Alustat:
3DS
Kolikkopelit
Konsolit
Laitteet
Linux
Mac
Mobiili
PC
PlayStation 3
PlayStation 4
PlayStation Vita
Retro
Wii
Wii U
Xbox 360
Xbox One

Shadow Warrior (PC)

22.10.2013
Mats

Shadow Warrior, Flying Wild Hog, Devolver Digital, fps, uudelleenjulkaisut

Aihealueet: PC, Räiskintäpelit, Toimintapelit, Galleria, K18, PlayStation 4, Xbox One

Tekijä: Flying Wild Hog
Julkaisija: Devolver Digital
Testattu: PC (Win 7, Intel i3-2120, 4 Gt muistia, Radeon HD 6770)
Saatavilla: PC
Tulossa: PlayStation 4, Xbox One
Laitevaatimukset: Windows XP tai uudempi, 2,4 GHz Dual Core, 2 Gt muistia, ATI Radeon HD 3870 / Nvidia 8800 GT tai parempi. Suositeltu Win 7, Intel Core 2 Quad 8200 / AMD Phenom X4 9950, 4 Gt muistia, ATI Radeon HD 4890 / Nvidia GeForce GTX 460 tai parempi.
Pelaajia: 1
Muuta: Ladattava peli, hinta Steamissä 34,99 €
Pelin kotisivu: http://flyingwildhog.com/game/shadow-warrior
Arvostelija: Mats Kyyrö


Vuonna 1997 julkaistu klassikkoräiskintä Shadow Warrior oli 3D Realmsin joutsenlaulu Build-pelimoottorille. Se otti vuotta aiemmin julkaistun Duke Nukemin perusideat - räväkän, pop-kulttuurilla höystetyn huumorin, räjähtävän toiminnan ja yksityiskohtaisen kenttäsuunnittelun - ja väänsi kaikki nupit vielä pykälän kohti kaakkoa. Jatkoa saatiin odotella melkein kaksi vuosikymmentä, mutta nyt Shadow Warrior on täällä taas, tällä kertaa Hard Reset -pelistään tunnetun Flying Wild Hogin toimesta.

Vanhojen pelien ja pelisarjojen uudelleenlämmittely on jo pidemmän aikaa ollut alan trendi, joka jakaa syystäkin vahvasti mielipiteitä. Lopputulokset kun vaihtelevat Deus Ex: Human Revolutionin tapaisista merkkiteoksista uuden Syndicaten kaltaiseen kuraan. Ei siis ihme, että monella pelaajalla nousee pala kurkkuun, kun uusi studio ilmoittaa olevansa kehittämässä jatko-osaa tai reboottia. Miksi ne eivät voi vain jättää suosikkipelejäni rauhaan?

Jos olet pelännyt, että uusi Shadow Warrior tahraisi vanhan klassikon maineen, saat kuitenkin huokaista helpotuksesta. Kysymyksessä on muutamista harha-askeleista huolimatta rakkaudella tehty kunnianosoitus menneiden vuosien verikekkereille, jossa hengissä pysytään edelleen ensiapupakkauksilla, ovet aukeavat värillisillä avaimilla ja taskussa kulkee kokonaisen tulijoukkueen asearsenaali. Odotukset ovat siis korkealla ja suunta oikea, mutta riittääkö chi loppuun asti?

Ei sun faijas Wang

Uusi Shadow Warrior ei nimestään ja budjettihinnastaan huolimatta ole pelkkä vanhan klassikon graafinen päivitys, vaan täysiverinen uudelleenvisiointi. Tarina aloitetaan puhtaalta pöydältä. Pelin sankari, Lo Wang, on edelleen Yakuza-pomo Zillan palveluksessa oleva palkkatappaja, mutta tällä kertaa roimasti esikuvaansa nuorempi. Pervon vanhan kung-fu mestarin sijasta one-linereita heittääkin nyt huomattavasti terävämmällä kielellä varustettu räkänokkaninja.

Välittömästi uudelleenlanseraauksen jälkeen heräsi kiivas keskustelu siitä, olisiko pelin aasialaisille stereotyypeille naureskeleva huumori nykypäivälle liian rasistista. Toiset taas pelkäsivät, että liika poliittinen korrektius tappaisi huumorin kokonaan. Tekijät ovat kuitenkin käsitelleet hahmoa hatunnoston arvoisella tavalla. Uusi Wang osaa nauraa aasialaisille stereotyypeille, mutta ei sorru itse olemaan pelkkä karikatyyri. Vitsit vaihtelevat korvia punastuttavan huonoista aina melkein hauskoihin, aivan kuten alkuperäisessäkin.

