Mass Effect 2 (PC, Xbox 360)
29.1.2010
Tero
Aihealueet: PC, Xbox 360, Seikkailu- ja roolipelit, Toimintapelit, Galleria, Video
Loppuvuodesta 2007 ilmestynyt Mass Effect oli vuoden ja siihen mennessä koko Xbox 360 -konsolin parhaita pelejä. Pikkuvioilta ei vältytty, mutta Biowaren vankalla kokemuksella eeppinen scifitarina yhdistettiin sujuvaan toimintaroolipeliin. Lopputulos oli todella vaikuttava kokemus.
Nyt, yli kaksi vuotta myöhemmin, kauan odotettu jatko-osa on viimein täällä. Paljon on muuttunut, paljon on pysynyt. Millainen onkaan lopputulos? Nostokuvaa vilkaisemalla voi jo päätellä, ettei ainakaan ihan katastrofi.
Mass Effect 2 jatkuu suurin piirtein ensimmäisen osan lopusta. Koska tarina on nojaa vahvasti ensimmäisen osan tapahtumiin, ei sen pohjustaminen ilman pieniä spoilereita ole mahdollista.
Joten varokaa. Spoilausta luvassa:
Kaiken älyllisen tuhoamiseen pyrkivän superrodun invaasio saatiin pysäytettyä edellisessä pelissä, minkä myötä tunnettu galaksi on siirtynyt uuteen, ihmisrodun johtamaan rauhan aikaan.
Ensimmäisen osan sankarin, komentaja Shepardin Normandy-aluksen ja sen uljaan miehistön tehtäväksi on jäänyt harvojen jäljellä olevien Geth-siirtokuntien putsaaminen. Kesken erään harmittomalta vaikuttavan tehtävän Normandy joutuu tuntemattoman vihollisaluksen hyökkäyksen kohteeksi. Miehistöään pelastaessaan Shepard menettää henkensä. Varsinainen peli alkaa kaksi vuotta myöhemmin, kun Shepard herää henkiin ensimmäisestä osasta tutun Cerberus-järjestön tukikohdassa.
Ensimmäisessä osassa epäilyttäviä kokeita tehnyt, lähinnä vihollisen roolissa esittäytynyt pro-ihmiset-järjestö Cerberus on Shepardille varsin epätavallinen liittolainen. Muuttuneessa galaktisessa tilanteessa cerberusit ovat kuitenkin ainoita, jotka uskovat yhä reapereiden uhkaan. Uusi Shepard, uusi miehistö, uusi Normandy, uusi työnantaja. Näillä eväillä lähdetään tutkimaan avaruutta kaukana liittouman turvallisista alueista ja selvittämään hyökkäyksiä syrjäisiin ihmissiirtokuntiin. Kaiken huippuna hyökkäykset tyhjentävät siirtokunnat asukkaista.
Koska Shepardin mukana oleva miehistö koostuu pääosin Cerberuksen jäsenistä tai heidän valitsemistaan ”sopivista” ehdokkaista, on valikoima luonnollisesti astetta mielenkiintoisempi kuin ensimmäisessä osassa. Kirkasotsaisten galaksin puolustajien sijasta Shepardin matkaan liittyy muutaman vanhan tutun lisäksi muun muassa kuolemansairas salamurhaaja, geneettinen ylivertainen super-krogan, mielipuolinen ja sadistinen biootikko sekä ihka aito Geth.
Avaruuden villi länsi
Liittouman hallitseman avaruuden sijasta Mass Effect 2:n päänäyttämönä toimii Terminus Systems, palkkasoturien ja piraattien hallitsema alue jossa ensimmäisessä osassa piipahdettiin vain pikaisesti. Terminus Systemsissä peli on likaista ja vanhat statukset ja liittolaiset pääosin yhtä tyhjän kanssa.
Ensimmäisen pelin päätökset eivät kuitenkaan ole turhia. Jos pelaaja siirtää Mass Effectin pelitallenteen uuteen peliin, ylimääräisten esineiden ja kokemustasojen lisäksi peli myös muuttuu ensimmäisessä Mass Effectissä tehtyjen valintojen mukaan.
Päätösten seuraukset vaihtelevat kurjaa elämäänsä valittavien vanhojen tuttujen tapaamisesta konkreettiseen ongelmanratkaisuun, juonihahmojen reaktioon, välianimaatioihin ja tärkeimmät jopa itse tarinaan. Tapa, jolla peli esittää vanhojen tekojen seuraukset, on kauttaaltaan vakuuttava.
Vaikka pelin voi luonnollisesti aloittaa myös uudella hahmolla, ei tätä voi suositella. Kokemus ei ole ollenkaan samaa luokkaa, ja kun pelin tarina vielä nojaa vahvasti ensimmäiseen osaan, en voisi kuvitellakaan pelaavani tätä ilman ensimmäinen osan läpipeluuta.
Tutkittavan avaruuden lisäksi myös avaruuden tutkiminen on muuttunut. Star Control 2 -henkeä on selkeästi lisätty sillä, että nyt Normandya ohjataan aurinkokunnissa manuaalisesti. Hieman ehkä turhana pointtina Normandylla on myös rajallinen määrä polttoainetta, jota täytyy säännöllisin väliajoin käydä täydentämässä Mass Relayiden lähellä olevilla polttoaine-asemilla. Aurinkokuntien sisällä liikkuminen ei onneksi vie löpöä.
Polttoainerumbaa lukuun ottamatta avaruuden tutkiminen on nyt astetta vaivattomampaa. Peli ei lataa enää joka systeemiin siirryttäessä, vaan galaksissa pystyy liikkumaan ja planeettoja skannaamaan ilman lataustaukoja. Lataustaukoja esiintyy ainoastaan Normandylle palattaessa tai planeetalle siirryttäessä.
Planeettojen tutkiminen itsessään on tehty kaksivaiheisesti. Pitkän päälle yksitoikkoisesta Mako-ajelusta on onneksi luovuttu. Niiden sijaan pelataan planeettojen skannauksen ja loittotehtävien yhteispelillä.
