Dome

Alustat:
3DS
Kolikkopelit
Konsolit
Laitteet
Linux
Mac
Mobiili
PC
PlayStation 3
PlayStation 4
PlayStation Vita
Retro
Wii
Wii U
Xbox 360
Xbox One

Sacred 2 (PS3, Xbox 360)

22.8.2009
Petteri

Aihealueet: PlayStation 3, Xbox 360, Seikkailu- ja roolipelit, Toimintapelit, Moninpelit

NostokuvaHack ’n slash on ollut konsoleilla lähes kuollut genre PlayStation 2:n Baldur’s Gate - ja Champions of Norrath -pelien jälkeen. Ne harvat kyseisen genren julkaisut ovat olleet lähes poikkeuksetta keskinkertaisia virityksiä, joista ei vain yksinkertaisesti löydy samanlaista imua kuin edellä mainituista.

Nykykonsoleilla ei ole oikeastaan ollut yhtäkään yhtä laadukasta julkaisua kuin edellä mainitut. Siksipä Ascaronin addiktoiva Sacred 2 julkaistaankin hyvään aikaan paikkaamaan kyseistä ongelmaa.

Sacred 2 heittää pelaajan valtavaan maailmaansa ilman sen kummempia selittelyitä, joten alku voi olla pienoista suossa rämpimistä. Ohjekirja kannattaa silmäillä ajatuksen kanssa läpi ennen pelin aloittamista, jos ei halua olla aivan pihalla asioista.

Kun on päässyt edes jossain määrin jyvälle kaikista mahdollisuuksista, seikkailu voi alkaa. Sen aikana tapetaan paljon vihollisia, kerätään niiden jälkeen jättämiä tavaroita ja suoritetaan tehtäviä, joihin liittyy yleensä olennaisena osana vihollisten eliminoiminen.

Turha kierrellä: Sacred 2:n tarina on kehno ja tehtävät toimivat lähinnä tekosyinä jatkuvalle lahtaamiselle ja aarteiden keräämiselle. Peli tekee erinomaisesti sen, minkä takia tämän lajityypin pelit ovat ylipäätänsäkään niin koukuttavia genren faneille. Viholliset tiputtelevat tavaraa paljon ja hahmonkehitys on monipuolista.

Lisäksi se tarjoaa simppelin, mutta hauskan moninpelin. Nettimoninpelin aikana voi esiintyä lagia, jos pelaa kauempana elävien ihmisten kanssa. Suomalaisten kanssa kokemus on kuitenkin sulavampi, joskaan ei täysin ongelmaton.

Sacred 2 on myös siitä erinomainen genrensä edustaja, että se tarjoaa vapaan massiivisen maailman tutkittavaksi, mikä on piristävä poikkeus suoraviivaisempien hengenheimolaisten jälkeen. Pelkästään tehtäviä tekemällä näkee vain murto-osan Ancariasta. Jos noutotehtävät alkavat kyllästyttää, voi lähteä seikkailemaan maailmalle ja uppoutua siihenkin moneksi tunniksi kulkematta kertaakaan jo tutkituilla alueilla.

Tehtävienkin osalta vielä yksi -syndrooma on pahasti voimissaan, vaikka ne eivät olekaan rakenteeltaan kovin monipuolisia. Tehtävien aikana löydetyt aarteet ja niiden läpäisemisestä saadut palkkiot toimivat kuitenkin hyvänä porkkanana niiden suorittamiselle.

Itse taisteleminen on varsin yksinkertaista, mutta hahmonkehitys tuo kokemukseen sen vaatimaa syvyyttä.. Tason noustessa pelaajat saavat pisteitä, joita voi käyttää eri kykyjen parantamiseen. Sacred 2:n hahmonkehityssysteemin kaikkia yksityiskohtia ei ole pakko ymmärtää täydellisesti, jotta peliä voi pelata etenkin kahdella helpoimmalla vaikeustasolla. Sitä haluaville siitä löytyy kuitenkin kiitettävä määrä syvyyttä ja hahmoistaan voi tehdä huomattavasti tehokkaampia sekä todella erilaisia tuhonkylväjiä, kunhan tietää mitä tekee.

Eri mahdollisuuksien ymmärtäminen on tärkeää, jos haluaa edetä lopulta vaikeammille vaikeustasoille hahmollaan. Huonot kykyvalinnat tulevat kummittelemaan viimeistään kultaisen vaikeustason aikana. On liki mahdotonta tehdä tehokasta joka paikan höylää, joten jos haluaa käyttää pisteensä viisaasti, täytyy suunnitella hahmonsa kehittämistä etukäteen.

