Aihealueet: PlayStation 2, Urheilupelit

Parin vuoden takainen Top Spin oli Xboxin parhaita urheilupelejä ja paras tennispeli heti legendaarisen Virtua Tenniksen jälkeen. Pelaajat joutuivat odottamaan PlayStation 2 -versiota pitkään ja hartaasti, eikä valitettavasti voi sanoa, että peli olisi odotuksen arvoinen.

Top Spin loisti aikanaan yksinkertaisella, mutta silti realistisella pelattavuudellaan ja mainiolla uratilallaan. Kumpikin mukava ominaisuus löytyy sellaisenaan kauan odotetusta käännöksestä, mutta hieman oudosti kahden vuoden käännösaika ei ole lisännyt peliin juuri mitään ominaisuuksia.

Uhkapeliä tenniskentällä

Top Spinin erinomainen lyöntisysteemi perustui eräänlaiseen uhkapeliin. Normaalien lyöntien lisäksi pelaaja pystyi hyödyntämään tavallista voimakkaampia lyöntejä, jotka kuitenkin vaativat täydellisen tarkkaa ajoitusta pysyäkseen kentän rajojen sisäpuolella. Todelliset mestarit saivat näin yliotteen sattumanvaraisesti nappeja rämpyttävistä aloittelijoista. Onnistumistodennäköisyyttä voi kasvattaa parantamalla pelaajansa fiilistä hyvällä pelillä ja tiukkojen tilanteiden kääntämisellä edukseen.

Tennistaitojaan voi hyödyntää mukavan kattavissa pelitiloissa. Peruskauran lisäksi Top Spin sisältää jo mainitun, mainion uratilan ja tennispeleille harvinaisesti nettipelimahdollisuuden. Uratila ei sinänsä sisällä suuria yllätyksiä. Pelaaja luo oman tennistähtensä, jolle voi myös lisätä oman pärstänsä, mikäli omistaa EyeToyn. Tämän jälkeen edessä on turnauksia, harjoituksia ja sponsorisopimusten haalimisia erilaisten minipelien muodossa. Sponsorisopimukset tuovat tennistähdelle paitsi rahaa, myös virallista päällepantavaa.

Tiellä tennismaailman huipulle kohdataan geneeristen tennispelurien lisäksi tusinan verran aitoja huippupelaajia niin kaksin- kuin nelinpelissäkin. Kaikki aidot tähdet näyttävät suunnilleen oikeilta, mutta eivät välttämättä aina pelaa aivan kuin esikuvansa.

Vaatimaton käännös

Kun muistaa, että Top Spin kesti kaksi vuotta kääntyä Xboxilta PlayStation 2:lle, olisi peliltä odottanut jotain muutakin uutta kuin kömpelön EyeToy-tuen. Lisäksi peli ei ole kehittynyt teknisesti pätkääkään, vaan näyttää itseasiassa vaatimattomammalta kuin alkuperäinen versio. Ottaen huomioon God of Warin kaltaisten pelien graafisen loiston, ei syynä voi olla kuin laiska käännöstyö.

Se tärkein, eli pelattavuus on kuitenkin yhtä addiktiivista kuin ennenkin. Kontrollit tuntuvat hyviltä ja uratila vie mukanaan yhtä tehokkaasti kuin pari vuotta ennenkin. Peliltä olisi silti toivonut jotain uutta, mikä olisi antanut jo aiemmin pelin ostaneille syyn harkita uudelleenostoa. Xbox 360:n Top Spin 2 on jo tuloillaan ja on se versio pelistä, jota Xbox-veteraanien kannattaa odottaa. Aiemmin pelin missanneille PlayStation 2 -pelaajille alkuperäinen Top Spin tarjoaa myös todella viihdyttävän tenniskokemuksen.

Miikka Lehtonen