Tällä kertaa tarina kietoutuu Nobitsura Kage -nimisen taikamiekan ympärille, josta ovat kiinnostuneet Yakuzan lisäksi myös Varjomaailmasta karanneet demonit. Wang kävelee ansaan noutaessaan miekkaa pomolleen ja päätyy henkensä pitimiksi liittoutumaan kavereidensa karkottaman demonin Hojin kanssa. Vaikka tarina on lähinnä tekosyy veriselle ristiretkelle halki Japanin, on se kuitenkin paljon tyhjää parempi. Wangin ja Hojin välinen buddy cop -meininki toimii, ja loppua kohti tarina ottaa yllättävän kypsiäkin askeleita.

I like sword, it’s a personal weapon

Shadow Warrior ei olisi mitään ilman ultraväkivaltaa, ja tällä osa-alueella uusi peli loistaa. Tekijät ovat tällä kertaa panostaneet erityisesti lähitaisteluun. Katana on nyt yksi monipuolisimmista ja tappavimmista aseista, eikä enää pelkkä hätävara ammusten loppuessa. Alussa miekalla voi tehdä joko nopeita tai hitaita iskuja, joista jälkimmäisillä varmistaa, että vastapuolen raajat sinkoavat veriroiskeen säestämänä parketille. Pian mukaan tulevat erilaiset erikoisliikkeet ja loitsut, joita voi ketjuttaa edelleen entistä tuhovoimaisimmiksi komboiksi.

Wangin kimpussa roikkuvat demonit ovat upean näköisiä ja tekoälyltään juuri menoon sopivaa tykinruokaa. Perusviholliset pyrkivät jyräämään pelaajan pelkällä määrällään, kun taas isommilla pahiksilla on omat selkeät roolinsa. Demonipapit esimerkiksi herättävät kuolleita, kun taas valtavat vuorenpeikot pistävät väkeä nurin puoleen katsomatta. Tämä pakottaa pelaajan pysymään valppaana ja priorisoimaan kohteitaan.

Kun meno pääsee kunnolla vauhtiin, on satapäisen demonilauman keskellä huitominen parhaimmillaan kuin veristä balettia. Viholliset leikkautuvat kappaleiksi iskujen suunnan mukaisesti ja verta ja suolenpätkiä suihkuaa komeasti ympäriinsä. Taistelun päätteeksi maisema on kuin teurastamon lattialta, mitä nyt muutama yakuza siellä täällä konttailee etsimässä raajojaan. Koko homma on kuitenkin lyöty niin överiksi, että mistään shokkiarvosta ei voi puhua.

Vihollisten silppuamisesta miekalla on tehty niin hauskaa, että muut aseet jäävät harmillisesti taka-alalle. Arsenaalista löytyvät kuitenkin kaikki genren peruskliseet, aina nelipiippuisesta haulikosta pienoisydinkärkiä ampuvaan raketinheittimeen - demonien irtopäitä ja sydämiä unohtamatta. Pelaajaa ei kiusata millään hernepyssyillä, vaan peruspistoolin virkaa toimittava revolverikin on lähempänä pientä kanuunaa. Tarkat osumat irrottavat päitä ja raajoja, ja harhaluodit saavat kaiken ympäristössä olevan roinan räjähtämään näyttävinä ketjureaktioina.

You got the power!

Harva peli ilmestyy nykyään ilman jonkinlaista hahmonkehitysjärjestelmää, eikä Shadow Warrior ole poikkeus. Wanging taidot on jaettu kahteen kategoriaan: puolet kyvyistä avataan kokemuspisteiden asemaa ajavalla karmalla, jota ansaitaan laittamalla demoneita lihoiksi tyylikkäimmällä mahdollisella tavalla. Loput taas opitaan käyttämällä kenttiin piilotettuja Ki-kristalleja.

Passiiviset taidot parantavat Wangin ominaisuuksia, kuten nopeutta tai kestävyyttä. Mielenkiintoisempia ovat erilaiset miekkatemput ja loitsut, jotka aktivoidaan suuntanäppäinten ja hiiren avulla. Esimerkiksi kaksi näpäytystä vasemmalle ja vasen hiirennappi saa Wangin heittämään miekan kanssa piruetin, kun taas kaksi näpäytystä oikealle ja oikea hiirennappi valmistelee viholliset ilmaan tempaavan stasis-loitsun. Systeemi on erinomainen, koska se mahdollistaa eri aseiden ja taitojen saumattoman yhdistelemisen komboiksi ilman valikoita tai rajoituksia.

Pelissä ei ole erikoistaitoja varten perinteistä mana-systeemiä, vaan loitsuja ja taitoja voi käyttää periaatteessa rajattomasti. Hommalla on kuitenkin kääntöpuolensa. Mitä enemmän samoja taitoja spämmää yhdessä taistelussa, sitä aggressiivisemmaksi viholliset käyvät. Lopulta viholliset antavat kokonaan raivolleen periksi, jolloin myös niiden ulkomuoto ja kyvyt muuttuvat. Tämä tekee taistelusta tasapainoilua riskin ja rangaistuksen välillä, joka pakottaa pelaajan miettimään liikkeitään pelkän nappien hakkaamisen sijasta.