Homma toimii niin, että planeettaa lähestyessä Normandyn tietokone ilmoittaa sekä planeetan mineraalirikkaudet että mahdolliset muut kiinnostavat ilmiöt. Tämän jälkeen planeetan pintaa pääsee tutkimaan tuskallisen hitaasti liikkuvalla skannerilla arvokkaiden mineraalien toivossa. Louhituilla mineraaleilla Normandyn laboratoriossa voi sitten ostaa päivityksiä ryhmän varusteisin tai itse alukseen.
Jos planeetta vaatii skannereita lähempää tarkastelua, kiinnostavien paikkojen lähelle siirrytään kätevästi miehistönkuljetusaluksella. Mitään Mako-rallia ei siis tarvitse suorittaa, vaan Shepard joukkoineen siirtyy suoraan kiinni toimintaan.
Kokonaisuudessaan tutkimusuudistukset toimivat hyvin. Polttoainepelleily on vähän turha juttu, planeettojen mineraaliskannaukset tulee käytännössä rajoitettua mineraalirikkaisiin planeettoihin ja itse skannaaminen on päivitysten jälkeenkin hieman hidasta. Onneksi niiden vastapainona löytyy tiukempaa toimintaa, aikaa vievän ajelun poistaminen ja lataustaukojen vähentyminen ja nopeutuminen. Näin lopputulos on helposti plussan puolella.
Toimintaa ja roolipeliä
Jo ensimmäisen Mass Effectin taistelu oli varsin toimintapainotteista, mutta Mass Effect 2 yrittää selkeästi kosiskella vielä suurempaa toimintapeliyleisöä. Tämä ei ole edes salaisuus, sillä Biowaren heput ovat myöntäneet tämän moneen otteeseen. Miten homma sitten käytännössä on muuttunut?
Ensin itse toiminta. Tähtääminen on sulavampaa, tempo nopeampi ja sekä Shepard, liittolaiset että viholliset kestävät huomattavasti vähemmän vahinkoa. Vahinkojärjestelmä on yksinkertaistettu kilpien ja terveyspisteiden itselatautumisella. Aiemmin ryhmän parantamiseen käytetyt medi-gelit ovat kyllä edelleen kuvioissa, mutta niiden tarve rajoittuu tiimikavereiden henkiin herättämiseen.
Shepardin liittolaiset ovat tällä kertaa astetta hyödyllisempiä. Sen lisäksi että ne ovat persoonina mielenkiintoisempia kuin ensimmäisessä osassa, eivät ne ole enää lähes täydellisiä hiilikopioita olemassa olevista hahmoluokista, vaan jokaisella on omat erikoisominaisuutensa. Ryhmäkaverit kyllä tapattavat itseään edelleen hieman liikaa tiukoissa paikoissa, mutta kaikkea ei voi ilmeisesti saada. Eikä edes aina.
Kaverit osaavat käyttää taitojaan ilman eri käskyä, mikä tekee eri ominaisuuksia omaavien hahmojen käyttämisestä entistä antoisampaa. Toisin kuin ensimmäisessä osassa, jossa fiksuin modus operandi oli ladata ryhmä täyteen rynkkyä heiluttavia mörssäreitä ja jyrätä viholliset silkalla massalla.
Myös pelin inventaariojärjestelmää on yksinkertaistettu. Ja sanalla yksinkertaistettu tarkoitan että poistettu. Ensimmäisessä Mass Effectissä oli hyvin vähän oikeita vikoja, ja niistä yksi oli inventaariojärjestelmä, joka oli kiltisti ja diplomaattisesti sanottuna ns. berberistä.
Kun yhdistettiin rajallinen määrä tilaa, kömpelö inventaariomanagerointi ja jokaisesta loittotehtävästä mukaan tarttuvat noin satakunta TURHAPASKA I -rynnäkkökivääriä ja Kaidanin anustappia, lopputulos oli se että inventaariota sai olla vähän väliä myymässä tai tyhjentämässä omni-geleiksi. Hommaan on Mass Effect 2:ssa otettu ns. Die Endlösung -tyylinen loppuratkaisu, ja koko roska on poistettu kertaheitolla.
Minkäänlaista varsinaista inventaariota ei enää ole. Pelaaja aseistaa ryhmänsä tarjolla olevilla vaihtoehdoilla tehtävien alussa tahi maastosta löytyvillä aseräkeillä ja siinä se. Tämän suurempaa inventaariopelleilyä ei ole. Kaupoista voi ostaa päivityksiä Shepardin haarniskaan ja ryhmän ominaisuuksia tai aseita kehittäviä päivityksiä. Lisää voi tutkia Normandyn laboratoriossa. Vaikka lopputulos kuulostaa ehkä äkkiseltään aika yksinkertaiselta, uusien asepäivitysten etsiminen maastosta ja itse teknologian tutkiminen kyllä tarjoavat tarpeeksi löytämisen riemua.
Inventaarion lisäksi myös pelin kokemuspiste- ja taitojärjestelmää on uudistettu, jälleen pääosin hyvään suuntaan. Kokemuspisteitä kertyy ainoastaan pää- ja sivutehtävien suorittamisesta, ei tapoista, tarvittavan määrän ollessa aina tasan tonni. Turhat taidot, kuten electronics ja dampening, on poistettu suoralta kädeltä. Tietokoneiden salauksien murtaminen hoidetaan parilla yksinkertaisella puzzlepelillä, ja jokaisella hahmolla on vain kourallinen taitoja. Tämä ei haittaa, koska nyt kaikki taidot ovat oikeasti hyödyllisiä. Esimerkiksi sotilaat voivat vaihtaa taitojaan vaikutukseltaan vaihteleviin tai eri kohteisiin paremmin toimiviin. Esimerkiksi adrenaline rush on nyt bullet time -tyylinen hidastusefekti.
