Virtua Fighter 5 (PS3, 360)
15.5.2008
Eric
Aihealueet: PlayStation 3, Xbox 360
Virtua Fighter on yksi niistä pelisarjoista, joiden voimalla Sega jyräsi muinoin. Kun Segan konsolit kuolivat jäi Virtua Fighter kuitenkin henkiin, eikä sarjan viides osa ei juuri poikkea perinteistä.
Vaikka VF5 ehdittiin julkaista PS3:lle jo aiemmin, saavat Xbox 360 -pelaajat hiotumman version, jonka merkittävimpiä uudistuksia on nettipeli.

Tappelua
Kyllä, VF5 käyttää vieläkin sitä vanhaa totuttua kolmen napin ohjaustapaa. Suunnat, lyönti, potku, torjunta. Siinä se. Yksinkertaisten kontrollien varaan on kuitenkin rakennettu erittäin syvällinen tappelupeli, jonka opetteluun menee kuukausia – jopa vuosia.
Hahmoja on 17 ja kaikki ovat mukavan erilaisia. Löytyy isoa körilästä, heiveröisempää tyttöä ja tyttöpoikaa. Kaikilla on perusliikkeet, jotka tulevat samoista paikoista, joten nappeja ei tarvitse opetella joka hahmolle alusta. Perusasiat käsittävä pelaaja pystyy saamaan vauriota aikaan Jeffryn tapaisella mörssärillä, vaikka sitä ennen olisi pelannut vain heiveröistä Aoita.

Skitsotappelua
Virtua Fighter 5 kärsii pahasta jakomielitaudista. Jos taistelumekaniikka on syvällisin mitä tappelupeleistä löytyy, niin tekoäly on tyhmintä. Tekoälyä vastaan ei yksinkertaisesti opi muuta kuin sen, että satunnaisesti nappeja hakkaamalla kaatuu kovinkin vastustaja. Karu totuus napin rämppäyksen tehottomuudesta tulee vasta sitten, kun erehtyy pelaamaan muita ihmisiä vastaan.
Jos haluaa taistella moninpelinä, niin peli vaatii aikaa: aikaa opetella comboja, aikaa oppia eri tilanteita ja aikaa yksinkertaisesti oppia mitä tehdä ja milloin. Siksi onkin harmittavaa, että tekoäly ei edes viitsi pistää hanttiin. Olisikin hyvä, jos sitä vastaan opitut taidot olisivat edes jotenkin sovellettavissa ihmispelaajiakin vastaan.
Nykyisellään yksinpeli jää tylsäksi vaatekappaleiden grindailuksi. Onneksi sen skippaamalla ei missaa mitään: mitään hahmoja tai kenttiä ei tarvitse avata, sillä kaikki tarpeellinen on auki jo peliä aloittaessa.

Verkkotappelua
Xbox 360:n Virtua Fighterin suurin uudistus on ehdottomasti verkkopelin lisäys. Se on myös tarpeen, sillä tekoäly ei vakuuta eikä kavereita aina löydy pelihalujen iskiessä. Nettipeli on kuitenkin kummallisin yhdistelmä toimivaa ja ongelmaista, mitä vastaan on tullut vähään aikaan. Varsinaiset nettipelit toimivat useimmiten ongelmitta, mutta ongelmia tulee peliin pääsemisestä ja poislähdöstä.
Virtua Fighter 5 haluaa pakottaa pelaajan pelaamaan vain yhtä hahmoa. Tämän näkee siitä, että hahmoa vaihtaessaan joutuu joka kerta poistumaan nettipelivalikosta uuden hahmon valitakseen. Tämä ei haittaa vain yhtä hahmoa pelatessaan, mutta halutessasi kokeilla eri hahmoja on luvassa tarpeetonta valikkorumbaa.
Toisekseen pelihakujärjestelmä mättää pahanpäiväisesti. Välillä pelaaja joutuu odottamaan minuutteja eikä peli löydä matsin matsia. Seuraavalla hetkellä peli saattaakin löytää kymmenen matsattavaa henkilöä, mutta kenenkään peliin ei pääse. Lopulta vaihtoehdoksi jää oman pelin luominen ja silkka odottaminen. Jos linjalla ei ole kutsuttavia kavereita voi odottelu olla pitkäkin. Ai niin, ja revansseja ei pelata kuin kaverilistalla olevia vastaan. Mitä ihmettä?

