Ports of Call Deluxe (PC)
22.9.2009
Miikka
Aihealueet: PC, Strategia- ja sotapelit, Moninpelit
Kun minä olin nuori, kaverin Amigalla pelattiin mitä ihmeellisempiä pelejä. Mistä lie puolet niistä kopioiduista korpuista olikaan tullut, mutta yksi legendaarisimmista peleistä oli Ports of Call.
Pelaajat rakentelivat kauppaimperiumejaan ja suunnittelivat laivareittejään tiukassa puukko kurkulla –hengessä. Eipä uskoisi, että moinen peli olisi vedonnut natiaisiin… varsinkaan kun pelin pariin palaa nyt uusintaversion myötä.
Nostalgiapelien parissa pyörimisessä on aina yksi suuri riski. Joskus käy niin ikävästi, että se parin kymmenen vuoden takainen klassikko paljastuukin aika surkeaksi ja rajoittuneeksi mopoksi, jolla ei kauas päristellä.
Näin käy myös Ports of Callin tapauksessa, sillä vaikka miten yritin taantua henkisesti lapsen tasolle (tiedän, matka ei ole pitkä) ja muistella niitä nuoruuden hillittömiä pelihetkiä, saksalaisten uusintaversio klassikosta ei iskenyt.
Mä Kippari-Kalle oon…
Pelin ideana on siis rakentaa maailman muikein kauppaimperiumi ostelemalla laivoja, nakittamalla niille reittejä ja sitten katselemalla kun pienet pisteet suhaavat pitkin valtameriä ja pankkitili painuu väistämättä kohti nollaa.
Periaatteessa idea on hauska ja aiheesta todistetusti saisi aikaan veikeän pelin, mutta kun pirun teutonit ovat toteuttaneet pelin saksalaisen jämerällä pikkutarkkuudella ja huumorintajulla. Jos tykkäät katsella yksityiskohtaisen rakastavasti renderöityjä huutokauppahuoneita ja toimistoja, tässä on oikea peli sinulle. Nysvättävää, säädettävää ja päätettävää riittää, mutta peli muuttuu jo puolen tunnin kohdalla rutiiniksi, joka tuntuu enemmän työltä kuin peliltä.
Välillä peli yrittää piristää loputonta mikromanagerointia heittämällä eteen vaikeita valintoja ja erikoistilanteita. Lähetätkö puhkiruostuneen laivan telakalle ja nielaiset persneton, vai pistätkö paatin vielä merelle? Toisaalla laiva on löytänyt keskeltä valtamerta matalikon ja se pitäisi luovia käsipelillä pois kivien keskeltä. Halutessaan satamaankin saa parkkeerata, joskin tämän voi nakittaa myös luotsin vastuulle.
Ja näin se homma sitten etenee. Mukana on myös historian epäpätevin ja hämmästyttävin yritys, sillä pelistä löytyy tuki 3D-laseille, jollaiset myös toimitetaan pelipaketin mukana. Ongelma on siinä, että joka ikinen pelin ruuduista vaatii omat 3D-asetuksensa, ennen kuin peli näyttää muulta kuin sinipunaiselta 2D:ltä. Kuka hitto jaksaa viettää minuutin säädellen asetuksia aina kun vaihtaa ruutua? No, sainpa ainakin Coraline-sessioita varten viidennet 3D-lasit…
Rime of the Ancient Mariner
Ports of Call ei ole mitenkään lävitse surkea peli. En voi osoittaa mitään yksittäisiä ominaisuuksia ja huudahtaa riemukkaasti löytäneeni todisteet pelin surkeudesta. Se on kaikin puolin pätevä ja onnistuu siinä, mitä se haluaa tehdä. Ongelma onkin vain siinä, että pelin tavoitteet tuskin kiinnostavat tai viihdyttävät kuin kaikkein anaalisimpia ruuvinmittaajia.