Turhien taitojen poistaminen yhdistettynä olemassa olevien käyttökelpoisuuden lisäämiseen on pelkästään hyvä asia. Korkeimmalla tasolla taidoille voi vielä valita kahdesta kehityssuunnasta yhden. Haluaako esimerkiksi liekkiammuksiin aluevaikutuksen, vaiko samat ammukset jokaisen ryhmän jäsenen aseisiin?
Myös yksittäiset asetaidot on poistettu turhina. Hahmot voivat käyttää täydellisesti kaikkia hahmoluokkansa sallimia aseita, ja niistä jokaisella on omat etunsa. Toinen toimii paremmin kilpiä, toinen haarniskaa vastaan. Toiset paremmin läheltä, toiset kaukaa. Ihan niin kuin elokuvissa.
Lopussa kiitos seisoo – asennossa
Vaikka Biowaren yksinkertaistuspuheet, hehkutus ja ylenpalttinen elvistely saivatkin peliä kuin kuuta nousevaa odottaneen allekirjoittaneen loppumetreillä hieman epäilemään firman rahkeiden riittämistä, oli pelko kuitenkin turha. Peliä on kyllä yksinkertaistettu rankalla kädellä, mutta muutokset ovat kauttaaltaan positiivisia. Kovimmat RPG-puristit voivat toki nipottaa esimerkiksi inventaarion totaalisesta poistamisesta. Okei, jonkinlainen kompromissiratkaisu tietty olisi voinut olla mahdollinen, mutta näistä kahdesta ääripäästä Mass Effect 2:n ratkaisu toimii paljon paremmin.
Sujuvamman toiminnan, yleisesti järkevämmän pelimekaniikan, nopeampien latausten ja melkein kaiken muun lisäksi myös ensimmäisessä osassa ihastuttanut Paragon/Renegade-järjestelmä on kehittynyt. Pisteiden määrä vaikuttaa sekä tarjolla oleviin keskustelujen vastausvaihtoehtoihin että vaikuttaa hieman Fable-tyylisesti hahmon ulkonäköön.
Tämän lisäksi uutuutena ovat erityiset paragon- ja renegade-toiminnot. Nämä vasemmalla ja oikealla olkanäppäimellä suoritettavat QTE:t pitävät keskusteluissa varpaillaan, ja esimerkiksi antavat mahdollisuuden pelastaa tulituksen kohteeksi joutuneen sivullisen hengen, keskeyttää liikaa pälpättävä keskustelukumppani tai vaikka vääntää tältä hyvällä hetkellä niskat nurin. Järjestelmää ei hyödynnetä ehkä ihan niin paljon kuin olisi eväitä, mutta on kaiken kaikkiaan hauska lisä jo hyvin toimineeseen keskustelujärjestelmään.
Tätä arvostelua lukiessa on saattanut ehkä saada sellaisen kuvan, että ensimmäinen Mass Effect olisi jotenkin huono peli. Näin ei missään tapauksessa ole. Se on edelleen yksi Xbox 360:n, jopa PC:n parhaita pelejä. Jatko-osa vain todistaa sen, kuinka paljon kätevämmin ja paremmin kaiken voikaan oikein toteuttaa. Ehkä asia on vain nähtävä niin, että roolipeleillä kannuksensa hankkinut Bioware vasta hieman harjoitteli ensimmäisessä osassa uusille urille siirtymistä.
Viimeistään Mass Effect 2:n myötä lopputulos on sen verran sujuva ja mikromanageroinnista siivottu kokonaisuus, että sen luulisi uppoavan myös siihen kansanosaan joka perinteisesti karsastaa roolipelejä. Koska ensimmäisen osan pelaaminen on kakkososasta nauttimisen elinehto, luonnollisesti roolipelikammoiset galaksin valloittajat joutuvat edelleen hieman tinkimään periaatteistaan.
Kaiken kaikkiaan Mass Effect 2 ja koko Mass Effect -sarja on vaikuttavinta science fiction -seikkailua pelialan lähihistoriassa. Jos se jättää jonkun kylmäksi, vika on rehellisesti sanottuna jossain muussa kuin pelisarjassa. Se tarjoaa hyvin kirjoitetun, tunteita herättävän ja pelaajaa haastavan tarinan, josta ei puutu draamaa tai vaikeita päätöksiä. Shepardin Mass Effect 1:n alkuvideossa esittämiä sanoja lainaten ”many difficult decisions lie ahead – none of them easy”.
Tekijä: Bioware
Julkaisija: Electronic Arts
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PC, Xbox 360
Laitevaatimukset: 1,8 GHz tuplaydinprosessori, 1 Gt muistia XP (2 Gt Vista/W7), 256 Mt näytönohjain
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://masseffect.bioware.com
Tero Lehtiniemi
Toinen mielipide
Mass Effect 2 on upea peli. Tämä on tullut esille jo lukemattomissa arvosteluissa, ja olenpa itsekin ehtinyt jo sanomaan sen ääneen, blogatessani dlc-pakettien odottamisen tuskasta. Samalla uusi Massi on kuitenkin myös suoranainen oppikirjaesimerkki siitä, kuinka tehdä onnistunut jatko-osa.
Hyvästä saadaan vielä parempi, jos osataan tunnistaa heikkoudet ja korjata ne. Pelasin itse ensimmäisen Mass Effectin uudestaan läpi juuri ennen jatko-osaan tarttumista, ja esille nousi tukku tuttuja valituksen aiheita. Aivan kammottava inventaariojärjestelmä, tylsät sivutehtävät ja epämääräinen kykyjärjestelmä. ME2 korjaa kaikki nämä viat.
Jos se ei tuo pelikokemukseen mitään lisää, tulee se heittää pois. Tätä ohjenuoraa seuraten tehdyt virtaviivaistukset ovat se viimeinen silaus, joka nostaa ME2:n Biowaren kunnioitettavan historian parhaaksi peliksi. Joku voi väittää, ettei kyse ole enää roolipelistä. Naurettava ajatus, sillä eihän teoksen roolipelimäisyyttä mitata järjestelmän monimutkaisuudella. Oleellisimmassa asemassa on se, kuinka paljon pelaaja ja hänen tekemänsä päätökset vaikuttavat kokemukseen ja pelimaailmaan kokonaisuutena.