Hiomatonta tappelua
Virtua Fighter 5 on yksinkertaisesti hienoimman näköinen tappelupeli tähän mennessä. Värikkäät taustat ja välillä lähes aidon näköiset hahmot saavat välillä unohtamaan, että kyseessä on peli eikä oikea tappelu. Valitettavasti äänet eivät ole aivan samalla tasolla, sillä mättämisäänet ovat ohuehkoja ja musiikit mitään sanomatonta tilutusta.
On kummallista kuinka itse peli on hiottu huippunsa, mutta sen valikot ovat niin kammottavat, että ne vaikuttavat jo itse pelinkin mielekkyyteen. Miten moinen on edes mahdollista? Selvää kuitenkin on, että Virtua Fighter 5 ei ole kaverittomien eikä kiireellisten peli. Se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä sekä pelaajalta että hänen kavereiltaan. Muutoin luvassa on tylsää harjoitusnukkea vastaan kamppailua tai kärsimyksiä netin kautta.
Lisää kuvia kuvagalleriassa.
Tekijä: Sega-AM2
Julkaisija: Sega
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PlayStation 3, Xbox 360
Pelaajia: 1-2
Pelin kotisivu: http://www.sega.com/gamesite/vf5/phase2/
Lisää aiheesta
PlayStation 3:n julkaisupelit testissä osa 1
VF5 360:lle päivittyi - enemmän variaatioita pöksyihin
Lue lisää eDomesta
Advance Wars: Dark Conflict (DS)
Age of Conan: Hyborian Adventures -ennakko (PC)
Battlefield: Bad Company osa 4: peliäänet haastavat leffaäänet
Dynasty Warriors: Gundam (PS2, PS3, 360)
Fable 2 osa 1 - Peter Molyneux jatkaa seikkailupelien uudistamista
Grand Theft Auto IV (PS3, 360)
Sacred2 Fallen Angel osa 2 - mukana myös moninpelattava yksinpeli
Spiderwick Chronicles (PC, PS2, Wii, 360)
Viking: Battle for Asgard (PS3, 360)
Eric Hartin
Kuvagalleria
- 1.
-
Harmi että Xbox ohjaimen D-pad tappaa koko pelin ='( ellei sitten halua maksaa arcade stickistä erikseen $$$$.
Hardcore tappelupeli.
- 2.
-
Pelikavereita ja korkeampaa tappelupelikulttuuria osoitteesta http://www.arctic-charge.com/.
- 3.
-
Demon perusteella kehuttu grafiikka tuntui muoviselta; ikäänkuin hahmot olisivat heidän liikkeitään hidastavan kiiltävän muovikelmun sisällä. Kentät eivät DoAn laajuutta ja yksinkertaisesti hauskuutta vastanneet, tappelusysteemikin on tylsä verrattuna DoAan liikeratojenopetteluhelvettiin minkä masterointi parillakin hahmolla vaatii hermoja, hermoja ja hermoja. En ole Doa fani mutta hiottua suunnittelua on kahdenlaista: hauskaa ja Virtual Fighter. Valitsisin hauskemman. Tekoäly jää VFssa jopa muinaisen Mortal Kombat 2 nyrkin alle. Olettaisi nyt että kallis uutuuspeli tarjoaa kilpailijoitaan vastaan edes siedettävää viihdettä yksinpelin puolelta. Ehkä pc-pelaajana on tottunut vaatimaan liikaa?
Pelimies odottaa tulevaa dragonballia, kamehameha!








































Kommentit
Keskustelut
Facebook