Historia on kerran toisensa jälkeen osoittanut että erilaisten bisnesten ja imperiumien virittelystä saa aikaan kiehtovia ja jännittäviä pelejä, joiden parissa palaa yö jos toinenkin. Se olisi tässäkin tapauksessa ollut mahdollista, mutta jonkun pelin kehitystiimissä olisi pitänyt tietää, mikä erottaa pelin kauppalaivaston koulutussimulaatiosta. Nyt kaivan kaapista Amigan ja varmistan, että alkuperäinen oli parempi, eikä minulla ollut oikeasti lapsena näin huono pelimaku.
Tekijä: Rapture Interactive
Julkaisija: Wenderos
Testattu: Windows 7, Intel Core 2 Duo E6600, Radeon HD4870, 4 Gt keskusmuistia
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Windows XP, Pentium 2GHz, 1 Gt keskusmuistia, DirectX 9.0c -yhteensopiva näytönohjain
Pelaajia: 1-8 (samalla koneella)
Pelin kotisivu: http://www.portsofcall-game.de
Miikka Lehtonen
Lue myös
Colin McRae: Dirt 2 (PC, PS3, Xbox 360)
Forklift Truck Simulator 2009 (PC)
Guitar Hero 5 (PS2, PS3, Wii, Xbox 360)
MotorStorm: Arctic Edge (PSP, PS2)
Kuvagalleria
Miikka Lehtonen
- 1.
-
Pöh, se alkuperänen PoC oli ihan tylsä. Houstonista aseita Kalkuttaan ja sitte Kalkutasta jotain takas Houstoniin. Siinä se peli sitte meniki sitä väliä suhatessa. Molemmissa mestoissa helpot satamat jossei ollu hinaajia käytössä ja Houstonista sai halpaa bensaa, eikä matkakaan ollu ihan hirveen pitkä.
- 2.
-
Höpönpöpön, alkuperäinen PoC oli mainiota hubaa! Olin jo unohtanut koko pelin, mutta tämä artikkeli virkisti muistoja. Kiitos <3
- 3.
- 4.
-
Ja kuka hitto katselee Coralinen 3D-versiota muualla kuin teatterissa? Se Bluukan ja dvd:n virityshän on ihan naurettava ja menee vielä leffan hieno väribalanssikin ikkunasta ulos. Tietty jos tykkää päänsärystä niin ehkä sitten :)
- 5.
-
Itse olen huomannut hyvin paljon samanlaista kuviota omista retrokokeiluistani. Lapsuuden ”mahtavat” pelit eivät olekaan enää niin mahtavia ja upeita kuin ne silloin nassikkana oli. Ja onko tuo nyt niin ihmekään? Ei silloin pelaaminen ollut samanlaista ja yhtä laajaa viihdettä kuin se nykyisin on. Ei tiedetty paremmasta. Ei ollut mitään vertailukohtaa. Nykyisin on. Kyllä ne silloin hyviä olivat, mutta eivät kestä aikaa. Jo pelkästään käyttöliittymä on sellainen asia joka on yleensä aivan päin persettä vanhoissa peleissä. Ei niihin silloin ”ennen vanhaan” kiinnittänyt huomiota ku ei ollut parempaakaan. Nykyisin on. En jaksa taistella surkeiden liittymien kanssa kun voi pelailla paremmillakin.
Tosin joitain ikivihreitä vieläkin on (Fallout 2, Warcraft I ja II, Diablo jne.) jotka toimivat nykypäivänäkin uskomattoman hyvin, mutta ei niitä hyviä retropelejä loppujen lopuksi montaa ole.
- 6.
-
Ohan noita vaikka kuinka. Master of orion,orion2, magic (josta jos tulis parannetuilla tekoälyllä ja diplomatialla uusio versio, ostaisin heti). Ufo1, Warlords 1&2 ja jne.
- 7.
-
Aika kultaa muistot? Ennen oli paremmata ja niin edes päin.
Kommentit
Keskustelut
Facebook