki tie

Ensimmäinen Harpoon ilmestyi tosiaan jo 20 vuotta sitten. Vielä tällöin strategiapelitalo Three-Sixty Pacific (V for Victoryt, oih) oli vielä vahvasti voimissaan. Kuuluisasta lautapelistä tietokoneelle lisensoitu Harpoon oli yksi firman suurimmista menestystarinoista. Alkuperäistä peliä päivitettiin moneen kertaan ja sille julkaistiin upeita laajennuksia, joita allekirjoittanutkin arvosteli innoissaan 90-luvun puolella. Amigalle ja PC-DOSille tehty peli päivittyi myöhemmin myös Windows 3.1:lle.

Myöhempi Harpoon II oli laajempi ja upeampi, mutta pelisuunnittelun osalta ihan mönkään mennyt projekti. Se oli liian laaja, liian pikkutarkka. Strategia hukkasi ensimmäisen pelin tyylikkään,  yksinkertaisen, silti uskottavan ja toimivan linjan. Jotkut tykkäsivät jatko-osastakin, mutta se ei yltänyt kuin murto-osaan ensimmäisen strategian suosiosta.

Niinpä siinä missä Harpoon 2 hautautui omaan surkeuteensa, ensimmäisestä Harpoonista on vuosien mittaan julkaistu erilaisia pienehköjä päivitysversioita, enemmän tai vähemmän onnistuen. Tosin ne ovat olleet enimmäkseen päivityksiä uusille käyttöjärjestelmille, ilman korjauksia pelin tiettyihin perusongelmiin.

NATOn saattueella Yhdysvaltain koilisrannikolla on edessään pitkä matka. Edessä odottaa sukellusveneiden täyttämä Atlantti ja Tu-22M-pommikoneet ovat jo lähettäneet ohjusterveisensä.

Nyt julkaistu Commander’s Edition on onneksi hieman laajempi teos. Se sisältää kaikki Harpooniin koskaan julkaistut lisukkeet ja tarjoaa upouuttakin pelattavaa. Lisäksi Commander’s Editionia on päivitetty, eikä vain XP/Vista-tasolle. Bugeja on korjailtu, mekaniikkaa paranneltu ja onpa sekaan heitetty uuttakin. Ei kuitenkaan mitään traagisen suurta. Pelin tunnistaa entisekseen eikä uusia jippoja välttämättä huomaa ensisilmäyksellä. Parannukset kuitenkin kuoriutuvat sieltä pelin uumenista hiljalleen.

Toimintaa Islannissa. Neuvostojoukkojen valtaamaa Islantia lähestyy NATOn maihinnousu- ja lentotukialusosastoja. Ilma on täynnä hävittäjiä ja pommikoneita, jotka taistelevat ilmatilan hallinnasta. Eriväriset ympyrät ovat maa- ja meritutkien sekä ilma- ja merimaaliohjusten kantamia.

Paras Harpoon

Yhdessä paketissa on siis Harpoon, kaikki herkut ja päivitysten kera. Eipä siis ole yhtään vähättelyä sanoa, että tämä on paras Harpoon-paketti ikinä.

Heittäydytään seuraavaksi asian ytimeen. Mikä se Harpoon sitten ylipäätään on?

Lainataanpa vaihteeksi Wikipediaa:

Harpoon on Larry Bondin kehittämä todenmukaisuuteen pyrkivä meri- ja ilmasodankäyntiin keskittyvä strategiapeli. Peli oli alun perin lautapeli, mutta siitä on tehty useita tietokonepeliversioita. Adventure Games -yhtiö julkaisi ensimmäisen version Larry Bondin Harpoonista lautapelinä 1979. Tätä seurasi toinen versio vuonna 1984. Samana vuonna Tom Clancy julkaisi kirjan Punaisen lokakuun metsästys, jonka teossa hän oli käyttänyt lautapeliä apunaan. Kolmannen version julkaisi GDW vuonna 1986 ja samana vuonna Tom Clancy ja Larry Bond julkaisivat kirjan Myrsky nousee, jota tehdessään he olivat käyttäneet Harpoonia apuna.

Pelitermein kyseessä on reaaliaikainen strategiapeli, jonka tapahtumat painottuvat meri- ja ilmasodankäyntiin. Eri skenaariot sijoittuvat pääasiallisesti Atlantille, Välimerelle ja Intian valtamerelle, jossa eri maat ja liittoumat ottavat yhteen isommissa ja pienemmissä taistelutilanteissa. Osa kampanjoista – niin sanotuista Battleseteistä – sijoittuu pelottavan hyytävästi kolmannen maailmansodan Atlantille, kuvaten liiankin osuvasti millaista sota olisi ollut suurella merellä, jos paska olisi lentänyt tuulettimeen 80-luvulla.