Oleellisen tunnistaminen näkyy myös taistelujärjestelmässä. Pelaajan taitoihin nojaavan hiiriohjauksen ja hahmon kyvyistä ammentavan taitojärjestelmän yhdistäminen toimi huonosti esimerkiksi Fallout 3:ssa. Miksi siis yrittää tunkea kuutiota pyöreään aukkoon, kun roolipelielementit voidaan kohdistaa sinne, missä ne eivät pakota pelillisiin kompromisseihin? Lopputulos toimii paljon paremmin kuin väkinäinen yritys luoda hahmosimulaattori, jollaisiksi tietokoneroolipelit helposti mielletään.
Eeppinen tarina vie mukanaan, mutta sellaisia löytyy muistakin peleistä. Itse kiinnitän tällä kertaa huomiota yksityiskohtiin. Hahmoihin ja heidän luonteisiinsa. Käsikirjoitus on tasolla, jolla ei ole mitään hävettävää elokuva tai tv-sarjamuotoisten avaruusoopperasovitusten rinnalla. Maailma elää, koska se on muutakin kuin pelkkä kulissi sankarin seikkailulle. Normandyn miehistöstä välittää, koska he ovat pahvikulissien sijasta aitoja, tuntevia ja ajattelevia olentoja. Keskustelut ovat pelin sydän.
Entistä sujuvampi taisteleminen piilottaa sen seikan, että toinen toistaan seuraavat vihollisaallot saattavat välillä käydä tylsiksi. Pysähdyin useammaksi tunniksi kampaamaan galaksia sivutehtävien toivossa. Toiminnalla ei jää juuri hävettävää pelkkään räiskintään keskittyvien megapelien rinnalla, ei edes ilman päätarinan luomaa kehystä, mutta sivutehtäväsavotan aikana lapsenusko ehti kieltämättä olemaan hetken aikaa koetuksella.
Sivutehtävät ovatkin yhä se osa-alue, johon jää kehitettävää trilogian päätösosan kohdalle. Ne toimivat parhaiten annosteltuna kohtuudella varsinaisen juonipelaamisen sekaan. Enkä minä, kymmenien planeettojen kampaamisen jälkeen, varsinaisesti hurraa resurssinkeräysminipelillekään.
Tämän ajanhetken kuuma peruna, ladattavat lisäsisällöt, jakaa mielipiteitä myös Mass Effectin kohdalla. Osti pelinsä sitten uutena tai käytettynä, ladattavat hahmot kannattaa napata mukaansa siitäkin huolimatta, että maksullisen Kasumin mukana tulevassa tehtävässä ei pelimiehellä pitkään nokka tuhise. Mestarivaras maksoi kuitenkin sijoitetut eurot takaisin päätymällä oman ryhmäni vakiojäseneksi. Hammerhead-tankkiralli sen sijaan jäi turhahkoksi lisäykseksi, joka lähinnä alleviivaa sitä, kuinka hyvä päätös Mako-ajeluiden jättäminen jatko-osan ulkopuolelle oli.
Vaikka kriitikon silmällä onkin löydettävissä pientä korjattavaa sieltä täältä, on kädet kuitenkin pakko nostaa lopulta pystyyn. Mass Effect 2 täyttää kaikki siihen ladatut odotukset, mikä tästä pelistä puhuttaessa on jo melkoinen saavutus. En muista, koska olisin viimeksi virnuillut yhtä onnellisen typertyneenä kuin pelin lopputekstien rullatessa lopulta ruudulla. Komea suoritus, joka lataa trilogian päätösosaa kohtaan kerta kaikkiaan tajuttomat ennakko-odotukset.
Juho Anttila
Lisää upeita pelivideoita eDomen videokanavalta osoitteesta http://www.youtube.com/user/wwweDomenet.
Lisää aiheesta
Mass Effect on pitkästä aikaa peli, joka sai aikaan suorastaan pavlovmaisen kuolausreaktion jo ensimmäisten peliruutujen aikana. Ensimmäinen ”ihan nopea testaaminen” venyi kahdeksantuntiseksi ja päättyi aamuviideltä. Peli naulitsi takamuksen penkkiin tehokkaasti myös jatkossa. Silloin tällöin tökkivä ruudunpäivitys ja tekoälyapureiden satunnaiset mörhöilyt ovat pieniä murheita, kun pääosin toteutus on täyttä timanttia.
Mass Effect on yksinkertaisesti yksi upeimmista roolipeleistä PC:lle, koskaan. Sen laajuus, monimuotoisuus ja tarinan vetovoima vievät mukanaan. Täysin.
Lue myös
Army of Two: The 40th Day (PS3, Xbox 360)
Assassin’s Creed II: Battle of Forli DLC (PC, PS3, Xbox 360)
Divinity 2: Ego Draconis (Xbox 360)
EA Sports Active: More Workouts (Wii)
Mario & Sonic at the Olympic Winter Games (Wii)
Sherlock Holmes vs. Jack the Ripper (PC, Xbox 360)
Tero Lehtiniemi
Kuvagalleria
- 1.
-
Pitää varmaan pc versio hommata.
- 2.
-
Peli on oikeasti hauska vasta vaikeimmalla vaikeusasteella. Kokeilkaa ihmeessä jos alkaa taistelumekaniikan huonous tympäännyttämään helpommilla vaikeusasteilla.
- 3.
-
Vuoden peli tuli jo tammikuussa
- 4.
-
onko tässä avaruusseksiä?
- 5.
-
Ja meikän Mass Effect 2 ei ole vieläkään tullut. Vitun posti.
- 6.