Taikoja vaatii erilaisiin taitoihin panostamista siinä missä lähitaistelija voi luottaa hyvinkin pelkkään raakaan voimaan ja aseenkäyttökykyihin. Kaikki kuusi hahmoluokkaa ovat hyvin erilaisia jo lähtökohdiltaan ja pelkästään yhden hahmoluokan hahmosta voi tehdä hyvinkin erilaisen eri kykyvalinnoilla.

Sacred 2 on käännös PC-pelistä, mikä asettaa omat haasteensa ohjauksen sovittamisesta peliohjaimelle. Se onnistuu siinä kuitenkin loistavasti. Kontrollit ovat yksinkertaiset, mutta toimivat. Eri napeille voi asettaa eri taikoja, erikoisliikkeitä ja aseita. Niitä käytetään yksinkertaisesti nappia painamalla. Kontrollit on käännetty PC:ltä konsoleille erinomaisesti, jopa niinkin hyvin, että voisi sanoa pelaamisen olevan vaivattomampaa ja siten myös mukavampaa konsoleilla.

Sacred 2:sta seuranneet ovat melko varmasti törmänneet valituksiin pelin bugisuudesta. Ne ovat osaltaan totta, osaltaan liioiteltuja. Se on totta, että peli saattaa kaatua, jonkin tehtävän suorittaminen voi ehkä vaatia pelin uudelleenkäynnistämistä ja hevosen selkään nouseminen voi osoittautua joskus mahdottomaksi. Saattaa, ehkä ja joskus ovat avainsanoja.

Huono-onnisimmat saattavat kohdata noita ongelmia useinkin, mutta allekirjoittaneella peli ei ole jäätynyt sadan tunnin aikana kertaakaan, vain yksi tehtävä jäi hetkellisesti kesken ja hevonenkin on ottanut minut niskuroimatta selkäänsä yksittäistä kertaa lukuun ottamatta. Sacred 2 on siis jossain määrin hiomaton kokonaisuus, muttei epäpelattava. Ongelmia ei ole niin usein, että niiden takia tekisi mieli jättää peli kesken.

Viallista kauneutta

Sacred 2 on audiovisuaalisesti hyvää työtä, muttei täysin moitteeton. Ympäristöistä löytyy tuhottomasti yksityiskohtia ja piristävän poikkeuksellista värikkyyttä kaikkien nykypäivän ruskeanharmaiden pelien joukossa. Lähempi tarkastelu saattaa paljastaa joitain karumpia yksityiskohtia eikä hahmojen animointia voi sanoa erityisen hyväksi. Sacred 2:n maailmaa osaa silti ällistyttää kauneudellaan.

Tätä kaikkea häiritsee ainoastaan ruudunpäivityksen epätasaisuus, jota tapahtuu erityisesti ulkona isoissa kahakoissa sekä suurimmissa ihmis- ja haltiakaupungeissa. Piirtoetäisyyskään ei ole suuri, minkä huomaa lähinnä alamäessä lähiympäristön sumuisuutena ja pop-uppina. Seikkailua säestää hyvä musiikki. Kappaleita ei kuitenkaan ole kuin muutama, joten kannattaa käydä levyhyllyllä, jos omistaa omasta mielestään peliin sopivaa musiikkia.

Sacred 2 tähtää selkeästi tietyn pelaajakunnan miellyttämiseen. Se on erittäin koukuttava, mutta todella perinteinen hack ’n slash, ei sen enempää eikä sen vähempää. Sitä pelatessa ei koe minkäänlaisia maailmaa mullistavia elämyksiä, mutta pelaajan on erittäin helppo uppoutua tutkimaan pelin valtavaa maailmaa ja jumittua useiksi tunneiksi kerrallaan keräämään tukkukaupoittain vihollisten tiputtamaa krääsää.

Jos haluaisi olla ylikriittinen, voisi kritisoida tehtävien yksinkertaista rakennetta ja muutamia muita pienempiä vikoja, mutta totuus on, että Sacred 2 hoitaa sen erinomaisesti mitä sen on haluttukin hoitavan. Se ei välttämättä iske jokaiseen Diablo II -faniin pelien ollessa kuitenkin sen verran erilaisia, mutta genren fanien kannattaa ainakin kokeilla josko Ancarian tutkiminen veisi mennessään.

Pelin PC-versio arvosteltiin marraskuussa 2008: Sacred 2: The Fallen Angel (PC).

