Plaza

Dome

Biowarepulma

26.3.2010
Juho

eDomen blogi, Kolumnit

Bioware on firma, joka pettää todella harvoin, jos silloinkaan. Puljun uudemman tuotannon äärellä ei voi kuin nöyrtyä nostamaan hatun päästään ja kumartamaan syvään. Mass Effect oli huikea, Dragon Age: Origins vei sydämeni tyystin ja Shepardin saagan keskimmäinen osa on ollut odotuslistan kärjessä jo ensimmäisen episodin lopputekstien näkemisestä lähtien.

Mass Effect 2 myös on juuri sitä, mitä olin odottanut, ja vielä paljon enemmän. Loppuunsa hiottu, upeasti kirjoitettu teos joka imaisee mukaansa vastustamattomasti alusta saakka. Olen pelannut pelistä tätä kirjoittaessani noin puolet, enkä pysty viemään tarinaa loppuun, vaikka kuinka tekisi mieli.

Syynä eivät ole bugit, joita pelistä löytyy kiitettävän vähän. En ole myöskään pettynyt yhteenkään teoksen osa-alueista. Kaikki, mitä olen ehtinyt kokemaan, on silkkaa rautaa. Mutta en voi edetä kohti loppuratkaisua, jos kokemuksestani puuttuu palasia.

Minulla ei ole juurikaan pahaa sanottavaa ladattavista lisäsisällöistä. On kiva saada uutta pelattavaa hyvään peliin ja ymmärrän myös logiikan uusien pelien mukana saatavan ”ilmaisen lisäsisällön” takana. Siitäkin huolimatta, että asennuksen yhteydessä syötettävä koodimäärä oli Mass Effect 2:kin kohdalla jo lähellä naurettavaa.

En olisi silti tahtonut edes kuulla mestarivaras Kasumista. Tietämättömyys tuo autuuden, olisin voinut hyvillä mielin läpäistä pelin heti Hammerhead-paketin ilmestymisen jälkeen, mutta nyt minut on pakotettu odottamaan Kasumin saapumista koneelleni. Muuten tunne siitä, että seikkailuni ei ole täydellinen, kalvaa minua kokemuksen loppuun asti.

Toki lisäsisällön pariin voisi palata myöhemmin, onnistuuhan se Dragon Age: Originsissakin. Return to Ostagar myöhästyi PC:llä niin pahasti, että suurin osa, minä mukaan luettuna ehti pelaamaan pääpelin läpi ennen pikkulaajennuksen valmistumista. Korkkasin itse hiljattain pelin uuden lisälevyn, Awakeningin, ja päätin valmistautua uuteen seikkailuun roikkumaan jääneen Ostagarin parissa.

Pettymyshän siitä seurasi. Kun suuri saaga on viety eeppiseen, emotionaalisesti tyydyttävään loppuunsa asti, tuntuu paluu ajassa taaksepäin aikaan ennen jyrähdystä laimealta. Keskellä ensimmäistä läpipeluukertaa Return to Ostagar olisi ollut kiva pieni sivutehtävä. Nyt se taantui vasemmalla kädellä läpäistäväksi pakkopullaksi.

Kun puhutaan sen tason pelikokemuksista, mitä Bioware tarjoaa, tahdon herkkuni täydellisenä. Julkaiskaa lisätehtäviä, laajentakaa pelejä Awakeningin kaltaisilla uusilla tarinoilla, tuottakaa lisää pikkurahalla tehtäviä asusteita. Jatkan mieluusti siitä, mihin tarina jää enkä nyrpistele nenääni, jos pääsen tutustumaan tapahtumiin ennen pääjuonen alkua.

Mutta voi, antakaa minun säilyttää edes illuusio siitä, että sankarini matka on eheä tarinan alusta sen loppuun saakka. Älkää lisätkö enää palasia jo valmiin palapelin keskelle, kun laidoistakin on varaa laajentaa.

Juho Anttila

1.

meh, ei kovin erikoinen peli ollut. gta IV säväytti enemmän.

2.

DLC:t voisi heittää syvimpään helvettiin. Huonoin keksintö ikinä :/
Vanhoina hyvinä aikoina myytiin vielä kokonaisia pelejä, eikä jätetty irrallisia paloja erikseen myytäväksi.

3.

Vähän ylellinen ongelma, mutta varsin todellinen. Tällä hetkellä myös oma toinen läpipeluu seisoo Kasumia odotellessa. On aivan totta, etteivät irraliset tehtävät tunnu enää elävän pelin maailmassa, jos nämä suoritetaan sen läpäisyn jälkeen. Sen sijaan tämä tuntuu kuivalta ja irralliselta, ja jättää haikean tunteen varsinaisen kampanjan peluuaikoihin.

4.

Dlc on kyllä pirullinen keksintö.
Tuo Final fantasy XII:n luojakin päästi suustaan ettei pelien tarvitse olla valmiita julkaistaessa kun lisäsisältöä voi julkaista dlc:nä

5.

