Alustat:
3DS
Kolikkopelit
Konsolit
Laitteet
Linux
Mac
Mobiili
PC
PlayStation 3
PlayStation 4
PlayStation Vita
Retro
Wii
Wii U
Xbox 360
Xbox One

Need for Speed: The Run (PC, PS3, Wii, Xbox 360)

22.12.2011
Miikka

Need for Speed The Run, EA Black Box, EA, Need for Speed

Aihealueet: PC, PlayStation 3, Xbox 360, Wii, Ajopelit, Toimintapelit, Galleria, Moninpelit

Tekijä: EA Black Box
Julkaisija: EA
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PC, PlayStation 3, Wii, Xbox 360
Pelaajia: 1, 2-8 (internetissä)
Pelin kotisivu: http://www.needforspeed.com/therun
Arvostelija: Miikka Lehtonen

Voi Need for Speediä. EA:n megasuositulla pelisarjalla oli vuosia hardcore-pelaajien keskuudessa huono maine. Viime vuonna kehitystiimin vaihto auttoi ja Need for Speed: Hot Pursuit sai niin arvostelijoiden kuin pelaajienkin suosiot osakseen.

Mutta tänä vuonna puikoissa on taas vanha tiimi. Balanssissa ovat siis vanhat huonot tavat ja mielenkiintoisin Need for Speed –peli-idea ikinä. Vaikeaksi menee!

Need for Speedien kohtalon kääntäminen vaati todellakin sen, että Burnout-pelisarjasta tuttu Criterion pistettiin tekemään viime vuotinen Need for Speed: Hot Pursuit. Siinä yhdistyivät vihdoin tiukka pelattavuus, hyvä moninpeli ja suorastaan fantastiset yhteisöominaisuudet.

EA:n välivuosi-suunnitelman mukaisesti tänä vuonna Criterion kuitenkin vetää henkeä ja tekee ihan jotain muuta, joten puikoissa on EA Black Box. Tämä yhdistettynä E3-messuilla esiteltyihin kohtauksiin, joissa pelaaja nousee autostaan juoksemaan poliiseja karkuun quick time eventin muodossa, sai monet jo ennakkoon sangen skeptisiksi. Ja tällä kertaa skeptisyys oli oikea reaktio.

Hihasta kiskottua

On harmi, että Need for Speed: The Run on näinkin keskinkertainen peli, sillä sen perusidea on todella huikea. Pelaaja osallistuu laittomaan Cannonball Run –tyyliseen kisaan, jossa on tarkoitus ajaa turvallisuudesta ja poliiseista piittaamatta Amerikan halki ja pokata iso palkintopotti.

Käytännössä tarkoitus on siis ajaa San Franciscosta New Yorkiin. Tämä tapahtuu 10 pienemmän kisan kautta. Niissä taas pitää tehdä jos jonkinlaista ja ihan hihasta revittyä autopuuhastelua. Taustalla siis tosiaan on tavoite olla ensimmäisenä maalissa kun autot saapuvat New Yorkiin. Kaikkia kilpakumppaneita ei tarvitse konkreettisesti ohittaa ,vaan peli on jaettu erilaisiin välitavoitteisiin, jotka pitää läpäistä, jotta kisa jatkuu.

Välillä pitää etapilla ohittaa tietty määrä vastustajia, toisinaan taas päästä maaliin tietyn aikarajan puitteissa ja niin edelleen. Tavoitteet eivät tietenkään liity mitenkään pelaajan aiempiin omiin puuhailuihin, eli perseelleen mennyttä etappia ei paikata seuraavassa tapahtuvalla tiukemmalla haasteella, vaan tavoitteet joko täyttyvät tai peli loppuu. Niinpä ne tuntuvat hieman keinotekoisilta.

Keinotekoista tai ei, pakkohan se tiimin oli näin toimia, sillä peliin on ollut pakko keksiä jostain muutakin sisältöä kuin Amerikan halki ajaminen loputtomia autoja ohitellen. Se kun tuskin olisi kovin kivaa koko pelin keston ajan. Mutta tämä on vielä nipotusta, eikä outo rytmitys nyt peliä tapa, jos ei pelastakaan.

Samaa voisi sanoa myös niistä ennakkoon pelätyistä quick time eventeistä. Turhiahan ne ovat, mutta eivät mitenkään katastrofaalisen. Ensinnäkin niitä on aika harvaan ja toiseksi ne ovat lyhyitä. Suuremmissa kaupungeissa pelaaja ajaa usein traagisen kolarin, jossa auto menee rusinaksi. Sitten juostaan poliiseja karkuun talojen läpi ja yli uutta ja tehokkaampaa autoa etsien.