 

Tekijä: Ascaron Entertainment

Julkaisija: Deep Silver

Testattu: PlayStation 3

Saatavilla: PC, PlayStation 3, Xbox 360

Pelaajia:  1-2 samalla koneella, 1-4 verkossa

Pelin kotisivu: http://www.sacred2.com/

Petteri Kaakinen

 

 

Toinen mielipide (Xbox 360)

Jos jokin Sacred 2:ssa risoo, niin selkeät PC-juuret. Kaikista yrityksistä huolimatta peliä ei ole saatu toimimaan konsolilla niin napakasti kuin pitäisi. Ensimmäinen ongelma tulee käyttöliittymästä. Monet yksinkertaisemmat pelit selittävät järjestelmänsä juurta jaksain, mutta Sacred 2 heittää pelaajan maailmaan selittelemättä. Ellei manuaalia ole selaillut latausruutujen välillä, on käyttöliittymä alkuun lähes käyttökelvoton. Se ei ole lainkaan intuitiivinen ja pelin aloittamisen jälkeenkin sen kanssa saa tapella monta tuntia.

Toinen selkeä ongelma on kamera, joka ei tunnu olevan ikinä siellä missä pitäisi ja haluaisi. Se on aina joko aivan liian lähellä tai aivan liian kaukana. Vähänkin kansoitetummilla alueilla oman hahmon erottaminen voi olla työn ja tuskan takana. Mitkään pelin asetuksista eivät tunnu korjaavan kameraongelmia.

Käyttöliittymästä pääsee kuitenkin lopulta jyvälle ja hiomattomuuskin lakkaa haittaamasta, kun huomaa tutkittavaa riittävän rutkasti. Pelkästään kartta on jättimäinen, eikä se ota huomioon kaikenlaisia vierailtavia salapaikkoja ja luolastoja.

Sacred 2:n nautinto riippuukin pitkälti siitä, mitä peliltään hakee. Se hoitaa täysin pätevästi paikkansa örmymättönä, mutta mitään syvällisempää siltä on turha odottaa. Jos sen ei anna häiritä,  peli on ainakin vilkaisun arvoinen.

Eric Hartin

 

Lisää aiheesta

Sacred 2: The Fallen Angel (PC)

Toimintaroolipeleistä ja genren kehityksestä kertoo paljonkin se, että puhumme yhä, reilut kahdeksan vuotta myöhemmin, Diablo-klooneista. Jokaisen Uuden, Suuren toimintaroolipelin lähestyessä julkaisuaan genren ystävät pidättävät kollektiivisesti hengitystään ja sitten huokaisevat pettyneinä, kun se uusin tulokas ei ollutkaan Diablo III.

Näin tapahtuu myös tällä kertaa, tosin sillä erotuksella, että Sacred II ei ole edes Diablo II. Se ei ole oikeastaan edes Sacred II, sen verran erilaiselta ja kömpelöltä se tuntuu jopa verrattuna vuosia vanhaan esi-isäänsä.

Lue myös

Trials HD (Xbox 360)

East India Company (PC)

Tales of Monkey Island Episode 2: The Siege of Spinner Cay (PC, Wii)

Shadow Complex (Xbox 360)

 

Petteri Kaakinen

1.

Ihan kiva peli tosiaan, ei mikään mestariteos mutta helposti kaiken tutkimalla ja tehtävät suorittamalla saa sen yli 40 tuntia uppoamaan. Eikä vastenmielisiä pelihetkiä juuri ole sinä aikana.

2.

Kaamea kokemus…. Valitettavasti. Ö-luokan ääninäyttely teki pelaamisesta suorastaan sietämätöntä. Juonta tässä ei tosiaan ollut nimeksikään. Palautin pelin kahden päivän pelaamisen jälkeen, koska en vain kestänyt sitä. Tilalle nappasin Orange Boxin ja Warhawkin. En suosittele Sacred 2 kenellekään jolle on edes jollain lailla tärkeää että peleissä on edes b-luokan tasoinen ääninäyttely ja juoni. Oli tässä kuitenkin jotain hyvääkin. Musiikkiin oli selvästi panostettu. Se vain ei yksinkertaisesti riittänyt minun kohdallani.

3.

pakko yhtyä kakkoseen.
itselläni tämä ”loistoteos” koristaa vieläkin hyllyäni. koitin heti seuraavana päivänä palauttaa mutta myyjä (todellakin tiukkapipoinen rasittava naismyyjä) ei suostunut minkään sortin vaihtokauppaan etc, puhui että ”noku o seriaalit ja nettiaktivointi tehty jo”, en muistaakseni aktivoinut mitään netistä, asensin vain koneelle ja kokeilin… hienoa palvelua tilt kaupoissa.
mutta paskaakin paskempi peli on silti, jos nautit itsesi kidutuksesta ja raivoamisesta suosittelen lämpimästi.