2, 4: Ei DLC:ssä ole mitään vikaa, päinvastoin. Sen sijaan pelin keskeltä puuttuvissa palasissa sitä vikaa riittää. Nämä ovat nykyään vain harmillisen usein sama asia.

6.

Kyllä DLC:ssä on nimenomaan vikaa. Se on tehnyt lisäosista massatuotettua roskaa. Kun lisäosat toimitettiin levyllä kaupassa, ne olivat toisinaan ihan ostamisen arvoisia. DLC-lisärit ovat pelkkää turhaa rahastusta tyyliin yksi tehtävä. Silti paketit ovat järkyttävän suuria, ilmeisesti siihen yhteen tehtävään on pakko saada ukoille uudet vuorosanat ja miksei vielä videokin tai kaksi, vähät siitä jos lataaminen kestää kaksi kertaa kauemmin kuin läpi pelaaminen. Ja tietysti tämä kaikki paljastuu vain netistä läpipeluuohjeen hakemalla, ostettaessa moista ei kukaan mainitse.

Puhumattakaan niistä kaikista vitosen t-paidoista sun muista naurettavuuksista mitä ei kymmenen vuotta sitten olisi kehdattu jakaa ilmaiseksikaan muuta kuin The Simssiin.

Overlord: raising hell on ainoa ladattava lisäosa jonka olen ostamisen arvoiseksi todennut, noin kokeilumielessä. Mutta ei sekään sen 15 euron pistekortin arvoinen ollut, varsinkaan kun olin maksanut pelistäkin käytettynä vain 15 euroa ja sitä sai pelata rämpyttämättä koodeja ja odottamatta latauksia. Olisin kyllä mieluummin ostanut sen pistekortin sijaan levyn.

7.

Täytyy yhtyä ylempään kirjoitajaan. ennenvanhaan lisärit olivat lisäreitä ja niissä oli kunnolla pelattavaa. Nyt suurinosa on jotain puolentunnin rymistelyä ja hintalaatu-suhde on huomattavasti heikompi kuin ennenvanhaan. Ainoat aidoilta lisäreiltä tuntuneet lataukset olivat Oblivionin Shivering Isles ja GTA:n lisäpaketit. Muut ovat turhaa rahastusta.

Palauttaisivat edes sen expansion pack-sanan takaisin käyttöön näille kunnon lisäreille, eivätkä niputa niitä niiden mokomien DLC-huonouksien joukkoon.

8.

7. Julkaistaanhan noita kunnon lisäreitä vieläkin. Esimerkiksi viimeisimpänä blogitekstissäkin mainittu Dragon Age: Origins: Awakening.

Luulenpa, että tässä on nyt päässyt käymään sellainen harha, että kun ladattavan lisäsisällön määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, monista TUNTUU, että varsinaiset lisälevyt olisivat kadonneet kokonaan. Oma näppituntuma on, että niitä julkaistaan tosiasiassa yhä suunnilleen yhtä paljon kuin ennenkin.

On toki selvää, että DLC-rintamalla on paljon myös turhaa kuraa, mutta löytyy sitä laatuakin. Eikä sovi unohtaa sitäkään, että jos tyypillisestä DLC-paketista irtoaakin pelattavaa vain se tunti pari, on asettuu hintakin useimmissa tapauksissa haarukkaan 5-10e. Se hinta on aika hyvin linjassa pelien nykyhintojen kanssa.

En myöskään aivan täysin ymmärtänyt kirjoittaja 6:n valitusta lisäsisällön koosta. Nähdäkseni se, että lyhyeenkin lisäseikkailuun tehdään grafiikat, äänet, keskustelut jne. viimeisen päälle on positiivinen juttu, ei valituksen aihe.

Tämän koko puolustuspuheenvuoron pointti ei ole kehua dlc:tä kritiikittömästä, vaan nostaa esille sitä, että dlc:ssä, lyhyissäkin, on rutkasti positiivisia piirteitä, kunhan nyt sivuutetaan pahimmat rahastukset.

9.

Joo onhan niitä hyviäkin, mutta ne saa sitten levyllä, esim GTA4:n lisärit. Tuon Awakeninginkin olen muistaakseni nähnyt.

Lataushinnat ovat ehkä linjassa jos maksaa peleistä sen 70e…Suurin osa allekirjoittaneen pelihyllystä on ostettu käytettynä tai alennuksesta, hyvin harvasta olen maksanut yli 30e.

Eikä se koko tietekään ole valituksen aihe jos on joku satamegainen netti, mutta suurimpaan osaan suomea moista ei saa. Pointti oli lähinnä se että jos paketin lataus kestää kauemmin kuin sen pelaaminen, siinä on jotain vikaa.

Eli, jos lisäosa ei ole tarpeeksi hyvä levyllä myytäväksi, se ei ole tarpeeksi hyvä.

10.

Awakening julkaistiin PC:llä suoraan levyllä. Konsoleilla se taitaa olla toistaiseksi vain ladattavissa, tästä en ole aivan varma. GTA IV:n lisärit tulivat muistaakseni ensi ladattaviksi, sitten vasta levyllä. Voin olla väärässäkin.