 

Neuvostojoukkojen valtaamasta Norjasta nousee Tu-16 Badger -meritiedustelukone pitkälle lennolleen NATOn aluksia etsimään.

Harpoonin pelijärjestelmä on monipuolisuudessaan ja yksinkertaisuudessaan äimistyttävä. En osaa sanoa ainuttakaan strategiapeliä vuosikymmenten ajalta, jossa näin laaja pelattava olisi pystytty tiivistämään yhtä käytännölliseen pakettiin. Molempien osapuolten lentolaivueet, lentotukialukset, taisteluosastot, kauppalaivat saattueineen, sukellusveneet sun muu kalusto tottelevat käskyjä oivallisesti.

Monipuolisuus ja joustavuus on samalla päivän sana. Vaikka jokaisen skenaarion aloitusasema onkin määritelty ennalta, tosin arvalla sekoitettuna, niin tästä eteenpäin toiminta on hänen vallassaan. Minne osastot liikkuvat, miten lentokoneet varustetaan, millaisilla tehtävillä toimitaan?

Ja kaiken ytimessä on huippuunsa viritetty realismi. Asejärjestelmät, sotakoneiden suorituskyky, tutkien ja häirintäjärjestelmien toiminta ynnä muu on niin kohdallaan kuin ne voivat siviilien tekemässä pelissä vain olla. Sen myötä myös sotilaalliset taktiikat ja niiden soveltaminen ovat maksimaalisen tärkeitä, mutta silti peli tarjoaa usein todellisia hämmentymisen hetkiä. Hyvin suunniteltu ja suoritettukin hyökkäys voi mennä pieleen odottamattomista syistä.

 

Brittien lentotukialus Englannin lounaispuolella on punalaivaston sukellusveneosastojen ja laivaston ilmavoimien piirittämä.

Harpoon on yhä upea, viehättävä peli. Sen vetovoima ei ole kadonnut vuosien varrella. Mutta ei aurinko silti paista pilvettömältä taivaalta. Jotkut asiat vain eivät tunnu muuttuvan ikinä. Esimerkiksi tekoäly. Voi surkeuden surkeus. Taistelut ovat usein masentavan arvattavia. Olisi hienoa, jos joku onnistuisi pulttaamaan Harpooniin täysin uuden tekoälyjärjestelmän, joka osaisi toimia oma-aloitteisemmin ja reagoida intuitiivisemmin. Nyt vihollinen – kuten aina ennenkin – toimii niin onnettoman suoraviivaisesti. Hävittäjäpartiot vain oman ja vihollisen tukikohdan väliin, sieltä ne aina tulevat, suoraan kohteelleen. Ei hämäyksiä, ei väistelyjä. Tekoäly ei myöskään osaa kiertää alueita, joilla ihmispeluri partioi, joten esimerkiksi saattamattomat pommikoneet päätyvät surkuteltavan usein ja helposti surman suuhun.

Backfiret hyökkäävät pienen, suojaamattoman saattueen kimppuun.

Tekoälyn suoraviivaisuus onkin se kaikkein onnettomin piirre Harpoonissa, mutta kaikeksi onneksi skenaarioiden ja Battlesettien monipuolisuus peittää sen usein alleen. Sillä usein tehtäviin vain jää jumiin. NATOn saattueiden jahtaamisessa Atlantilla on jotain mysteerisen hienoa. Clancyn kirjat ja Das Bootin läpikotaisin nauttineena, sotilashistoriaan syvästi perehtyneenä aihe on, ainakin minulle, niin uskomattoman vetävä ja jännittävä. Kun Bear-tiedustelukone saa etäisen kuunteluhavainnon amerikkalaisesta lentotukialusosastosta, kun ohjaat sukellusveneet väijytysasemaan, kun johdatat rivistöä tutkakoneita kohti vihollisen arvioitua osastoa tutkat kiinni ja läväytät sitten valtavat tutkakuvut auki.. Ja saat havainnon saattueesta, jota kohti 30 Tu-22B Backfire-yliäänipommittajaa laukaisee merimaaliohjuksensa… Kutsukaa vain nörtiksi – mutta tuolloin tuntuu hyvältä. Sitten koneet täyttä höökiä karkuun Tomcateja ja jännätään läpäisevätkö ohjukset suojauksen.

Tästä ei lentokone kaunistu. Tu-95 Bear.

Ei siis epäilystä. Larry Bond’s Harpoon – Commander’s Edition on sarjan paras peli. Kevyesti. Jos aihe kiinnostaa etkä ole koskaan kokeillut ainuttakaan Harpoonia, osta ihmeessä. Et pety. Hyvää pelattavaa on tarjolla myös sarjan vanhoille ystäville.