Oletettavasti juuri nämä kohtaukset ovat se, mistä Black Boxin pojat puhuvat kun sanovat halunneensa tehdä pelistään ”elokuvamaisen” kokemuksen, mutta heiltä on jäänyt huomaamatta se yksi quick time eventien perustotuus: pelaaja ei niiden aikana ehdi juuri elokuvamaisesta tykityksestä nauttia killittäen silmät kiiluen sitä seuraavaa ruudulle paukahtavaa nappia, jonka missaaminen tarkoittaa game overia. No, ainakin The Runissa nappien kuvat ovat selkeitä, mutta uudistus tuntuu silti vähän turhalta, ellei peliään pelaa yleisön edessä, toki.

Mutta puhutaanpa nyt niistä todellisista ongelmista.

 

 

 

Lisää upeita pelivideoita eDomen videokanavalta osoitteesta http://www.youtube.com/user/wwweDomenet.

 

Hukattu tilaisuus

Jokaisen autopelin tärkein ominaisuus on tietenkin sen ajomalli, ja siinä The Run ajaa pöpelikköön. Autot ovat tyypistä riippuen joko liian kankeita tai aivan liian liukkaita. Eivätkä siis vain minun makuuni, vaan myös pelin vaatimuksia silmälläpitäen.

Ideana kun olisi puikkelehtia liikenteen joukossa tehden tiukkoja väistöjä ja tarkkoja ohjausliikkeitä. Mutta kun ne eivät vain onnistu. Joko autot aliohjautuvat törkeästi ja tuntuvat ajavan siirappitiellä, tai sitten ne luistelevat ja yliohjaavat törkeästi. Hyvää välimallia ei tunnu löytyvän.

Lisäturhautumista tarjoaa se, että The Runin kumilanka on räikeimpiä näkemiäni. Peli siis toisin sanoen pitää keinotekoisesti pelaajan ja tekoälyn autot lähellä toisiaan hidastamalla edessä ajavia ja nopeuttamalla takana tulevia. Erityisen turhauttavaksi tämä menee kohtauksissa, joissa pitää vaikka paeta pelaajan autoa räiskiviä gangstereita, jotka pysyvät raskailla SUV-autoillaan aivan Porschen perspellissä kiinni, vaikka miten yrittäisi kaasutella ja väistellä. Ja sitten kuollaan ja yritetään uudelleen kiroilun saattelemana.

Eipä silti, että tätä riemua kauaa kestäisi, sillä minulla meni The Runin yksinpelin läpäisemiseen reilut kaksi tuntia. Kyllä, kaksi. Ja siinä se yksinpelisisältö sitten olikin, ellet halua jostain syystä grindata aiempia tehtäviä uudelleen parempien aikojen ja tulosten toivossa. Ja itse en todellakaan halunnut, sillä pelin taustalla vaaniva Autolog-sosiaalikeskus osoitti minun olevan kaverilistani ainoa koko peliä pelaava. Se siitä motivaatiosta.

Moninpeli tuntuu olevan sangen perustasoa. Yhdestä kahdeksaan pelaajaa ajaa laitonta katurallia pitkin Amerikan peräteitä. Tarjolla tuntuisi olevan oikopolkuja ja muuta mukavaa, mutta hämmästyttävästi peli päätti vähän väliä, että niitä kohti ajaessani olin poistunut radalta ja palautti minut avuliaasti takaisin muiden perään. Samaa tapahtuu myös yksinpelissä, joten kyse lienee joko minun perustasoisesta ajo-ongelmastani tai pelin viasta. Ärsyttävää, oli mitä oli.

Erot Hot Pursuitiin ovat dramaattisen selkeitä, eivätkä hyvässä mielessä. Viime vuonna Criterion sai autopelien reseptin suunnilleen nappiin. Autot ohjautuivat hyvin, yksinpeli oli sisällöltään hauskaa, moninpeli suorastaan koukuttavaa ja toteutus parasta A-luokkaa. En tosin odottanutkaan Criterionilta vähempää, sillä päteväthän samat kehut myös esimerkiksi Burnout Paradiseen.

Tuleekin väkisin mieleen, että The Run kaatuu juuri tähän vuorovuosi-politiikkaan, jossa eri tiimit kehittävät limittäin pelejä vuorovuosin julkaistavaksi. Veikkaan, että Black Box ei ole päässyt käytännössä hyödyntämään paljoakaan Criterionin hyvistä ideoista, varsinkaan kun peli on koodattu todennäköisesti ihan alusta asti Frostbite 2 –pelimoottoria varten.