Fallout 3:n lisärit taas tulivat ladattaviksi, mutta ainakin nyt niitä myydään myös kahden nipuissa levyllä. GotYE:ssä ne taitavatkin olla mukana. Tätä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Netti sotkee soppaa, erilaisia jakelu- ja toteutustapoja nähdään monenlaisina yhdistelminä. Pienempiäkin lisäreitä voi olla järkevä laittaa nippuun ja levylle netittömien konsolistien ostettavaksi. Tai GotY-julkaisujen perään.

Kyllähän nuo yleensä 5-megaisellakin linjalla tippuvat ihan siedettävää vauhtia. Palaten alkuperäisen kolumnin pointtiin, ei minua Kasumissakaan harmita se lataamiseen menevä vajaa tunti vaan se, että en pääse edes lataamaan sitä ja jatkamaan peliäni vielä viikkoon.

11.

DLC:t ovat vähän kuin ydinfysiikka. Nerokas ja hyödyllinen keksintö jota väärinkäytetään vaarallisesti…

12.

NwN 1 oli lafkan paras peli. Sitä tuli tahkottua paljon hyvillä ropeservuilla.

13.

Ikä ja kokemusko painaa, mutta niin Dragon Age kuin Mass Effect 2 olivat itselleni pettymyksiä. Pelillisesti viime vuoden parasta antia minulle oli Heroes of Newerth ja tämän vuoden puolella siirryin League of Legendsin pariin.

14.

ME2 oli aivan mahtava peli, vaikkakin petyin kun ”suoraan toimintaan ilman turhia pikku jutskia” oli valloittanut suurimman osan rpg mäisestä pelitavasta(odotin että BW olisi laittanut asetuksen jonka avulla noi kaksi pelitapaa olisi voitu erotella toisistaan selvästi). Suurin pettymys, joka tuotti vihaaki oli siinä että citadel oli aivan pirun pieni(monen muun paikan kanssa), muistan kuinka aika vierähti ensimmäisellä peri kerralla citadelissa monta tuntia kun vaan juttelin kaikkien kanssa kekkä nyt tulivat vastaan. Ja ikävä oli myöskin hissejä vaikka olivatkin pirun ”isoja”. DLC tulee vain vähän liiän vähäiseen tahtiin. DA oli mukava yllätys, vaikkakin lyhyehkö, johonka vasta nyt julkaistiin Awakening :S. Paras BW peli(t) on(ovat) kuitenkin ME -ja NW-sarjat vaikkakaan en ole menny edes NW1 läpi :D

15.


Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Pelaajat muuttuu, pelaajien keski-ikä muuttuu, hardcore-porukka jää (niin kuin aina kun jostain tulee tarpeeksi suosittua) varjoon ja muistelemaan sitä millaista meno oli 25 vuotta sitten kun hakattiin nepaa.

Jos jengi ostaa paskaa niin paskan valmistus varmaankin jatkuu. Jos kukaan taas ei ostaisi DLC:tä tai t-paitoja avatarille (eli siis ei näkisi sitä rahansa arvoiseksi ja ostaa sen sijaan vaikka leffalipun) loppuisi noiden tekeminen _hyvin_ nopeasti.

Ottaen huomioon millainen operatiivinen riski joku nykyisen pelinkin tekeminen konsoleille on, niin aikamoista yhden narun varassa keikkumista se on monelle studiolle. Jos sitä riskiä pystyy edes hieman tasoittamaan niin hyvä vaan.

Jotenkin surullista, että monet ilmeisen vanhatkin pelaajat tällä saitilla tuntuu ajattelevan vieläkin aika binäärisesti koko pelibisneksestä - jos joku ei miellytä niin kauhea avautuminen päällä ja syytetään about kaikkea mahdollista (EA, DLC, DRM …siitä vaan valitsemaan) välittämättä yhtään siitä, että kaikella on kuitenkin syy ja seuraus.

Oma näkökulmani johonkin Dragon Agen ja Mass Effectin lisäreihin on about tämä: Tarina ei kummassakaan itkettänyt, liikuttanut tai pelottanut niin kuin leffoissa tai kirjojen kanssa voi usein käydä. Niitä oli kuitenkin hauska pelata ja oli myös kiva saada pelattavaa lisää, luonnollisesti rahaa vastaan. Noissa peleissä on myös yhteistä se, ettei pelaaja oikeasti yhdellä kertaa voi ikinä saada 100% kokemusta, jos sen perässä kerta on. Mitä merkitystä sillä oikeasti on onko tiimissä 1 vai 2 kaveria messissä, kunhan kokemus on molemmilla kerroilla erilainen?

16.

Lukekaa kommentti nro. 13 ja ottakaa mallia.

Kirjaudu sisään

Tai kommentoi vierailijana

HUOM! Rekisteröitymällä käyttäjäksi varaat itsellesi pysyvän nimimerkin!

Takaisin ylös