Myös aseita voi parantaa ostamalla niihin lisäosia kentistä löytyvällä rahalla. Perusosat kasvattavat esimerkiksi lipaskokoa tai ammusten tehoa, kun taas kalliimmat päivitykset lisäävät aseisiin kokonaan uusia toimintoja. Rahaa on pelissä kuitenkin päivitysten hintaan nähden niukasti, joten valintojaan kannattaa harkita tarkkaan. Tervetulleena yksityiskohtana viritysosat muuttavat aseita myös kosmeettisesti.

Erilaisia vaihtoehtoja hahmonkehityksen suhteen on niin paljon, että kaikkia ei yksinkertaisesti voi kokeilla yhdellä pelikerralla. Iloisena yllätyksen pelistä löytyykin ensimmäisen läpipeluun jälkeen Ex Mode, joka antaa pelaajan aloittaa pelin alusta kaikkien aiemmin opittujen taitojen ja asepäivitysten kanssa.

Jossain alla kirsikkapuun

Uusi Shadow Warrior siirtää pääpainon reilusti taistelun puolelle, joten kenttäsuunnittelusta on tullut paljon alkuperäistä peliä lineaarisempaa. Tavoitteet eivät missään vaiheessa ole pisteestä A pisteeseen B siirtymistä monimutkaisempia. Joskus kenttiä rytmitetään avaimen- tai vivunmetsästyksellä, mutta vaihtoehtoisten reittien ja kekseliäisyyden puute saa homman helposti tuntumaan teennäiseltä. Peli korostaa vakiona ympäristön aktivoitavat objektit, mutta efekti ei ole aina johdonmukainen. Tämä tarkoittaa, että välillä eteenpäin pääseminen vaatii oikean oven valitsemista umpimähkään kymmenen lukitun seasta, mikä ei kauheasti naurata.

Iloisena yllätyksenä kenttiin on kuitenkin lineaarisuudesta huolimatta piilotettu aimo liuta salaisuuksia, joista osa on pirullisen vaikeita löytää. Vaikka allekirjoittanut nuohosi kentät kuinka tarkkaan, jäi osa salaisuuksista silti aina löytämättä. Vanhaan tyylin salahuoneet ovat ensiapupakkausten ja ammusten lisäksi pullollaan viittauksia elokuviin ja toisiin peleihin. Kaikista parhaiten piilotetut salakäytävät vievät pelaajan kuitenkin konkreettisesti vuoden 1997 maisemiin, rujoine pikseleineen päivineen.

Salaisuuksia etsiessään törmää harmillisen usein pelin nikottelevaan fysiikkamoottoriin. Ongelma johtuu siitä, että välillä pelaajalle annetaan paljonkin vapautta tutkia ympäristöään, kun taas välillä näkymättömät seinät nousevat kaikkialle. Jos kaikki salaisuudet mielii löytää, on jokainen nurkka silti ähkittävä puhki. Valitettavasti pelin fysiikkamoottori tykkää singota näkymättömien seinien tuntumassa kikkailevan pelaajan välillä kentän rajojen ulkopuolelle, mikä johtaa välittömään kuolemaan. Onneksi tallentaminen sentään onnistuu missä ja milloin tahansa.

Graafisesti kentät ovat upeaa katsottavaa, kunhan koneen pellin alta löytyy tarpeeksi paukkuja pelin pyörittämiseen. Seikkailun aikana nähdään niin ikään kirsikankukkien peittämiä temppeliaukioilta ja Varjomaailman jylhiä maisemia, kuin myös niljaisia satamavarastoja ja lähiökortteleitakin. Maisemat ovat värikkäitä ja yksityiskohtaisia, ja erityisesti Varjomaailmaan sijoittuvat tasot ovat mielikuvituksellisella geometriallaan henkeäsalpaavia. Välillä kuitenkin tuntuu, että erilaisilla filttereillä ja valaistusefekteillä on kikkailtu liikaakin. Osa efekteistä on niin ikään optimoitu huonosti, ja ne aiheuttavat tökkimistä kovemmallakin raudalla.

Be proud Mr. Woo

2013 on ollut kaikkiaan hyvä vuosi vanhoille räiskintäpelien ystäville. Pelit kuten Call of Juarez: Gunslinger, Far Cry 3: Blood Dragon ja Rise of the Triad ovat tuoneet männävuosien aivot-narikkaan räiskinnän takaisin pelaamisen eturintamaan, joskin vaihtelevalla menestyksellä.