No, olivat syyt mitä olivat, lopputulos on selvä: The Run ei ole surkea peli, mutta ei kyllä hyväkään. Pienten ja suurempien ongelmien alla piilee hyvän pelin potentiaali, mutta sitä ei koskaan lunasteta. Parempaa onnea ensi vuotta silmällä pitäen.

 

Katso myös:

 

Lisää aiheesta

Need for Speed The Run -ennakko (PC, PS3, Wii, Xbox 360)

Shift 2 Unleashed (PC, PS3, Xbox 360)

Need For Speed: Hot Pursuit (PC, PS3, Wii, Xbox 360)

Need for Speed: Nitro (Wii)

Need For Speed: Shift (PC, PS3, Xbox 360)

Lue myös

F1 2011 (PC, PS3, Xbox 360)

Fractal: Make Blooms Not War (iOS, Mac, PC)

Lego Harry Potter: Years 5-7 (PC, PS3, Wii, Xbox 360)

Mario Kart 7 (3DS)

Rayman Origins (PS3, Wii, Xbox 360)

Trine 2 (Mac, PC, PS3, Xbox 360)

 

 

Kuvagalleria

Miikka Lehtonen

1.

Missä peukku? Vuoden autopeli ainesta.

2.

Jep, vältä-peukkua olisi voinut paukauttaa.

3.

2 tuntia? Kuinkakohan kauan pelasin underground 2:n singleä tässä pari kuukautta sitten.

4.

Samaa mieltä siitä että tämä on huono NFS verratuna Hot Pursuitiin mutta silti SP olisi pitänyt olla pidempi, itsekkin jo pari kertaa läpäisty, olisin toivonnut about saman mittaista SP kuin Hot Pursuitissa mutta ei, tietokoneella on ainakin yksi selvä juttu konsoleilta peli on rajattu 30fps vaikka onkin Forstbite 2 muuten peli on graafisesti eritäin hieno koneella.

5.

ja siis pelissä on 50 perus skabaa vielä tuon perus The Run pelimoodin lisäksi josta arvostelijat aina unohtavat mainita.

nämä 50 kisaa ovat perinteisen autopelin omaisia yksittäisiä skaboja jossa on rajattu autosarja tai tietty auto ja näissä kisataan perinteisistä pronssi, hopea ja kultamitaleista.

Ne kun hakkaa niin kestoa saa reippaasti lisää peliin. The Run -kampanjamoodi onkin tarkoitettu olemaan lyhyt toimintaleffa.

6.

oho, tulipa käytettyä ”perus” -sanaa monta kertaa :D

7.

Joo eipä ollut kovin kummonen kokemus. Putkijuoksuautopeliks voisin kutsua. Scriptattua eventtiä oli lähes yhtäpaljon kun Codeissa.

Viimesin hyvä arcade-NFS oli Most Wanted. Sen jälkeen on tullu vaan keskinkertasuuksia. Shiftit on ollu mukavan onnistuneita (mitä nyt Shift 2:n ajotuntumaa sai säätää aika kauan ja tehosyöppö peli).

8.

Jos kestää yksinpeli kestää 2 tuntia, taitaa saada parempaa viihdettä katsomalla vaikka joku Fast&Furious- sarjan leffa.

Yhdyn 2:kkoseen, itsekin pelailin NFSU2:sta ainakin 100 tuntia ennekuin meni läpi. Need for Speedeistä on tulossa täysin paskoja nykyään, ainoa hyvä viime aikoina on ollut tämä Hot Pursuit. Shift 2 on aikamoista kuraa, jossa lyödän heti äärettömän kallit autot käteen.

Meinasin harkita tämän ostoa, mutta halusin ensin lukea tästä arvstelun. Kiitos Dome rahojeni säästämisestä.

9.

Ainut syy miksi tämä arvostelu piti lukea oli, kun Plazan etusivun mainoksen mukaan ”The Run kaatui vuorovesipolitiikkaan” ja olisi ollut mielenkiintoista lukea miten politiikalla voidaan vaikuttaa vuorovesiin ja miten se liittyy The Runiin…

Kirjaudu sisään

Kommentointi tässä osiossa on sallittu vain rekisteröityneille käyttäjille. Jos sinulla ei vielä ole tunnusta, rekisteröidy käyttäjäksi. Salasana hukassa?

Takaisin ylös