-
Vanhaa ykkösen Shepardia ei heti löytynyt kovolta eikä muistipalikalta vaan vaati ykkösen käynnistämisen ja uuden tallennuksen. Sen jälkeen hahmo löytyi ja siirtyi mukisematta ME2:een. Ehti jo tulla kylmä rinki.
Ihan vaan tiedoksi jos jollakin ilmenee samaa. - 7.
-
boocha, et ole ainoo kenetkä posti failas :[ Uus tilaus menemään lähti tänään parempaa onnee ens viikol sit :)
- 8.
-
Nonnih, nyt sitten pittää ostaa ensin se ensimmäinen ja sitten vasta tämä :(
Toisaalta jos pelit ovat yhtä hyviä kuin on hehkutettu, niin eikai se raha siinä kohdassa ole enään este… - 9.
-
Hyvä arvostelu.. ja pakko kyllä sano et eipä tule mieleen toista peliä joka olisi ikinä koukuttanu näin paljon.. Vois ehkä jo omalla kohdalla puhua parhaasta pelistä mitä ikinä pelannu :)
- 10.
-
Kiitti spoilerivaroituksesta. Eikös tuo yks kuva oo ykkösestä?
- 11.
-
Eiks niitä ekan osan ukkoja voinnut ladata jostain jos se on tullut myytyä??
- 12.
-
Eiks niitä ekan osan ukkoja voinnut ladata jostain jos se on tullut myytyä??
- 13.
-
eDome taas saanut mukavat lahjukset tästä arvostelusta, niin paska peli on että sitä ei kukaan pelaaja voi kenellekkään suositella.
2/10
- 14.
-
Paska peli on paska.
- 15.
-
Skriptattua putkijuoksua yksinkertaiselle yleisölle. Yleisö tuntuu olevan keskimääräistä yksinkertaisempaa, niin uppoaa kuin kirves voihin. Sääli…
- 16.
-
Tuo on kyllä putkijuoksu isolla p:llä, niihän se oli ykkönenkin.. Ei iske ei sitten millään. Regeneroituva hela/armori varmaan taas näitä konsolipelaajia miellyttää kun ei tarvi taitoa olla yhtään pelatessa. Meleko surkea tekele näin old-school pc-pelurin mielestä
- 17.
-
@9
Eikai kenelläkään näin paska pelimaku voi olla, eihän? - 18.
-
Ihan jees elokuvamainen sci-fi räimintä, vaikkakin putkessa juoksenteluahan tämä lähinnä on. Harmi, että roolipeli tämä EI enää ole, oikeastaan millään mittarilla mitattuna, eli ei se ”kansanosa joka perinteisesti karsastaa roolipelejä” edelleenkään pidä roolipeleistä, tämä kun ei ole sellainen..
Kyllähän tätä silti mielellään pelailee, kun tarina, taistelut ja grafiikat on hyvät.
- 19.
-
Samankaltaisissa, kliinisissä avaruushuoneissa juostaan, ja painetaan nappia kun samannäköiset robotit ilmestyvät ruutuun. Henkilö liikkuu kömpelösti, eikä jännityksestä tai seikkailusta ole tietoakaan. Onneksi peli ei sentään ohjaa itseään.
Huonompi homma kun nykyään keskinkertaiset pelit saavat parhaimmat arvostelut.
- 20.
-
On kyllä huono. Ykköstä jakso hetken pelata tätä ei puolta tuntia kauemmin… No perus konsolitavaraa sitte ilmeisesti…. Putkijuoksua avaruudessa. Jes!
- 21.
-
Innolla tässä odotan että saan pelin käsiini… tällä hetkellä kyseinen peli vielä jyväskylässä kaverin pelattavana… ja itse asun kuopiossa ¤kyynel¤ kun ostatin hänellä gamestopista 1€+ kaksi peliä vaihdossa…
Ei uskalla lukea arvostelua… selailla vai… odotukset korkealla.
Oli muuten Kuopion päivärannan citymarketissa jo tiistaina myynnissä =O) - 22.
-
@16 ja 18, Ihme arvostelua niitä ihmisiä kohtaan jotka Mass Effectistä pitävät, tiedoksi ensimmäiselle että olen todella old-school pc peluri. Avaruuspeleistä voin mainita läpäisseeni esim space questit ja starcontrol 2. Ja toiselle sankarille teidoksi että roolipelejä, sekä pöytä että teitokone pelejä olen pelannut koko ikäni. Mass effect 2 ON nimenomaan roolipeli, aika rajatuissa puitteissa tosin. Mutta pelissä päätökset todella vaikuttavat siihen miten peli etenee vaikka päämäärä onkin sama. Tämä peli on nimenomaan niitä varten jotka eivät pidä Oblivionin kaltaisista tekeleistä.
Ei ihan ykkösen veroinen mutta dialogi ja tarina hipovat jälleen täydellisyyttä: 9/10
PS. Älkää hyvät ihmiset alkako heti epäilemään toisten järjenjuoksua tai kokemusta peleistä jossei joku satu tykkäämään esim MW2:kaltaisesta paskasta.
- 23.
-
@22
Minä haukun MW2:sta koska olen cool ja kova jätkä.ME2 on ihan kelpo naputtelua kasuaaleille.
- 24.
-
^ Tuohon olisi voinut vielä lisätä että ainoa scifi universumi joka pääsee laajuudessaan ja kiehtovuudessaan edes lähellä Mass Effectin maailmaan on Wanha kunnon Babylon 5.
- 25.
-
Vähän sapetti tuo lootin poistaminen kokonaan, olisivat vain parantaneet sitä inventaariota eivätkä poistaneet kokonaan. Muutenkin peliä suoraviivaistettu aika paljonkin.
Silti tässä pelissä on minulle sitä tärkeää tunnelmaa, joten ehdoton 9½/10
Innolla odotan ladattavaa sälää ja kolmatta osaa jo. - 26.