4.

kukaan ei ole koskaan maininnut missään arvostelussa samalla koneella tapahtuvasta 2 pelaajan co-op pelistä. Itse kiinnostuin pelistä vain ja ainoastaan samalla koneella pelattavan moninpelin takia mutta en ole voinut ostaa kun kukaan ei kerro onko sitä vai oliko se markkinointi kikka niinkuin lähes joka pelissä nykypäivänä? Todella alhaista mainostaa ominaisuutta jos sitä ei ole, rupeaa peleissä olemaan samat markkinavoimat kuin tv-shopissa. Jos arvostelia voisi kertoa onko pelissä samalla ruudulla tapahtuva co-op olisin kiitollinen.

5.

Ainakin PC-versio toimi nätisti päivittämisen jälkeen. Mutta tylsä peli kieltämättä.

6.

Eikös tämä peli pyöri 1080p resolla?

7.

Ainakin boxilla on co-op saman ruudun ääressä. Tämän takia lähinnä pelin ostin.

8.

Vältä!

Kommenttia ei voitu lähettää, koska antamissasi tiedoissa oli puutteita tai virheitä.

9.

Ainakin PC versio uusimmalla pätsillä on nauttimisen arvoista pelattavaa. Vieläkään en ole kyllästynyt vaikka on jo about 2000h pelattuna.

10.

Joo, kuten 9. kommentissakin mainittiin, PC:llä patchien jälkeen peli on hyvä, varsinkin suhteessa noin 10 euron hintaan jonka maksoin siitä. Tekemistä tuossa riittää paljon ja kun aina voi lähteä seikkaileen ja suorittamaan pienempiä tehtäviä miten haluaa, niin pelin jopa jaksaa aloittaa useammallakin hahmoluokalla. Mitään yli 40 euroa en pelistä kuitenkaan alkaisi maksamaan.

11.

@2

”Kaamea kokemus, ö-luokan ääninäyttely ja paska juoni”. Ja mitä teet, vaihdat pelin Warhawkiin? xD

Varmaan parani noi epäkohdat.. :D

12.

@12

Parani siinä suhteessa että meininki on ainakin hauskempaa :D Lentokoneella surraaminen varsinkin. Ja Orangeboxin sisällöllä sai nuo molemmat epäkohdat poistettua :D Suosittelen sinullekin ellet ole jo Orangeboxia ja Warhawkia kokeillut ^^

13.

PC-versiota on tullut pelailtua jo pitkään ja pääsin tuota x-looran versiotakin kaverilla kokeilemaan. Kieltämättä ovat erinomaisesti saaneet kontrollit toimimaan, mutta kyllä hiirellä vielä oma etunsa on.

Ja pelin ongelmatkin tuntuvat mitättömiltä, kun hetken koittaa pelata Titan Questia.

14.

@7 kiitos! huomenna hakemaan kaupasta! mahtavaa!

15.

olihan se kiva alussa kaverinkaa, mut se meni siihen ett juokse sinne, juokse tänne… kartassakin mentiin ristiin rastiin, muuten hyvä…

16.

Ps3 -versiosta kokemuksia:
-Yksin pelattuna vähän tylsä ja yksinäistä (ei ole paljoakaan summon hahmoja joista tykkään).
-Ruudunpäivitys ja latailu ainakin tietyissä kaupungeissa.
-Kahdenkin ihmisen co-op:in suurissa taisteluissa ruudunpäivitys voi tippua noin 5fps:ään
+Kaverin kanssa oikein viihdyttävä peli bugeista ja tökkimisestä huolimatta.
+Yllättävän näyttävän näköinen.

Pelintekijät voisivat tietenkin vähän konsoli -versioitakin päivittää ja ehkä ainakin ps3 -versioon lisätä kovalevy asennusta, jotta ei jossain kaupungissa tarvitse ½-ruudun välein ladata :O.

17.

Mo. en oo ennen pelannu tämmösii (kerää kaikki) roolipelejä (paitsi pokemonia) mahtaisiko tää olla järkevä ostos ps 3 melle kun toinen vaihtoehto on uusin ratched ja clanck

Kirjaudu sisään

Kommentointi tässä osiossa on sallittu vain rekisteröityneille käyttäjille. Jos sinulla ei vielä ole tunnusta, rekisteröidy käyttäjäksi. Salasana hukassa?

Takaisin ylös