Pelitoimituksen blogi, eDomen blogi, Deus Ex Human Revolution, Finnish Game Awards

Viime viikon loppupuoli oli täynnä hektistä toimintaa, kiireistä aikataulutusta ja hämmentävää failia.

Torstaina järjestettiin alkupalaksi Finnish Games Awards -gaala, joka alkoi pahaenteisissä merkeissä. Juna Helsinkiin oli näet *tietysti* myöhässä.

Gaala itse sujui mukavasti, joskin valitettavasti jatkoille en uskaltanut suunnata. Aamulla kun oli suunta Tukholmaan ottamaan makuja Deus Ex: Human Revolution -pelistä.

Perjantai-aamu alkoi sinänsä poikkeuksellisesti, että taksi oli jo odottamassa hotellin ovella, kun lompsin reippain silmin ulos. Sitä ennen olin jo kuitenkin viestitellyt Heikki Takalan kanssa, joka oli jumiutunut Tampereen lentokentälle. Kolmen tunnin odottelun jälkeen Heikki siirtyi Lontoon reissun sijaan takaisin kotiin nukkumaan. SAS kun ei saanut sen enempää aikaiseksi Tampere-Tukholma-lentoa kuin jatkolento Lontooseenkaan. Seuraavaksi ihmettelinkin että mitäs nyt, kun taksin ovi oli jumissa. Kuski sai sentään oven auki ulkoa reuhtomalla.

Tässä vaiheessa matkailukuviot selkenevät. Tukholmassa on lumimyrsky. Arlandan lentokenttä on kiinni. Junat kinoksissa. Liikenne kaaoksessa. Kukaan ei pääse Tukholmaan. Emme mekään. Ja Activisionin Petran pitäisi ehdottomasti päästä sinne, koska firma kenkii väkeä pihalle ja jokaisen työntekijän pitäisi tavata pomot naamakkain.

Lopulta, ehkä puolentoista tunnin odottamisen jälkeen, pääsemme lopulta koneeseen. Petran ja Pelitin Tuukan kanssa. Pelaajan Thomas on koneessa, joka lähtee joskus puoli tuntia meidän jälkeemme. Ja eikös vain, kun olemme mukavasti koneessa, niin kaikesta odottamisesta ahdistunut tms. mummo ottaa etuosassa sydäriä. Seuraavaksi koneessa etsitäänkin lääkäriä ja mummo pitkälleen käytävälle. Vot, siinä meneekin puolen tuntia, ennen kuin mummo saadaan koneesta ja pääsemme ilmaan.

Tukholmassa toteamme, että Thomas on jo ehtinyt myöhemmällä koneellaan perille ennen meitä, minkä jälkeen Tuukan kanssa myöhästymme keskustaan vievästä junasta 10 sekuntia. Nice.

Kaikesta tästä huolimatta emme missanneet Deus Ex -tapahtumasta kuin alkukahvittelut ja pelisession alustus. Pikabriiffin jälkeen pelaamaan, siihen väliin haastattelu, sitten taas pelaamaan. Hyvä sessio, silkkaa ydinasiaa ilman joutavaa PR-hömppää.

Paluumatkalla junat olivat tietysti myöhässä. Thomas päätyi samaan paluujunaan kanssani, vaikka oli lähtenyt eventistä puoli tuntia aiemmin. Thomasin paluulento oli kaiketi ainoa, joka lähti ajallaan, tai ehkä juuri sen verran myöhässä että kentällä pikajuoksijan tavoin kiitänyt Thomas ehti koneeseensa. Tuukan kanssa istuimme kentällä tunnin puoltatoista odottamassa hänen konettaan, minkä jälkeen vietin loppuiltaa kentällä läppärin, suklaan ja kahvikuppien kera omaa iltaisaa paluulentoani odotellen.

Ihme kyllä, oma koneeni lähti vain 25 minuuttia aikataulusta myöhässä. Se ei sinänsä ollut paljoa, mutta kun alkuperäinen lähtöaika on 22.55, niin kyllähän siinä jokainen ylimääräinen minuutti jo ketuttaa.

Reissun onnistunein osio oli taksikyyti Tampereen kentältä kotiin, tuttu taksikuski kun hurautti mitään kyselemättä suoraan kotiovelle.

Melkoista säätämistä siis. Mutta Deus Ex oli niin hyvä peli, että yhtään ei harmita. Reissun kompuroinnit jäivät humoristiseksi taustasävyksi positiivisesta scifi-pelielämyksestä. Peliennakointia siis tulossa!

Jukka O. Kauppinen