-
Ihan asiallisen oloinen peli, joskin toi planeettojen skannaaminen käy pidemmän päälle puuduttavaksi. Onko tässä edes pelin läpäistyä jotain ”hire chinese assistant to scan planets 100 creds/month”-mahdollisuutta vai täytyykö sama rumba käydä aina läpi?
- 27.
-
jaksoin pelaa tunnin sit lähti huuto nettiin. Roolipelaajat saa varmaan fiilistä tästä, tosin fallout oli kyllä kelpo peli mulle muttei tää.
- 28.
-
Jotenkin ahdistavaa tämä yksinkertaistuksen ihannointi joka alkoi Fallout 3:sta (okei, aikaisemmin. En vain tykkää Fallout 3:sta). Mielestäni on todella rasittavaa, että kaikkia pelejä pitää nykyään pystyä pelaamaan sohvalta ja makuulta ohjain kourassa. Ei tarvi opetella mitään. Ei tarvi kuin Äxää rämpyttää ja peli kertoo täsmälleen mitä pitää tehdä.
Arvostelun mukaan jokainen yksinkertaistus on vain hyvä juttu –> parin vuoden päästä huippu-rope on nimeltään Doom 4? Ei tartte ees leveloida hei, saati käyttää inventaariota, kun aseet vaihtuu innovatiivisesti numeronäppäimistä. Lähes joka pelissä on nykyään leveloitavat statsit, joten olisikohan peliarvosteluissa syytä alkaa miettimään, mitä kutsua oikeasti ropeksi ja mitä joksikin muuksi? Ja ei, toimintaroolipeli ei toimi silloin kun yhtälöstä puuttuu jompi kumpi osa ;)
”Viimeistään Mass Effect 2:n myötä lopputulos on sen verran sujuva ja mikromanageroinnista siivottu kokonaisuus, että sen luulisi uppoavan myös siihen kansanosaan joka perinteisesti karsastaa roolipelejä.”
Tuo lause on juuri sellainen mikä on hyvin hyvin väärin. Toisin sanoen, tämä on rope, mutta se ei ookaan rope (vähän kuin heviä mistä myös mutsis diggaa). Jos ns. massat diggailee, niin mitä on silloin sillä ”ropenörde”porukalla diggailtavaa? Monet pelityylille ominaiset asiat ovat juuri niitä, mitkä sen määrittelevät ja kun ne leikataan pois, niin jäljelle jää vain se Doom, jossa saa tehdä valintoja jotka vaikuttavat tarinaan. Onko se sitten sitä roolipelaamista? Valintojen teko. Riippuu. Itse näen ropet juuri monimutkaisina sääntönippuina, joita ne monilta osin ovatkin. Vampiret ja Cyberpunkit. Laseeratkaamme Edomessa termi Video-LARP-game, koska sitä lähempänä nämä nykyiset ropevirittelyt ovat kuin vanhoja paper & pen ropeja.Kovimmat RPG-puristit ja name dropping (Star control 2). Joo onhan tossa pikkasen UFO:kin, kun siinä on alieneita? Kovasti haiskahtaa jo ennakkopuolustelulta.
Jos meno jatkuu näin, niin kauhuskenaariossa 10 vuoden päästä action-pelissä painetaan nappulaa kerran tunnissa ja kaikki vuoropohjaisuuden ystävät ovat kuolleet sukupuuttoon.
Ps. Miksi grafiikkaa ei pahemmin kommentoitu? Niin, ja en epäile etteikö kyseessä olisi hyvä peli (vaan kritiikki kohdistui enimmäkseen näihin arvosteluihin ”rooli”peleistä.), mutta mitä useampia yritetään miellyttää, sitä tasapaksumpi tuotos.
- 29.
-
@28
Kyllä tämä itsellenikin on lähinnä räiskintäpeli, jossa roolipelaamista on lähinnä hahmon persoonan kehitys, ja valintojen seuraamukset.
Mutta tuhat kertaa parempi kuin ensimmäinen osa. Uskomattoman hyvä peli, ehkä parhaita koskaan pelaamiani. Mutta ei statsien kehitysroolipelinä.
- 30.
-
En hirveästi ole ennen tälläisistä peleistä välittänyt (lue: kotorit yms.). Ensimmäistä osaa tästä Mass Effectistä en kokeillut lainkaan, mutta tarvitsee kyllä sanoa, että tämä oli jopa positiivinen yllätys.
Graafisesti todella hieno ja juoni on sellainen jota jaksaa seurata. Miinuksina kuitenkin näin ei-niin-roolipelaajana ovat, että hahmoa pystyy kehittämään aivan liian pieniltä osa-alueilta, sekä kontrollit olivat aluksi todella epäselvät. Dialogit myös välillä pistävät pännimään, kun niitä on joka välissä.
Pari kertaa olen jäänyt myös tekstuureihin ”jumiin”, kun olen koittanut mennä suojaan ja hahmo onkin hypännyt, ja yhtäkkiä olen katonrajassa, enkä pysty tekemään mitään.
Ehkä minä kuitenkin pysyttelen MW2:n ja Bad Company 2 betan parissa, ja pelailen tätä ”silloin kun huvittaa” -periaatteella.
- 31.
-
Ykkös osa oli silkkaa RAUTAA! Juuri tuli vedettyä läpi ja nyt asentamaan 2:sta ja inporttaa 1:sen hahmo!
Rok rok!
- 32.
-
22#
Mitä vittua vingut? Missä kohtaa arvostelin yhtään ketään? ME2 ei todellakaan ole roolipeli, vaan räiskintä. Se, että päätökset vaikuttavat lopputulokseen ei ole mikään roolipelin määritelmä.
- 33.
-
28#
+1
- 34.
- 35.
-
”Se, että päätökset vaikuttavat lopputulokseen ei ole mikään roolipelin määritelmä.”
No mikä sitten on?
- 36.
-
@32 ”Se, että päätökset vaikuttavat lopputulokseen ei ole mikään roolipelin määritelmä.”
Sitähän se justiinsa on, pelaat tietyllä roolilla ja vaikutat siihen maailaan tekemäsi tavoilla!