 

Tekijä: Advanced Gaming Systems
Julkaisija: Matrix Games
Testattu: PC Windows XP, Athlon 64 X2 3800+, 2 Gt muistia, GeForce 7900GT
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Windows 98/Me/2000/XP/Vista, Pentium 166 MHz, 64 Mt
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: Larry Bond’s Harpoon - Commander’s Edition
Jukka O. Kauppinen

 

Lue myös

Europa Universalis: Rome (PC)

Fracture (PS3, 360)

Killzone 2 (PS3)

Lock’s Quest (DS)

Mortal Kombat vs. DC Universe (PS3, 360)

Need for Speed: Undercover (PS3, Wii, 360)

Star Ocean: First Departure (PSP)

Tom Clancy’s EndWar (DS, PSP)

 

Jukka O. Kauppinen

1.

”Commander’s Edition on sarjan parin peli.”

LOL

2.

Heh, tämä oli kyllä helmi, mutta täytyy myöntää että diggailin lautapelistä enemmän :)

3.

”diggailin lautapelistä enemmän”

Täytyy tunnustaa etten ole lautapeliä pelannut. Mutta jos meininki on likimainkaan yhtä hektistä kuin PC-Harpoonissa välillä, niin oli varmana aika hidasta?

Miten lautapelissä sitäpaitsi pidetään omat laivasto-osastot yms piilossa viholliselta????

4.

”Miten lautapelissä sitäpaitsi pidetään omat laivasto-osastot yms piilossa viholliselta????”

Tökitään kanssapelaajia tikuilla kasvoalueelle.

5.

Mieluusti silmiin…

6.

aika ruma

7.

JOK, no se nyt on yhtä nopeatempoinen kuin kaikki 80-luvun lautapelit, eli kyllä siinä ilta meni helposti. Ja tuo ”diggasin lautapelistä enemmän” johtuu ihan vaan siitä, että sitä pelasi paikalla olevaa ihmispelaajaa vastaan :-)

Tiesitkö muuten, että Clancyn Red Storm Rising ja Hunt for the Red October käyttivät nimenomaan lähteenä tätä lautapeliä? Larry Bondilla (lautapelin suunnittelijalla) on itseasiassa co-copyright RSR:iin.

Mutta joo, se pelihän itsessään on aikamoinen jättiläinen. Siinä tuskin jää mikään asia mallintamatta. Pelin takakannesta:

Harpoon 4 handles all aspects of modern maritime combat: surface, sub-surface, and air. Harpoon 4 is a system of detailed but comprehensible rules covering the many facets of modern naval actions. Consistent rating systems and evaluations of the capabilities of modern naval vessels, aircraft, submarines, and helicopters make it possible to achieve realistic results when simulating known situations, by extension Harpoon 4 also achieves realistic results with hypothetical scenarios. Harpoon 4 can answer questions like:

Are carriers powerhouses or sitting ducks?
Can transatlantic convoys survive in a modern wartime environment?
In the cat-and-mouse games between US and Russian submarines, which is better?

8.

”Tiesitkö muuten, että Clancyn Red Storm Rising ja Hunt for the Red October käyttivät nimenomaan lähteenä tätä lautapeliä? Larry Bondilla (lautapelin suunnittelijalla) on itseasiassa co-copyright RSR:iin.”

Jeh, toki, siksi Clancyyn viittasinkin. Ja siksi ne tukialustaistelut Harpoonissa niin mielettömän hienoja ovatkin, kun ne kohdat on Red Stormista niin tarkoin lukemattomat kerrat luettu :)

Himputti sitä Red Storm Rising peliä…
http://www.mobygames.com/game/red-storm-rising
Taas kutittaisi komentaa sukellusvenettä.

9.

Nyt kun meillä on Fallout 3, niin Red Storm Rising on myös meikäläisen tästä wanhasta uusversio-listan ykkösenä.

10.

Harpoonin ensimmäinen osa tuli erittäin tutuksi ja vieläkin yli vuosikymmenen jälkeen muistan selvästi kiperät taistelut islannin hallinnasta ja sen jännityksen, minkä kohti lentävät punaisten merimaaliohjukset aiheuttivat :) Loistava peli ja pitänee tutustua tähänkin jossain vaiheessa.

Kirjaudu sisään

Kommentointi tässä osiossa on sallittu vain rekisteröityneille käyttäjille. Jos sinulla ei vielä ole tunnusta, rekisteröidy käyttäjäksi. Salasana hukassa?

Takaisin ylös