Uusi Shadow Warrior nousee pikkuvioistaan huolimatta suoraan tuon listan kärkeen. Kysymyksessä ei ole Bioshock Infiniten tyylinen taidepläjäys, tai Metron tapaan joka huokosestaan tunnelmaa tihkuva seikkailu, vaan puhtaalla anarkialla juhliva verinen vuoristorata - ja siinä peli todella onnistuu. Pelkän räiskinnän mittapuulla on kysymyksessä ehdottomasti yksi vuoden huippujulkaisuista.

Vaikka kysymyksessä on monella tapaa eri seikkailu kuin vuonna 1997, on Flying Wild Hog kuitenkin tavoittanut alkuperäisen pelin sielun. Alusta loppuun näkee, että tekijät ovat ymmärtäneet ja arvostaneet lähdemateriaaliaan. Harvasta uudelleenvisioinnista voi rehellisesti sanoa samaa.

 

Shadow Warrior (1997)

3D Realms julkaisi Duke Nukem 3D:n suurmenestyksen jälkeen toisen Ken Silvermanin Build-pelimoottoriin perustuvan pelinsä. Shadow Warriorin sankari oli entinen Yakuzan kovanaama Lo Wang, jonka rikkonainen englanti ja kaksimieliset heitot aiheuttivat hörönaurua monien teinivuosina. Fu Manchu -viiksineen demoneja teloittava Wang oli sekoitus Hong Kong -toimintaleffojen sankareita, pippelivitsejä ja länsimaalaisen näkövinkkelin läpi suodatettuja stereotyyppejä aasialaisesta kulttuurista.

Vaikka aikaa Duken julkaisusta oli kulunut vain vuosi, Shadow Warrior oli pelimekaniikan suhteen iso harppaus. Japanin urbaaneihin maisemiin ja temppeleihin sijoittuvat kentät olivat entistä suurempia ja kekseliäämpiä. Uutena ominaisuutena pelaaja pystyi ajamaan ajoneuvoilla, joihin lukeutuivat muun muassa panssarivaunu, kauko-ohjattava auto ja kiinalainen jolla.

Myös arsenaali oli kekseliäs: akimbo-konepistoolit, vihollisiin tarttuva sticky-kranaatti, myrkkykaasukanisteri, maahan kylvettävät korpinjalat, pienoisydinase ja Arskan Eraser-leffasta nyysitty railgun ovat siitä vain pieni esimerkki. Shadow Warrior oli lisäksi yksi ensimmäisiä räiskintöjä, jossa useimmista aseista löytyi kaksi tai jopa kolme tulimoodia.

Vaikka peli oli monessa suhteessa aikaansa edellä, se oli moottorinsa puolesta vanhentunut heti ilmestyessään. Quake oli jo vuotta aiemmin tuonut FPS-pelit todellisen 3D:n aikakaudelle, ja vain muutama kuukausi Shadow Warriorin jälkeen ilmestynyt Quake 2 sai Build-moottorin näyttämään auttamattoman alkeelliselta. Lo Wang ei odotuksista huolimatta koskaan saavuttanut Duken kaltaista suosiota, mutta on silti jäänyt lämpimänä muistona monen pelaajan mieleen.

Jos peli jäi aikanaan kokematta, tai muuten vain tekee mieli verestää muistoja, Devolver Digital on julkaissut alkuperäisen Shadow Warriorin kokonaan ilmaiseksi Steamissa. Mitä siis vielä odotat? Banzai!

Lisätietoja: http://store.steampowered.com/app/238070/

 

Lue myös

Arma III (PC)

Chainsaw Warrior (Android, iOS, PC)

Cognition: An Erica Reed Thriller - Episode 4: The Cain Killer (Mac, PC)

Fables: The Wolf Among Us Episode 1: Faith (Mac, PC, PS3, Xbox 360)

Jojo’s Bizarre Adventure HD (PS3, Xbox 360)

Killer is Dead (PS3, Xbox 360)

Legend of Zelda: The Wind Waker HD (Wii U)

Payday 2 (PC,PS3, Xbox 360)

 

 

Kuvagalleria

Mats Kyyrö

1.

Ainoa mikä näissä rebooteissa aina häiritsee on tuo nimeämiskäytäntö. Sekottaa vaan turhaan kun lyödään uudelle pelille sama nimi.

2.

Syndicate EI ollut kuraa :) Eipä minulla oikein muuta lisättävää. Yksi aliarvostetuimpia peliä vuosiin. Toki, oli putkijuoksu ja räiskintä. Mutta äänimaailma, tunnelma, ja yleinen fiilis oli vaan niin kohdallaan että itse pidin siitä todella paljon. Ei, ei se ollut alkuperäisen syndicaten tyylinen. Sitä en odottanutkaan.

Kirjaudu sisään

Kommentointi tässä osiossa on sallittu vain rekisteröityneille käyttäjille. Jos sinulla ei vielä ole tunnusta, rekisteröidy käyttäjäksi. Salasana hukassa?

Takaisin ylös