Se ei tee pelistä roolipeliä jos siinä on ns, ”levelit” ja hahmon kehitys, esim. STALKER, kyllähän sekin on ns, FPS roolipeli missä myös vaikutat maailman menoihin tekemiesi asioiden kautta.
Nimenomaan Mass Effect pelisarjassa on reelipelielementtejä erittäin paljon! Ihmiset kovasti väittävät esim, että Fallout 3 on roolipeli, ja niinhän se on, mutta siinähän on PAAAAAALJON enenmän räiskittävää kuin esmin Mass Effect pelissä. Diablo 2 väitetään roolipeliksi, missä ei ole mitään muuta kuin hack n' slash meininkiä. WOW:ia väitetään massiiviseksi moninpeli roolipeliksi.. no mitäs siinä tehään muuta kuin…..ööö.. grindataan jotain kämäsiä villisikoja, ja yleisesti pelkästään vain lahdataan populaa?
Ei se räiskintä välttämättä poista sitä ”roolipelimaisuutta”. tämä menee roolipelinä ihan siinä missä, esim: Galsurs Gate. (Edetään tarinan mukaan (mass effect:issä voit tosin vaikuttaa siihen), lahdataan ystäväporukan kanssa n.30.000 vastaan tullutta vihulaista, ostetaan tavaraa, kehitetään hahmoa, tutkitaan paikkoja, tehdään tehtäviä ja tapetaan vielä 10.000 mobia lisää).
No vieläkö sanot ettei ole Roolipeli?
- 37.
-
Korjaan ^^^^^^^ Baldurs Gate^^^^
- 38.
-
34: Roolipelin määritelmä. Tämähän on argumenttina varsin avoin ja oikein käyttökelpoinen, kun halutaan ajaa läpi pointti x. Myös pariskunnan sänkypuuhia voi kutsua roolipeleiksi.
Voit pelata Shepardia sellaisena persoonana kuin haluat? No pystyitkö oikeasti? Astua Citadeliin ja pistää kaikki kylmäksi saman tien aka psykoshepard (jos niin olisit halunnut)? Jos nyt oikeasti haluttaisiin pelata sellaista persoonaa kuin haluaisi, niin puheet pitäisi hoitaa parserilla taikka itse puhuen, koska roolipelaamisen ajatushan katoaa, jos sinä et pelaa roolia vaan valitset annetuista vaihtoehdoista, eikö? Eli, onko roolipelaaminen vain valintojen tekemistä? Näyttäisi siltä, että tuolla katsantokannalla yksikään tietokonepeli ei voi olla aito roolipeli kuin vasta joskus vuosien päästä.
Ennen kaikkea, tärkeintä on varsinkin mediassa käyttää termiä, jonka ihmiset ymmärtävät. Asioilla on tietyt nimet ja niitä nimiä olisi syytä käyttää. Lands of lore, Ultimat, Fallout 1 - 2, Arcanum, Dragon Age, Witcher jne. ovat roolipelejä ja sellaisena ne pitäisi ymmärtää. Mutta jos aletaan saivartelemaan ja vääristämään sanojen merkityksiä, äkkiä saadaan roolipelin alle niputettua vaikka Fahrenheit, Heavy Rain, you name it (vertauskuvallisesti musiikkigenren venyttäminen yli äyräidensä). Vaikka kuinka rummuttaisi sitä, mikä on roolipelin määritelmä, niin tietokoneelle se määriteltiin jo aikaa sitten ja ne ratkaisevat kriteerit tuli määriteltyä siinä samalla myös.
- 39.
-
Mikä noista luettelemistasi tekee roolipelejä?
- 40.
-
Se, että ne näyttävät ja tuntuvat tietokoneroolipeleiltä. Niitä ei voi kutsua edes miksikään muuksi. Mass Effect kuuluisi samaan sarjaan, jos siihen lisättäisiin juuri ne elementit mitkä noissa luettelemissani on.
Tärkeimpänä laaja kykypuu ja sen kunnollinen vaikutus, koska tässä kohtaa on juuri se, mikä minua ärsyttää. Jos hahmon kykyjä (nämähän liittyvät suoraan persoonaan sekä hahmon toimintaan) ei määritellä riittävän tarkasti tai ei ollenkaan, hahmon taidot ovat juuri sinun omia taitojasi. Jos roolipelaamisen pointti on pelata erillaisia rooleja, niin eikö ole hiukka rasittavaa, jos jokaisen hahmon taidot ovat sinun taitosi? Osumatarkkuus, ketteryys, mikä vaan. Jos taas voit vetää ne hatusta, niin silloin liikutaan kai jo fantasian puolella eikä roolipelaamisessa.
Heh, olisin ihan tyytyväinen, jos Mass Effectejä (statseilla kun ei tuntunut olevan ainakaan ekassa juuri mitään merkitystä) kutsuttaisiin actionpeleiksi roolipelivaikuttein. Jos aletaan laajentamaan tuohon Miikkan suuntaan, niin roolipelin rajoitukset ja vaatimukset kasvavat lähes eksponentiaalisesti.
Tarkoitus ei ollut kuitenkaan lähteä tähän to rope or not to rope - väittelyyn, vaan lähinnä ilmaista mielipiteeni asiasta ja ruikuttaa yksinkertaistamisesta, joka mielestäni on sekä pelaamisen että tietokoneroolipelien suurin vihollinen.
- 41.
-
Hyvä peli, ehkä paras koskaan pelaamani. Ikävä kyllä aika putkimainen, mutta niinhän nuo nykypelit kaikki näyttävät jo olevan. Jos et nauti pelistä niin ok, se on sinun mielipiteesi. Voit mennä roolipelaan Deer Hunteria :D
- 42.
-
40: Siis roolipeli = laaja kykypuu. Just. Pikkupenskasta saakka kynä- ja paperi -roolipelejä pelanneen silmin tää ”ei o roolipeli kun ei o tämmöstä pelimekaniikkaa”-keskustelu näyttää kyllä pahasti semmosten säätämiseltä, jotka ei ole oikeasti roolipelejä koskaan pelannutkaan. Ei se roolipelimäisyys ollut silloin aikanaan kiinni millään tavalla pelimekaniikasta, miksi sen pitäisi olla sitä tietokoneella?
- 43.
-
Kyllä tästä pelistä tulee mieleen 90 luvun alun ensimmäiset cd levy pelit.
Mieletön määrä välivideoita, muutamalla yksinkertaisella hiiri osoittelu puzzlella höystettynä.
Kyllä on ympyrä sulkeutunut pelien sisällön osalta kun näitä pelejä yksinkertaistetaan konsolien ehdoilla.
Kyllä täytyy vähitellen alkaa itsekkin uskoa että pelit tehdään sohvilla maakaville lobotomia potilaille joille jopa pelien inventaario systeemitkin ovat liikaa.
Tämä peli ei millään mittakaavalla täytä roolipelin ehtoja, pelkkä dialogi vaihtoehdoilla varustettu putkijuoksu elokuva videopeli.
Ainoa mikä tämän mass effect kakkosen pelastaa on pelin upea tarinan kerronta jossa pelaajan päätöksillä on jotakin merkitystä. - 44.
-
Näyttäisi olevan tuolla kaksikin kappaletta Massa ykkösen Pinnacle Stationin kuvia Miksi ????? :D
- 45.
-
”Planeettojen tutkiminen itsessään on tehty kaksivaiheisesti. Pitkän päälle yksitoikkoisesta Mako-ajelusta on onneksi luovuttu. Niiden sijaan pelataan planeettojen skannauksen ja loittotehtävien yhteispelillä.”
Jeps, onhan tuo tunti tunnin jälkeen hiiren ylös-alas-vatvonta paljon mielekkäämpää puuhaa… Eivätkä nuo ME2:n sivutehtävät oikeasti ole juurikaan ME:n vastaavia hehkeämpiä, hieman kiillotetumpia, mutta olennaisesti samanlaisia aivottomia ”mene, tapa kaikki ja paina nappia” räpellyksiä molemmissa.
ME2:ssa itseäni häiritsee eniten se, että kaikki ensimmäisen osan pelilliset elementit, joista suurempia puutteita löytyi, poistettiin tylysti sen sijaan, että niitä olisi oikeasti korjattu. Ensimmäisen osan potentiaalista hukattiin valtavasti tässä ”virtaviivaistamisessa”. Ei kai jalkaakaan kannata amputoida, jos isovarpaasta on kynsi lohjennut?
Ihmettelen myös, miksi grafiikka on jatko-osassa yllättävänkin kehnoa nykypäivän mittapuulla. Tekstuurit paljastuvat läheltä tarkasteltuina häiritsevän epätarkoiksi. Noh, ehkä tuosta on syyttäminen konsoleita.
Myönnän kyllä, että ME2 tekee joitain asioita paremmin kuin edeltäjänsä. Ääninäyttelyn (+ sen ohjauksen), juonen kuljetuksen sekä yleisen fiiliksen suhteen ME2 on selvästi edellä ME:tä. Syytä tietysti ollakin, kun peli on pelkistetty lähinnä interaktiiviseksi elokuvaksi.
- 46.
-
42: ”Siis roolipeli = laaja kykypuu.”
En minä noin sanonut :)”Ei se roolipelimäisyys ollut silloin aikanaan kiinni millään tavalla pelimekaniikasta”
Eli pelasitte ilman sääntöjä? ;) - 47.
-
”Eli pelasitte ilman sääntöjä? ;)”
Ei, vaan sääntöjä oli pelistä riippuen hyvin erilaisia. Joskus määrällisesti hyvin vähän, joskus ne taas kohdistuivat aivan eri asioihin kuin hahmojen ominaisuuksien kuvaamiseen mahdollisimman tarkasti.
Roolipelaaminen tarkoittaa roolipelaamista. Joidenkin pelien mekaniikka ohjaa tietynlaiseen pelaamiseen hyvin tarkasti mallinnetuilla hahmojen ominaisuuksilla, toiset jättävät taas hyvin paljon vastuuta pelaajille itselleen siitä, pelaako itseään vai hahmoaan.
- 48.
-
Muutama tunti tullut pelailtua kyseistä peliä eikä ole kertaakaan tullut hohhoijaa fiilistä paitsi lataustaukojen kohdalla. Suurinta kritiikkiä voin antaa hahmon ohjauksen kömpelyydelle. Samanlaista se tosin oli ME 1:kin. Muuten kaikki on tehty hyvin. Tämä pelihän ei siis ole mikään hc roolipeli kuten eräät ihmiset haluaisivat sen olevan. Eikä tämä ole mikään interaktiivinen elokuva, peltakaapas mgs4 niin voitte saada jotain makua interaktiivisesta elokuvasta. Tämä on minulle viihdyttävä toimintapeli eräillä roolipelin ominaisuuksilla. Suosittelen kaikille jotka pitivät ME1:stä.
- 49.
-
Mä lähen larppaa
- 50.
-
@48 pistä latausajat lyhemmiksi. Murobbsista edelleen lainattua:
”I found ME2's saved game load time suspiciously long given I have it installed on an SSD. Turns out, it's playing that entire 15 second loading video whether it needs the delay or not.
I replaced Mass Effect 2\BioGame\Movies\load_f01.bik with a blank bik file. Loads in about 3-4 seconds now. YMMV depending on your system.”
ja:
”Genius! I too was wondering why it saves so quick but loads so slow. Now I'm loading in 3-4s too.
I didn't know how to create my own blank bik file so I googled and used the ESRB.bik from http://www.tweakguides.com/files/SkipIntro_GRAW2.zip
Oddly, the BF:V blanks didnt work. :s” Näkyvissa kommentit 1-50. Yhteensä 73 kommenttia.
Kommentit
Keskustelut
Facebook